Seitsemän (1995)
- Alkuperäinen nimi:
- Se7en
- Tunnetaan myös nimillä:
- Seven
- Tuotantovuosi:
- 1995
- Ohjaajat:
- David Fincher
- Käsikirjoittajat:
- Andrew Kevin Walker
- Pääosissa:
- Brad Pitt, Gwyneth Paltrow, Morgan Freeman, R. Lee Ermey
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti, portugali
- Pituus:
- 127 min
- Genret:
- Trilleri, Rikos
Keskiarvo
Arvostelut (15): 
Pikatuomiot (614): 
Oma pikatuomio
David Fincher. Mies, jonka kädenjälkeä oli niin mestarillinen Fight Club kuin myös vuonna 1995 valmistunut Se7en. Eikä tämä leffa olekkaan mikään turha tapaus, vaan kuuluu ehkä kaikkienaikojen parhaimpiin trillereihin ja on ainakin allekirjoittaneen mielestä Fincherin toiseksi paras ohjaus heti Fight Clubin jälkeen.
Kyllä vain, tämä on sitä trillereiden kirkainta tähdistöä.
Ja niin on myös näyttelijäkaartikin. Brad Pitt ja Morgan Freeman tekevät hillityn ja äärimmäisen hallitun roolin, ja täytyypä myös kehaista itselleni suhteellisen outoa näyttelijää, R.Lee Ermeytä roolistaan superälykkäänä psykopaattina.
Elokuva kertoo siis etsivä William Somersetista (Morgan Freeman) ja hänen paristaan, etsivä David Millsistä (Brad Pitt), jotka yhdessä jäljittävät seitsemän kuolemansynnin nimessä murhaavaa psykopaattia.
Pian eläkkeelle jäävä Somerset saa nuoren keltanokka etsivä Millsin parikseen aivan elokuvan alussa, ja hahmojen välille alkaa heti kehittyä kitkaa. Yhteistyö ei nimittäin pelaa parivaljakon kohdalla aina, ja välillä Millsiltä kirjainmellisesti karkaa mopo käsistä, kun Somerset yrittää kokemuksen rintaäänellä selostaa rikostutkimuksen perusseikkoja nuoremmaleen ja vaikka mitä.
Elokuvan edetessä Somersetin ja Millsin välille voi huomata kehittyvän eräänlaisen isä-poika siteen, vaikka hahmot eivät tunne alussa toisiaan mitenkään. Kuitenkin Mills on kuin pikkulapsi, joka yrittää uhota ja olla itseään parempi, kun Somerset, vanhempana ja kokeneempana yrittää pitää Millsin kuosissa kuin isä.
Jo pelkkästään tämä "hahmo komplikaatio" tekee elokuvasta kiinnostavan, mutta luonnollisesti katsojan huomi kiinnittyy murhaajan, joka "on vain tuolla jossain".
Fincher on onnistunut luomaan mukavan ahdistavan ja hämärän tunnelman elokuvaan, joka pysyy alusta loppuun tiiviinä ja tasaisena pakettina. Juoni kulkee mukavalla tahdilla ja loppuratkaisukaan ei ole se aivan odotettavin.
Eli yhteenvetona voisi sitten kertoa, että ei tästä voi kauheasti pahaa sanoa, hyvä leffa.
Pisteet:
Arvosteltu: 21.08.2008
Katsottu: Kotona
David Mills (Brad Pitt) on nuori ja kunnianhimoinen rikosetsivä. William Somerset (Morgan Freeman) on sen sijaan kokenut eläkkeelle jäävä rikosetsivä. Nämä kaksi persoonaa ovat täysin erilaisia. He alkavat jäljittää psykopaattista sarjamurhaajaa, joka valitsee uhrinsa seitsemän kuolemansynnin mukaan. Murhaaja pysyy koko ajan piilossa, eikä etsivillä ole yhtään johtolankaa. Murhaaja antaa heille piilotettuja vinkkejä mistä seuraava uhri löytyy...
Se7en on yhtään epäilemättä elokuvahistorian paras trilleri. Se on kuningas omassa genressään, eikä kruununperijöitä taida tulla koskaan. Elokuva nosti Brad Pittin supersuosioon saippuasarjojen pärskeistä ja myös ohjaaja David Fincherin. Näyttelijäsuoritukset ovat pilviä hipovan täydellisiä. Brad Pitt antaa komean näytön kyvyistään kunnianhimoisena ja hiukan röyhkeänä keltanokkaetsijänä. Morgan Freeman on todella vakuuttava kokeneen ja paljon nähneen etsivän roolissa. Gwyneth Paltrow tekee hyvän roolisuorituksen, vaikka jo luultiin ettei sitä tulisi naikkoselta ikinä. Lisäksi vielä Kevin Spacey on hyytävän erinomainen murhaajan roolissa vaikka häntä nähdänkäänkin elokuvassa vähän.
Näyttelijöiltään Se7en hoitaa kaikki pisteet kotiin. Sen lisäksi käsikirjoitus on ensiluokkaista. Andrew Kevin Walker on saanut luotua niin jännittävän ja hyytävän karmivan tunnelman, jota ei olla ennen nähty. Eikä varmaan tulla koskaan näkemäänkään. Ja kirsikkana päällä vielä David Fincherin luoma tunnelma elokuvaan. Aina sataa ja sataa ja sataa. Sade ropisee ankarasti koko parituntisen ajan. Fincher onkin ikuistanut unohtumattoman miljöön elokuvaan. Jännitys on koholla koko elokuvan ajan. Siitä pitää huolen Walkerin veitsenterävä käsikirjoitus ja tunnelmallinen musiikki. Varsinkin yksi takaa-ajokohtaus murhaajan ja etsivien välillä on henkeä salpaavn jännittävä. Se7en saa näistäkin osa-alueista pisteet kotiin.
Ja nyt olisi normaalisti vuorossa negatiiviset palautteet...
Ihmettelettä varmastikin miksi rivi jäi niin lyhyeksi. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että kun huonoa sanottavaa ei löydy vaikka miten ja kuinka etsisi. Nyt ei pitäis olla yhtään epäselvää, että Se7en on täydellinen elokuva ja kaikkien trillereiden suunnanäyttäjä.
Pisteet:
Arvosteltu: 07.07.2008
Katsottu: Kotona
Eläkkeelle jäämässä oleva etsivä ja virkaintoa puhkuva nuori lupaus saavat ratkaistavakseen synkän ja julman murha-aallon. Säälimätön sarjamurhaaja vaanii seitsemään kuolemaan syntiin syyllistyneitä uhrejaan tässä masentavassa ja sateisessa trillerissä, joka ei tunne armoa tai sääliä.
Kyllähän se vaan on niin, että Seven lukeutuu oikeutetusti parhaimpien trillerien joukkoon mitä on tullut nähtyä. Suurkaupungin kyynisyys ja julmuus toimivat näyttämönä sadistisille murhille, tässä nerokkaassa vaikkakin ajoittain hieman pitkäveteisessä näytelmässä. Synkän ja lohduttoman tunnelman luontiin on todella panostettu. Loputon sade, joka taukoaa vasta seitsemäntenä päivänä, tekee tähän elokuvaan unohtumattoman fiilislatauksen.
Ohjaaja David Fincherin ammattimaisen omaperäinen tyyli yhdistettynä loistaviin näyttelijöihin ja kelpo käsikirjoitukseen. Siinä ovat mielestäni hyvän elokuvan tärkeimmät tekijät ja lopputulosta ei voi kuin ihastella aina uudestaan ja uudestaan. Elokuvassa sukelletaan suurkaupungin lohduttomaan arkeen. Myös epätoivoisten, vaikeuksien kanssa kamppailevien henkilöhahmojen elämiin paneudutaan astetta syvällisemmin.
Seven on tarina tahdosta hoitaa työnsä hyvin, vihasta, synnistä, hulluudesta, ihmisen synkästä mielestä, rakkaimpansa menettämisen tuskasta, elämästä joka ei aina mene suunnitelmien mukaan... Jos etsit mukavaa viihteellistä katsottavaa, et ole oikeilla jäljillä. Surullinen ja inhottava ovat ne mitä näiden kansien välistä löydät. Kieroutuneella tavalla viehättävä trilleri, joka jokaisen hyvien leffojen ystävän tulee nähdä.
Pisteet:
Arvosteltu: 27.03.2008
Katsottu: Kotona
Tässäpä vasta uskomaton trilleri. David Fincherin ohjaama hieno ja synkkä sarjamurhaajatrilleri, Se7en/Seitsemän. Ei Se7eniä turhaan kutsuta yhdeksi 1990-luvun parhaimmaksi trilleriksi, sillä sitä se juuri on.
Etsivä Somerset (Freeman) on jäämässä eläkkeelle, mutta ennen noita hienoja hetkiä tapahtuu hätkähdyttävän raaka murha. Somerset saa parikseen nuoren ja innokkaan David Millsin (Pitt). Pian he huomaavat olevansa tekemisissä seitsemään kuolemansyntiin erikoistuneen sarjamurhaajan kanssa.
Seitsemän on parhaimpia trillereitä koskaan. Fincherin elokuva on pirullisen ovela ja jännittävä. Juuri niin synkkä mitä tarinalta voi odottaa, mikä on todellakin plussaa tälle elokuvalle. Synkkyys tuli myös hyvin ilmi hämärähköstä kuvauksesta, pimeistä käytävistä, brutaaleista murhista ja ulkona kopisevasta sateesta.
Andrew Kevin Walkerin ovelias käsikirjoitus oli jo ensimmäinen asia, mikä teki tästä tarinasta niin pohdittavan jännittävän. Seitsemään kuolemansyntiin perustava sarjamurhaaja onkin mainiosti kirjoitettu hahmo, vaikka häntä ei juurikaan elokuvassa nähdä. Elokuvan loppukliimaksi on kyllä todella mieleenpainuva.
Brad Pitt tekee loistavan, yhden parhaimmistaan rooleistaan Millsinä, samoin voi sanoa Morgan Freemanista. Gwyneth Paltrow ei ollut niin ärsyttävä kuin yleensä. Koko potin kuitenkin kruunaa Kevin Spacey, joka ei elokuvassa kauan ole mukana, mutta tekee roolin, jota ei ihan heti unohda.
Seitsemän on tunteellinen, synkkä, älykäs ja paikoin rankkakin trilleri. Ehdottomasti yksi 90-luvun parhaimmista elokuvista. Sarjamurjaajatrillereiden ehdotonta eliittiä.
nimimerkki: andy
Pisteet:
Arvosteltu: 24.03.2006
Katsottu: DVD
Vuokraamosta tarttui mukaan vajaa vuosi sitten nähty huipputrilleri Seitsemän, joka jo ensimmäisellä katsomiskerrallaan varmisti paikkansa lempileffojeni joukossa. Fincher oli ohjaajanakin nyt jo vähän tunnetumpi mm. Fight Clubista, joka itselleni ainakin kertakatsomalla oli melko suuri pettymys, mutta en sen antanut enempää häiritä. Toinen katselukerta tästä leffasta ei tosiaan ollut ensimmäistä kovinkaan taikka parempi, mutta siitä lisää alapuolella.
Juoni lyhykäisesti: jenkkiläisessä kaupungissa on liikkeellä sarjamurhaaja, jonka aikomuksena on toteuttaa tapponsa seitsemän kuolemansynnin mukaan. Tapausta lähtee selvittämään viimeistä viikkoa poliisivoimissa oleva William Somerset (Morgan Freeman) ja juuri kaupunkiin muuttanut nuori rikospoliisi David Mills (Brad Pitt).
Juoni on yksinkertainen, mutta silti tappavan nerokas. Jokainen joka elokuvan aiheeseen liittyviä opuksia joskus on selannut, on varmasti ainakin kerran välähtänyt mielessä tämän elokuvan kaltainen leffa-idea. Mutta kuten sanoin juoni on todella hyvä. Sivujuoni löytyy Millsin ja tämän vaimon elämästä, josta ei myöskään ruutuaikaa säästellä, mutta ei toisaalta kuluteta liikaa, kuten tämän tapaisissa leffoissa on tapana.
Fincherin työssä on myös kehumista. Vihreän, harmaan, ruskean ja mustan välinen värisekoitus on Seiskan muutenkin loistavassa tunnelmassa läsnä leffan loppuun saakka. Ainainen sade kaduillakin tuo toivottua jännityksen fiilistä. Ohjaaja myös tapaa ottaa hieman epätavallisia kamerakulmia, joista hän vie tarinaa kehujen arvoisesti eteenpäin. Tämän tykittäjän mielestä Seitsemän on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistetuille samaa kaavaa noudattaville trillereille saman kuin Psyko lukuisille kauhuelokuville.
Morgan Freemanin ura on tämän elokuvan jälkeen ollut melkoista vuoristorataa eli leffojen laatu on vähän vaihdellut laidasta laitaan. Joka tapauksessa tässä mies on juuri elementissään vanhana kokeneena kyttänä, mutta ei aivan täysin yllä esimerkiksi Shawshank Redemption-leffan suoritukselle. Brad Pitt, joka Millsin kaltaista roolia on muutaman kerran myöhemminkin esittänyt, ei ärsytä tässä kuitenkaan ollenkaan kuten voisi jossain tapauksessa luulla. Ei Pittin suoritus mikään Oscarin arvoinen tietenkään ole, mutta sanotaanko nyt, että keskivertoa parempi. Itse leffan pääpahista näyttelevä kaveri vie kuitenkin loppumetreillä show?n lähes kokonaan itselleen
Kansikuvan perusteella tätä voisi hyvin luulla täysin jännäriksi, joita löytyy jo ennestään kolmetoista tusinasta. Tosiasia on kuitenkin, että itselleen lupaama jääkaappitauko venyy huomaamatta Se7enin parissa ilman, että kelloon ehtii pahemmin vilkuillakaan. Leffan hyytävä trilleri-tunnelma ja tässä tykityksessä hänen nimensä salassa pidetty näyttelijä ovat ehdottomia asioita, joihin pakostikin kiinnittää huomiota. Muita show?n varastajia ei elokuvasta sen pahemmin löydy, mutta mitkään pikkuseikatkaan eivät edes onneksi pääse häiritsemään.
Suositukset lähtevät trillereiden ystäville, mutta varustautuminen astetta kovempiin shokkiefekteihin ja ruumiisiin, joita useammat eivät iloisella naamalla katsele lienevät tarpeen.
nimimerkki: JohnRambo
Pisteet:
Arvosteltu: 10.12.2005
Katsottu: DVD
Vähän aikaa sitten kehuin Sawia maailman parhaimmaksi trilleriksi. Mutta tämä pystyy vielä parempaan. Luulin, että tylsistyisin kaksituntisen rikosjännärin puolivälissä, mutta elokuva ei ollut pitkästyttävää nähnytkään! Yksi 1990-luvun jännittävimmistä elokuvista todella ansaitsee maineensa.
Juoni on yksinkertainen: Eläkkeelle siirtyvä etsivä, Somerset (Freeman) ja nuori, innokas etsivä, Mills (Pitt) seitsemän kuolemansynnin mukaan ihmisiä satunnaisesti tappavaa psykopaattia, Jonathan Doeta. Hän ei jätä itsestään johtolankoja, mutta ohjaa etsivät aina seuraavan ruumiin luokse.
Se7en ei pääse missään kohdassa pitkästyttämään, sekä kekseliäät juonenkäänteet tekevät siitä kaikkien aikojen parhaan trillerin, joka jättää Uhrilampaat selkeästi varjoonsa. Vaikka Se7enissä ei verellä ja väkivallalla mässäilläkään, elokuva ansaitsee ikärajansa leikiten. Sen verran järkyttäviä kuolleet ruumiit ovat.
Fincher on onnistunut luomaan täydellisen elokuvan, jonka lavastus on upeaa katsottavaa kaikkinen yksityiskohtineen. Ja synkkä kaupunki (jossa sataa lähes aina) korostaa muutenkin upeaa tunnelmaa. Elokuvan yksityiskohtainen lavastus ja synkkä tunnelma yhdistettynä upeisiin roolisuorituksiin ja erinomaiseen juoneen luovat täydellisen trillerin, jota voi suositella kaikille trillereiden ystäville, mutta kyllä se kuuluu jollain tavalla yleissivistykseenkin.
nimimerkki: pasa
Pisteet:
Arvosteltu: 10.11.2005
Katsottu: DVD
Jossain amerikkalaisessa suurkaupungissa kuivakka veteraanietsivä William Somerset (Freeman) on vetäytymässä elälleelle. Viimeisen työviikkonsa ajaksi hänen parikseen määrätään kuumapäinen David Mills (Pitt) ja saman päivän aamulla löytyy uskomattoman lihava mies. Ruumiinavaus paljastaa miehen murhatuksi ja murhaajan äärimmäisen älykkääksi. Mills ja Somerset aloittavat raskaan ajojahdin, jonka aikana heidän on selvitettävä kuka on murhaaja. Luvassa on lukemattomia käänteitä synkeimmän mahdollisen draaman mukaiseen tyyliin.
David Fincherin läpimurtoelokuva on silkkaa vetistä sadetta, pimeitä varjoja, yksinäisiä ihmisiä ja koko yhteiskuntaan hiipinyttä julmuutta. Visuaalisen ilmeen kolkkous ja rappeutuneisuus on yhtä pirullisen nerokkaan käsikirjoituksen kanssa. Tarinan kynäillyt Andrew Kevin Walker on saanut aikaan uskomattoman raakaa väkivaltaa sisältävän juonen, missä varsinaista väkivaltaa ei näy ollenkaan muutamaa hyvin huolellisesti valittua poikkeusta lukuunottamatta.
Näyttelijöiden suoritukset ovat erinomaista parempia. Freemanin ja Pittin yhteistyö on saumatonta molempien ollessa huomattavan erilaisia hahmoja. Kuumapäinen,
naimisissa oleva Mills ja pragmaattinen, yksinäinen Somerset yrittävät viikon aikana paitsi jäljittää yli-inhimillisen nerokasta, viekasta ja taitavaa murhaajaa, myös ymmärtää toistensa erilaisia näkökulmia. Kaikista karmeimman suorituksen tekee lempeäkasvoinen Kevin Spacey murhaajana. Jonathan Doen mietteissä ja havainnoissa on karmaisevalla tavalla järkeä ja koko juoni huipentuu kauniin avoimella ja aurinkoisella tasangolla lakoniseen ammuntaan.
Kokonaisuutena Seitsemän on kylmän tehokas ja armottoman julma draama moraalittomasta maailmasta, minkä ainoa järkevä, harkittuja tekoja ja selkeästi motivoitu henkilö on murhaaja.
nimimerkki: Jurpo
Pisteet:
Arvosteltu: 29.08.2005
Katsottu: DVD
Minkähänlaisessa teinikomediakierteessä lienisi mies nimeltä Brad Pitt ilman David Fincheriä ja kiinnitystä Se7enin pääosaan? Tai toisinpäin kysyttynä: Missähän olisi David Fincher ilman tätä Andrew Kevin Walkerin upeaa käsikirjoitusta, joka nosti Fincherin Alien kolmosen mudista taivaisiin.
Seitsemän tai tuttavallisemmin Se7en on kiistatta trillerien suunnannäyttäjä ja kuningas samalla tapaa kuin mitä Tarantinon Pulp Fiction oli rikosgenrelle. Se7en on paljon enemmän kuin osiensa summa: Andrew Walkerin käsikirjoitus voisi aivan yhtä hyvin olla jonkin saksalaisen tusinasarjan juonena, mutta Fincherin pikimusta ja sateen kastelema näkemys siitä on unohtumaton. Ja sivussa Pitt, aina loistokas Kevin Spacey ja Morgan Freeman intoutuvat huimiin suorituksiin. Jo tässä vaiheessa on siis selvää, montako pojoa tämä leffa ansaitsee…
Katolinen kirkko otti aikoinaan käyttöönsä aneiden vuoksi syntien eri alalajit, jonka pahimman luokan muodostivat seitsemän kuolemansyntiä (peccata mortalia). Mässäily, ahneus, (hengen) laiskuus, kateus, viha, ylpeys ja haureus nostettiin lähes kuolemanarvoisiksi synneiksi, joiden rinnalla murhakin on kevyempi teko. Niinpä ei ollut yhtään hullumpi ajatus keksiä tarinaa psykopaatista, joka valitsee uhreikseen ne, jotka pyhien sanojen mukaan tuomionsa ansaitsevat. Andrew Kevin Walkerin käsikirjoituksessa sääliä ei tunneta ja shokkivaikutukseltakaan ei varmasti herkimpien kohdalla vältytä.
Morgan Freeman ja Brad Pitt esittävät melko perinteistä poliisiparivaljakkoa nimeämättömässä suurkaupungissa. Pittin esittämä Mills on se nuori ja vielä herkästi provosoituva kaveri ja Freemanin Somerset konkari, joka puhelee viisaita ja opastaa kolleegaansa. Koko ajan näkymättömissä pysyvä murhaaja esittelee häikäilemättömästi ihmismielen varjopuolta ja samalla lailla varjoja tarjoaa Fincherin kameraan vangitsema miljöö. Lisää ulottuvuutta tarinaan tuo Millsin ja tämän kauniin Tracy-vaimon (Palthrow) suhteen seuraaminen.
Fincher näyttää läpimurtoleffansa aikana musiikkivideopiireissä oppimiaan kikkoja kiitettävästi. Kamera hypähtää välillä kuin Jyrkissä aikoinaan ja sade ei lopu koskaan. Loppu on järisyttävämpi kuin mitä trillereissä koskaan aiemmin on nähty. Uhrilampaat saa loikkia häntä koipien välissä nurkkaan piiloon Se7enin jälkeen. Ajatuksia herättävä Se7en on samanaikaisesti syntisen hyvä ja pyhäksi luokiteltava mestariteos. Amen.
Pisteet:
Arvosteltu: 24.11.2004
Katsottu: DVD
Muutama vuosi on jo vierähtänyt kun viimeksi näin David Fincherin mestaritrillerin Seitsemän, nyt oli tullut aika katsastaa leffa uudestaan ja tällä kertaa DVD-formaatissa ja täytyy sanoa että leffa iskee nyt ihan yhtä kovaa kuin ennekin.
Eläkeiän kynnyksellä poliisihommia tekevä William Somerset (Morgan Freeman) saa hoitaakseen varsin ikävän oloisen jutun, jossa mies on mitä ilmeisemmin syötetty hengiltä. Poliisihommiin ja maailman pahuuteen selvästi väsynyt Somerset saa vielä parikseen nuoren ja innokkaan David Millsin (Brad Pitt), joka on kuin Sommetsetin vastakohta. Yhdessä nämä poliisit sitten rupeavat tutkimaan sadistisia murhia, jotka ovat toteutettu 7 kuolemansynnin merkeissä.
Seitsemän on ehdottomasti yksi kaikkienaikojen parhaita trillereitä. David Fincher hoitaa ohjaajan homman hienosti ja loistaa niin visuaalisella puolella, kuin tarinankerronnalla tai henkilöohjauksella. Fincher loihtii leffan suurkaupungista sateisen, synkän ja oikeasti pelottavan miljöön. Tunnelma saadaan viritettyä aivan huippuunsa ja koko kestonsa ajan leffassa on erittäin ahdistava tunnelma, aina ensisekunneista häiriintyneihin lopputeksteihin asti. Käsikirjoitus on kaikkine jippoineen loistelias ja loppu harvinaisen nerokas. Kerronta saadaan pidettyä sopivana, eikä tylsistyminen tule kuuloonkaan tätä leffaa katsoessa. Henkilöt on saatu myös kirjoitettua harvinaisen aidonoloisiksi, vaikka pääsankareiden Vanha konkari ja huimapäinen aloittelija asetelma onkin nähty tuhanteen kertaan ennenkin. Sommerset ja Mills ovat silti mainio päähenkilöpari ja molemmat aidontuntuisia hahmoja. Sommersetin heittämät elämänviisaudet osuvat paikalleen ja dialogi on muutenkin saatu hiottua toimivaksi.
Henkilöt ovat paitsi hyvin kirjoitettuja, asiaa auttaa myös hyvät näyttelijät. Morgan Freeman on mainio valinta Summersetin rooliin ja tekeekin todella hienon roolin, yhden uransa parhaista. Hyviäkin leffoja pilaamaan onnistunut Brad Pitt tekee Fight Clubin ohella myös uransa parhaan roolin. Aivan Freemanin tai Spaceyn bravuuritasolle hän ei pääse, mutta on silti ollut erinomainen valinta Millsin rooliin. Millisin vaimona nähtävä Gwyneth Paltrow onnistuu vakuuttamaan lyhyestä valkokangas ajastaan huolimatta, samoin tekee myös monia hienoja rooleja tehnyt näyttelijälahjakkuus Kevin Spacey, jota ei voi tarpeeksi ylistää tämän leffan katsottua. Näyttelijävalinnat ovat siis osuneet täysin nappiin ja jokainen näyttelijä suoriutuu tehtävästään kunnialla, aina pieniä sivuosia myöten.
Loppujen lopuksi leffassa on kyse maailman pahuudesta ja siitä kuinka sairas ihminen voikaan pahimmillaan olla. Leffan loppu jää karmimaan pitkäksi aikaa vielä lopputekstien pyöriessä. Sommersetin one-linerit ja John Doen pälätykset herättävät kyllä kysymyksiä, joita sietää pohtia. Kaikenkaikkiaan Seitsemän on todella hyvin onnistunut trilleri, joka loistaa niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.
nimimerkki: Siperia Jones
Pisteet:
Arvosteltu: 25.07.2004
Katsottu: DVD
Joskus minulle kerrottiin kuinka rankka leffa Seitsemän olisi. Kun en silloin oikein ymmärtänyt elokuvien päälle, niin katsottuani sen, en nähnyt siinä niitä asioita, jotka nyt monen vuoden jälkeen pistävät silmään positiivisessa mielessä. Seitsemän on muutakin kuin leffa, jossa on pari rankkaa kohtausta, se on, herran pieksut, 90-luvun parhaimpia rikosleffoja ja kiilaa hiukan Uhrilampaiden eteen.
Aihe on uskontoon liittyvä, joten leffan ilmapiiri on aika karmea. Murhaajalla on omat sairaat motiivinsa, jopa niinkin sairaat, että oikein huono olo tulee. Pistää miettimään maailman menoa, mutta onneksi voi huokaista helpotuksesta, kun muistaa, että pelkkä leffahan tämä on. Kylmäy väreet kulkevat selkää pitkin koko leffan ajan, eivätkä ainakaan vähene loppua kohden.
Homma kuulostaa mitä normaalimmalta kyttäjutulta, mutta Fincher loihtii sekaan omaa synkkää maailmankuvaansa hyvin. Freeman on luottoäijä, joka vetää roolin kuin roolin loistavasti. Perään ei jää polkemaan Brad Pitt, vaikka Pitt on useiden naispuolisten katsojien suurin mielenkiinnon kohde, niin kyllä olen aina ollut sitä mieltä, että hyvät taidot hukkuvat helposti kauniin pärstävärkin alle. Heteromiehenä en tuollaisiin miesten ulkonäköseikkoihin kiinnitä huomiota, ja huomaan ainoastaan Pittin kehittyneen edelleen näyttelijänä. Tuosta synkkyydestä vielä: vaikka aihekin on synkkä, mutta niin on ilmakin, sillä vettä tulee lähes taukoamatta kuin Esterin pers...
Toisin kuin useimmat kyttäleffat, saa Seven katsojan tunteet nousemaan pintaan. Se, millaista tunnetta kokee, riippuu täysin katsojasta. On Seitsemän hyvä, mutta ei sentään loistava, eikä edes Fincherin paras (=Fight Club). Tämä fiilis saattaa osin johtua siitä, että joskus joku teki suuren synnin sopilatessaan minulle loppuratkaisun! Burn in Hell! No, ei nyt sentään, mutta kyllä harmittaa, etten saanut kokea täydellistä yllätystä. Elämä jatkuu toistaiseksi tästä huolimatta...
Tupla-DVD on kaikin puolin hyvä. Extroja on levyllinen, ja äänimiksaus 6-kanavainen, joka valittavissa joko Dolby Digitalina tai DTS:nä. Ei ole hinnallakaan pilattu julkaisu.
nimimerkki: Viisas
Pisteet:
Arvosteltu: 16.07.2004
Katsottu: DVD
Leimaanpa leffan heti kättelyssä parhaimmaksi ja ahdistavammaksi trilleriksi jonka olen nähnyt. Seitsemään kuolemansyntiin syventyvä trilleri Seitsemän on hienoa katseltavaa, 90- luvun hienompia elokvuia. New York on kuvattu harvinaisen tylyksi ja raa'aksi paikaksi, aurinkoa ei juuri nähdä, pimeys on kaikkialla. Tästähän puhkuu ihan Film Noir -henkeä.
Juoni on perustukseltaan kliseinen, toteutukseltaan loistava. Somerset (Morgan Freeman) on poliisi, ja kahdella sanalla kuvattuna vanha kettu. Somerset on kyllästynyt kaikkeen saastaan mitä työssään ja kaduilla kohtaa, eläkkeelle jäänti odottaakin viikon päästä. David Mills (Brad Pitt) on siirron saanut nuori, intoa puhkuva poliisi, joka perii Somersetin paikan virastossa. Viimeiseksi jutuksi Somerset saa sarjamurha -tapauksen, ja työparikseen Millsin. Sarjamurhaaja on älykäs, järjestelmällinen ja kärsivällinen, poliisin painajainen. Seitsemään kuolemansyntiä, seitsemän kuollutta. Kaikki murhat ovat hienosti toteutettuja, ällistyttäviä ja raakoja. Eniten hermoja koetteli ehkäpä Mässäily-synnin leiman saanut paksukainen. Leffan dialogi on mielenkiintoista. Varsinkin lopun ajokohtaus aavikolla oli upeasti tehty.
Fincher on nykyajan merkittävimpiä ohjaajia. Fight Clubinkin väsännyt mies on nero! Seitsemän -leffan kantavia voimia ovat vahvat näyttelijäsuoritukset, käsikirjoitus ja armottoman hyvä ohjaus. Brad Pittin ensimmäisiä askelia kauniin pojan maineesta katu-uskottavaksi näyttelijäksi. Freeman on tuttu ja turvallinen Freeman. Somerset on paras rooli Freemanilla, se hakkaa Shawshankin Redin kuus-nolla.
Seitsemän Special Edition roikkuu alehyllyissä vakituisesti tätä nykyä, korjasin oman arvosteluani edeltäneenä päivänä, alle kympillä. Ekstrat ovat laajat ja hyvät, mm. vaihtoehtoinen loppu. En epäile hetkeäkään antaa viittä tähteä tälle todelliselle helmelle!
nimimerkki: Screwball
Pisteet:
Arvosteltu: 22.06.2004
Katsottu: DVD
Löysin tämän David Fincherin ohjaaman mestariteoksen video-vuokraamosta, otin mukaani, katsoin, ja heti seuraavana päivänä oli pakko hakea elokuva itselleni. Kerrassaan loistava elokuva!
Piakkoin eläkkeelle siirtyvä poliisi Somerset(Morgan Freeman) ja nuori etsivä Mills(Brad Pitt) jahtaavat älykästä, mutta häiriintynyttä sarjamurhaajaa. Pian saadaan selville että kaikki murhat ovat yhteydessä seitsemään kuolemansyntiin(mässäily,ahneus,laiskuus,kateus,viha,ylpeys,haureus). Murhat ovatkin yleensä erittäin karua katseltavaa. Varsinkin ensimmäinen synneistä eli, mässäily jäi mieleen erittäin julmana, järkyttävänä murhana. Tiedossa siis erittäin hyytäviä hetkiä.
Brad Pitt ja Morgan Freeman onnistuvat vakuuttamaan meikäläisen täysin, kerrassaan loistavaa työtä. Sarjamurhaajaa upeasti näyttelevä Kevin Spacey on kerrassaan upea. Vaikka rooli aika pienelle jääkin onnistuu Spacey lumoamaan meikäläisen täysin !Mahtava suoritus!
Elokuvan ohjannut David Fincher osaa kyllä mahtavasti hommansa. Seitsemän on todella synkkä elokuva, jossa ihmiset eivät kaduilla hymyile. Niin kuin aikaisemmin jo mainittu, aurinko ei todellakaan mollota taivaalla vaan vettä sataa jatkuvalla syötöllä. Niin synkkää, niin kaunista!
Itse pidän tästä elokuvasta todella paljon. Siinä on vaan sitä jotain. Olen katsonut elokuvan nyt muutamaan otteeseen ja joka kerta elokuvasta löytää jotain uutta. Ei sovi myöskään unohtaa elokuvan kerrassaan upeaa loppuratkaisua. Elokuvan päätyttyä olin todella myytyä poikaa. Suosittelen elokuvaa jokaiselle leffafriikille.
nimimerkki: Jakke 29
Pisteet:
Arvosteltu: 12.04.2004
Katsottu: DVD
David Fincher on ollut meikäläiselle suhteellisen tuntematon heppu. Aiemmin olin nähnyt kyseiseltä kaverilta vain kehnohkon Alien 3:n. Mutta kun näin Expertin alelaarissa Se7enin ja sitä oli paljon kehuttu niin olihan se pakko poimia mukaan. Enkä yhtään katunut ostostani.
Elikkäs, Se7en on kyttäleffa. Ei sellainen jossa jahdataan roistoja ja ammuskellaan. Se7en on pikemminkin psykologinen, synkkä ja ehkä hieman kieroutunut leffa.
Eläkeikää lähestyvä kyttä Somerset (Freeman) saa parikseen nuoren ja innokkaan etsivä Millsin ja yhdessä aletaan sitten selvittää Seitsemään kuolemansyntiin pohjautuvia murhia. Eli, murhaaja valitsee satunnaisesti kuhunkin kuolemansyntiin (Mässäily, Ahneus, Laiskuus, Kateus, Viha, Ylpeys, Haureus) syyllistyneen henkilön ja murhaa tämän mitä pirullisimmalla tavalla. Etenkin Mässäily, Haureus ja Laiskuus murhat ovat erityisen kieroutuneita. Samalla murhaaja jättää pieniä vihjeitä jotka johdattavat kaksikon seuraavan uhrin luo.
Se7en on todellakin yksi 90-luvun tärkeimmistä elokuvista. Fincherin ohjaustyyli on erityisen hyvää ja ukon ohjaustöitä pitäisi varmaan ruveta katselemaan enemmänkin. Myös Andrew Kevin Walkerin synkkä käsikirjoitus on todellakin nerokas. Suosittelen Se7eniä kaikille yleensäkin hyvistä elokuvista pitäville.
nimimerkki: Cuomi
Pisteet:
Arvosteltu: 30.03.2004
Katsottu: DVD
Seitsemän kuolemansyntiä: mässäily, ahneus, laiskuus, kateus, viha, ylpeys ja haureus. Niistä elokuvan nimi. Kuinka moni olisi osannut luetella edes muutaman kuolemansynnin ennestään ? En minä ainakaan, mutta katsottuani tämän elokuvan ne ovat hyvin muistissa.
Nuori etsivä Mills (Brad Pitt) ja pian eläkkeelle siirtyvä Somerset (Morgan Freeman) tutkivat murhia, joissa ei aluksi näyttäisi olevan mitään logiikkaa, mutta pian löytyy yhteys murhien välille: seitsemän kuolemansyntiä. Murhaajan mielestä uhrit ovat syyllistyneet johonkin kuolemansynneistä, ja maksavat siitä kovimman mahdollisimman hinnan. Murhaaja jättää jälkeensä vihjeitä, jotka eivät ole helposti löydettävissä, mutta jotka johtavat seuraavan uhrin luo. Lisämaustetta elokuvaan tuovat Millsin vaimo (Gwyneth Paltrow) ja se tosiasia että Somerset on jäämässä eläkkeelle, mutta jää tämän murhasarjan vuoksi vielä muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi poliisivoimiin, ennen kuin vetäytyy maaseudun rauhaan viettämään eläkepäiviä.
Elokuva on loistava trilleri. Se pitää otteessaan koko elokuvan ajan ja huipentuu todella hienoon loppukohtaukseen, näinhän elokuvien pitäisikin edetä. Brad Pitt ei minuun ihan täydellisesti kolahtanut, mutta Morgan Freeman suoriutuu roolistaan yhtä vakuuttavalla näyttelijäntyöllä kun lähes kaikissa muissakin elokuvissaan. Vaikka kyseessä onkin perinteinen "konkari ja alokas" -asetelma, elokuvassa ei sorruta sen tarinan kerrontaan, vaan keskitytään olennaiseen eli murhatutkimukseen. Elokuvan ikäraja on asetettu 15 vuoteen, mikä on visuaaliselta näkökannalta katsottuna ihan sopiva, mutta elokuva on sen verran psykologisesti raastava, että ikäraja voisi minun mielestäni olla korkeampikin. Hyvä trilleri pimeisiin iltoihin.
Pisteet:
Arvosteltu: 01.03.2003
Katsottu: DVD
Arvostelija
Jaqqe Nakuttaja
Vieras
Synkkää mutta niin kaunista. David Fincher jatkoi tummasävyistä linjaansa Alien 3 jälkeen ja pamautti ilmoille mestariteoksen. Tarina kertoo murharyhmän etsiväparivaljakon sarjamurhaajan metsästyksestä. Elämään kyynisen asenteen ottanut eläkkeelle jäävä Somerset (Freeman) saa parikseen nuoren ja innokkaan konstaapelin (Pitt), jonka maailman katsomuksessa vielä on häivähdys toivoa...
Juoneltaan leffa on siis ihan peruskamaa. Tarinan voima piileekin sen nerokkaassa esitystavassa. Varsinaista väkivaltaa elokuvassa ei näytetä leffassa juuri nimeksikään. Silti elokuva on erittäin väkivaltainen. Väkivalta tapahtuu nimittäin katsojan lantussa. Inhon ja ällötyksen väristyksiltä ei siis tulla välttymään.
Roolit on vedetty erinomaisesti sivuosia myöten. Paltrow nuoren poliisin haavoittuvaisena vaimona ja Kevin Spacey sarjamurhaajana loistavat. Freeman on erinomainen ja Brad Pittin voittokulku näyttelijänä sai viimeistään tämän rainan myötä alkunsa.
Fincher osaa synkistellä ja tyylillä! Aurinko ei taivaalla möllötä. Oikeastaan tässä maailmassa sataa aina ja mähmä valuu pitkin seiniä. Synkkää mutta niin kaunista. Rikospaikkojen tutkinnat taskulamppuineen ja omine kuvottavuuksineen on kuitenkin mielenkiintoista katseltavaa. Kaikkeen tähän yhdistetään klassiset dekkarikuviot. Loistavaa! Yksi 90-luvun parhaista leffoista.
Pisteet:
Arvosteltu: 04.09.2001
Katsottu: DVD
