Toisin kuin useimmat kyttäleffat, saa Seven katsojan tunteet nousemaan pintaan.

16.7.2004 18:11

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Se7en
Valmistusvuosi:1995
Pituus:127 min

Joskus minulle kerrottiin kuinka rankka leffa Seitsemän olisi. Kun en silloin oikein ymmärtänyt elokuvien päälle, niin katsottuani sen, en nähnyt siinä niitä asioita, jotka nyt monen vuoden jälkeen pistävät silmään positiivisessa mielessä. Seitsemän on muutakin kuin leffa, jossa on pari rankkaa kohtausta, se on, herran pieksut, 90-luvun parhaimpia rikosleffoja ja kiilaa hiukan Uhrilampaiden eteen.

Aihe on uskontoon liittyvä, joten leffan ilmapiiri on aika karmea. Murhaajalla on omat sairaat motiivinsa, jopa niinkin sairaat, että oikein huono olo tulee. Pistää miettimään maailman menoa, mutta onneksi voi huokaista helpotuksesta, kun muistaa, että pelkkä leffahan tämä on. Kylmäy väreet kulkevat selkää pitkin koko leffan ajan, eivätkä ainakaan vähene loppua kohden.

Homma kuulostaa mitä normaalimmalta kyttäjutulta, mutta Fincher loihtii sekaan omaa synkkää maailmankuvaansa hyvin. Freeman on luottoäijä, joka vetää roolin kuin roolin loistavasti. Perään ei jää polkemaan Brad Pitt, vaikka Pitt on useiden naispuolisten katsojien suurin mielenkiinnon kohde, niin kyllä olen aina ollut sitä mieltä, että hyvät taidot hukkuvat helposti kauniin pärstävärkin alle. Heteromiehenä en tuollaisiin miesten ulkonäköseikkoihin kiinnitä huomiota, ja huomaan ainoastaan Pittin kehittyneen edelleen näyttelijänä. Tuosta synkkyydestä vielä: vaikka aihekin on synkkä, mutta niin on ilmakin, sillä vettä tulee lähes taukoamatta kuin Esterin pers…

Toisin kuin useimmat kyttäleffat, saa Seven katsojan tunteet nousemaan pintaan. Se, millaista tunnetta kokee, riippuu täysin katsojasta. On Seitsemän hyvä, mutta ei sentään loistava, eikä edes Fincherin paras (=Fight Club). Tämä fiilis saattaa osin johtua siitä, että joskus joku teki suuren synnin sopilatessaan minulle loppuratkaisun! Burn in Hell! No, ei nyt sentään, mutta kyllä harmittaa, etten saanut kokea täydellistä yllätystä. Elämä jatkuu toistaiseksi tästä huolimatta…

Tupla-DVD on kaikin puolin hyvä. Extroja on levyllinen, ja äänimiksaus 6-kanavainen, joka valittavissa joko Dolby Digitalina tai DTS:nä. Ei ole hinnallakaan pilattu julkaisu.

nimimerkki: Viisas

Arvosteltu: 16.07.2004

Lisää luettavaa