Brutus

Arviossa: Lumikki ja seitsemän kääpiötä

Lumikki ja seitsemän kääpiötä on keskeinen pala elokuvataiteen yleissivistystä.

Arviossa: Il Capitano – nuori kapinallinen

Nimi on Valjakkala, Juha Valjakkala.

Arviossa: Saapasjalkakissa: Viimeinen toivomus

Elokuva Saapasjalkakissan masennuksesta ja kuolemanpelosta on viime vuoden suurin yllättäjä.

Arviossa: Dracula, pimeyden ruhtinas

Christopher Leen harmiksi Pimeyden ruhtinas oli ilmestyessään valtaisa menestys.

Arviossa: Unicorn Wars

Missä sinä olit kun halinallet suorittivat sotilaallisen erityisoperaation yksisarvisten taikametsään?

Arviossa: House of the Dead

House of the Dead ei ole kädettömyydessään edes erityisen hauska elokuva katsoa.

Arviossa: Postal

Postal jäänee elokuvahistoriaan Uwe Bollin uran viihdyttävimpänä ja provokatiivisimpana elokuvana.

Arviossa: Velho

Kummaa kuminaa Ukrainassa.

Arviossa: Isä Sergius

Miksi synti hallitsee?

Arviossa: The Matrix Resurrections

Väkipakolla tuotetussa neljännessä Matrixissa kiehtovinta on Lana Wachowskin luova röyhkeys.

Arviossa: Ex Machina

Ex Machinan tekoälytarina on nykyisin vieläkin ajankohtaisempi ja tärkeämpi kuin ilmestyessään.

Arviossa: Notre Damen kellonsoittaja

Ossi Ahlapuro on Notre Damen kellonsoittajan suomenkielisen version todellinen ykköstähti.

Arviossa: Aladdin

Kaikkien aikojen suomalainen ääninäyttely nostaa Aladdinin klassikkona aivan omanlaiselleen tasolle.

Arviossa: Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?

Elokuvateknisenä taidonnäytteenä sekä kulttuuriselta merkitykseltään Roger Rabbit hakee yhä vertaistaan.

Arviossa: The Thief and the Cobbler: The Recobbled Cut

Richard Williamsin kirottu suurelokuva on raakileenakin vaikutusvaltaisimpia teoksia omassa genressään.

Arviossa: Ihmisen kohtalo 3: Sotilaan rukous

Sotilaan rukouksessa Kobayashin näkökulma keskittyy sotaan subjektiivisena kokemuksena.

Arviossa: Ihmisen kohtalo 2: Tie ikuisuuteen

Keisarillisen Japanin tuho on lähellä.

Arviossa: Ihmisen kohtalo 1: Ei suurempaa rakkautta

Kobayashin erityinen suhde elokuvansa tarinaan ja päähenkilöön näkyy veitsenterävänä toteutuksena.

Arviossa: Kanal – kirottujen tie

Andrzej Wajdan läpimurtoelokuva on vähintään yhtä paljon sotaa kuin klaustrofobista kauhuakin.

Arviossa: Reima Punanenä – Kadonneen klaanin legenda

Reiman toinen tuleminen on ensimmäistäkin kunnianhimoisempi ja hauskempi jouluelokuva.

Arviossa: Paratiisin lapset

Paratiisin lapsissa riittää sydäntä ja kunnianhimoa vaikka kymmenen keskivertoelokuvan edestä.

Arviossa: Yön naiset

Vähemmälle huomiolle jäänyt Yön naiset lukeutuu Kenji Mizoguchin uran synkimpiin ohjaustöihin.

Arviossa: Kielletyt Leikit

Kiellettyjen leikkien hengellinen ja moraalinen sanoma sodan ihmisiä turmelevasta vaikutuksesta on painavaa tavaraa vielä meidänkin aikanamme.

Arviossa: Kurjat

Vanhan ajan klassikoita arvostavalle gallialaisten tyylikäs Hugo-filmatisointi on melkoinen herkkupala.

Arviossa: Kunnian polut

Monelle vähäisemmälle ohjaajalle Kunnian polut voisi olla uran kohokohta, muttei maestro Kubrickille.

Arviossa: Länsirintamalla 1918

Ensimmäinen maailmansota oli melkoista painajaista myös saksalaisesta näkökulmasta.

Arviossa: Länsirintamalta ei mitään uutta

Milestonen pasifistisen sotaklassikon raadollinen realismi oli ilmestymisaikansa äärimmäisintä ja väkivaltaisinta elokuvataidetta.

Arviossa: Sotilaspoika

Trumbon mestarityön teho ja pasifistinen sanoma eivät ole aikojen saatossa ikääntyneet päivääkään.

Arviossa: Puuristit

Puuristien inhorealistisempi näkemys sodasta saa monet nykypäivänkin viritelmät vaikuttamaan aivan amatöörimäiseltä räpellykseltä.

Arviossa: Verdun, visions d’histoire

Ranskalaisten rauhanmiesten sotakuvauksessa on realismia vaikka muille jakaa.