David Fincher on ollut meikäläiselle suhteellisen tuntematon heppu. Aiemmin olin nähnyt kyseiseltä kaverilta vain kehnohkon Alien 3:n. Mutta kun näin Expertin alelaarissa Se7enin ja sitä oli paljon kehuttu niin olihan se pakko poimia mukaan. Enkä yhtään katunut ostostani.
Elikkäs, Se7en on kyttäleffa. Ei sellainen jossa jahdataan roistoja ja ammuskellaan. Se7en on pikemminkin psykologinen, synkkä ja ehkä hieman kieroutunut leffa.
Eläkeikää lähestyvä kyttä Somerset (Freeman) saa parikseen nuoren ja innokkaan etsivä Millsin ja yhdessä aletaan sitten selvittää Seitsemään kuolemansyntiin pohjautuvia murhia. Eli, murhaaja valitsee satunnaisesti kuhunkin kuolemansyntiin (Mässäily, Ahneus, Laiskuus, Kateus, Viha, Ylpeys, Haureus) syyllistyneen henkilön ja murhaa tämän mitä pirullisimmalla tavalla. Etenkin Mässäily, Haureus ja Laiskuus murhat ovat erityisen kieroutuneita. Samalla murhaaja jättää pieniä vihjeitä jotka johdattavat kaksikon seuraavan uhrin luo.
Se7en on todellakin yksi 90-luvun tärkeimmistä elokuvista. Fincherin ohjaustyyli on erityisen hyvää ja ukon ohjaustöitä pitäisi varmaan ruveta katselemaan enemmänkin. Myös Andrew Kevin Walkerin synkkä käsikirjoitus on todellakin nerokas. Suosittelen Se7eniä kaikille yleensäkin hyvistä elokuvista pitäville.
nimimerkki: Cuomi
