Jerusalemissa on Yad Vashem-museo, mikä sisältää muurein rajatun Vanhurskaiden lehdon. Muurissa on yli 20000 nimeä ja moni heistä on istuttanut puun kyseiseen lehtoon. Saksalainen teollisuusmies Oskar Schindler (Liam Neeson) menetti koko omaisuutensa ihmishenkiä pelastamalla ja kuoli köyhänä, mutta suuresti kunnioitettuna. Hänen hautansa on Jerusalemissa.
Steven Spielbergin taidokkaasti, mutta nöyryydellä ohjaama elokuva kertoo hänen dramaattisista vaiheistaan Toisen Maailmansodan aikana. Käsikirjoitus jättää luonnollisesti pois muutamia vähemmän miellyttäviä piirteitä sankaristaan ja venyttää faktoja tietyissä yksityiskohdissa, mutta nämä elokuvallisesti hyväksyttävät ratkaisut eivät heikennä kokonaisuuden mykistävää, armotonta voimaa.
Oskar Schindlerin emaliastioiden valmistus on tuottoisaa, sillä työntekijät ovat orjia. Tehtaan toimintaa johtaa Itzhak Stern (Ben Kingsley) joka on korvaamattoman tärkeä. Schindlerin lähin tuttava SS:n riveissä on Amon Goeth (Ralph Fiennes). Vuosien ajan Schindler kerää työntekijöitä tehtaaseensa sodan kääntyessä koko ajan pahempaan suuntaan, kunnes hänen on lopulta paettava ja jätettävä taakseen yli tuhat elämään pelastettua ihmistä. Mitään dramaattista käännettä ei Schindlerin päätökseen näytetä vaikka hän luonnollisesti joutuu seuraamaan hirmutekoja aitiopaikalta ja näkee myös Amon Goethin kasvavan hirviömäisyyden. Kokonaisuus ei ehkä henkilödraamana ole kaikista tehokkain, mutta silkkana kuvauksena ihmisen pyyteettömästä hyvyydestä ja yhtä pohjattomasta pahuudesta se on ylittämätön. Lopuksi elokuva rikkoo kuvaamansa todellisuuden ja käsin kosketeltavan historian rajan kun sen esittäjät ja kokijat kokoontuvat haudalle jonka omistaja oli [I]vanhurskas kansakuntien joukossa[/I].
Liam Neesonin hiljainen karisma on kuin valettu pyyteettömälle pelastajalle jonka stoalaisen rauhallisuuden alla velloo suuria virtoja ja vain ajoittain hänen on turvauduttava suuriin eleisiin ja äänekkyyteen. Monipuolinen Ben Kingsley on täydellisen uskottava Schindlerin hyväksi toimivana Sterninä millä on kuitenkin viisautta ymmärtää tilanteen mutkikkuus ja oman asemansa arkuus. Tarinassa lähes näkymätön Caroline Goodall on vankka ja ehdoton vaimo joka sietää miehensä uskottomuuden ja mutkikkuuden. Selvää on että inhimillinen sankaruus tarvitsee tukea ja asiantuntemusta ilmentyäkseen täydessä voimassaan.
Ralph Fiennesin renttucharmi on suorastaan hirvittävä riitasointu rappeutuneen hirviömäisyyden ruumiillistumassa, Amon Goethissa. Hänessä ideologian julmuus ja oman identiteetin jäänteet luovat piinaavaa ristiriitaa. Goeth on raaka hirviö, mutta samalla hän on tämän samaisen hirviön nujertama ihminen. Embeth Davidtz tämän piinattuna palvelijana on tämän ristiriidan uhri joka kestää kurjuutensa teräksisellä lujuudella.
[I]Schindlerin lista[/I] on silkkaa elokuvakerronnan voimaa. Sen tarina ja tapahtumat ovat sanoin kerrottuna suorastaan tympeän arkisia, mutta elokuvakerronnan taikuudella se herää elämään. Enemmän kuin hyvä elokuva – se on loistava elokuva. Se kuvaa hyvyyttä, pahuutta, elämää, kuolemaa, armoa ja rangaistusta ja antaa jopa ihmishirviön näyttää inhimillisyyttä joka on hukkunut hirviömäisyyden alle.
