Tom Hooperin ohjaama historiallinen brittielokuva kuninkaan puhe sai 12 Oscar-ehdokkuutta, joista se voitti 4 Oscar-patsasta, mukaan lukien parhaan elokuvan ja ohjauksen Oscarit. Miespääosan esittäjä Colin Firth sai myös uransa ensimmäisen Oscarinsa. Oscareiden lisäksi elokuva keräsi lukuisia muita palkintoja, tärkeimpinä 7 BAFTA -palkintoa.
Eletään 1900-luvun alkupuoliskoa. Hitlerin, Mussolinin ja Stalinin toimet kiristävät Euroopan tilannetta ja sodan uhka kasvaa koko ajan. Britannian kuninkaan tulisi yhdistämään kansa vihollista vastaan, mutta kruunattu kuningas Yrjö VI kärsii änkyttämisestä. Tulisesta temperamentistaan ja lapsuusajan peloistaan huolimatta hän ystävystyy puheterapeutti Lionelin kanssa, jonka kanssa hän työskentelee voittaakseen änkyttämisen ja kasvattaakseen kuninkaan rohkeutta puhua kansalleen radion välityksellä.
Historiallisena elokuvana Kuninkaan puhe toimii hyvin romantisoinnista huolimatta. Vaikka elokuva keskittyykin änkyttämiseen ja viimeiseen radiopuheeseen, on se pohjimmiltaan myös suhteellisen tarkka historiallinen kuvaus Yrjö VI:n elämästä ja menneisyydestä. Historiallinen kuvaus toimii, mutta elokuvan eri osien välinen tasapaino ei toimi täysillä. Colin Firthin esittämä kuningas on oivallisesti käsikirjoitettu, niin myös puheterapeutti Lionel, jota esittää Geoffrey Rush. Elokuvan edetessä painopiste vaihtuu kuninkaaseen ja jättää änkyttämisen taka-alalle, joka toisaalta toimii, koska historiallisen elokuvan tulisi nimenomaan keskittyä itse kuninkaaseen ja hänen menneisyyteensä mutta elokuvassa on vain liian monta funktiota.
Colin Firth tekee loistotyötä ja ansaitsi Oscarin. Nykyajan eturivin brittinäyttelijöihin kuuluva Firth on kuuluisa juuri historiallisista elokuvistaan, kuten Ylpeys ja Ennakkoluulo ja Milos Formanin Valmont. Tämä tosin oli varsin perinteinen Firthin suoritus, mitään erityistä ei ole vielä nähty tältä brittinäyttelijältä mutta parempi tehdä jokin asia hyvin kuin vaihtaa tyyliä ja epäonnistua. Geoffrey Rush onnistuu monin tavoin ehkä paremmin, vaikka hänestä jää hieman pinnallinen kuva, koska kaikki syventyminen kohdistetaan kuninkaaseen. Muut sivunäyttelijät kuninkaan vaimosta Winston Churchilliin ovat onnistuneita.
Yleisesti arvioiden Kuninkaan puhe on hyvä elokuva, mutta liian tavanomainen. Tällainen vaikeuksista voittoon – elokuva onnistuu kaikilla osa-alueillaan hyvin, mutta kokonaisuus jää alle erinomaisen. Colin Firthin ja muiden näyttelijöiden suoritus oli huippua, mutta käsikirjoitus ja sen tavanomaisuus ärsytti ainakin itseäni. Siitä huolimatta, että elokuva voitti käsikirjoituksestakin Oscarin.
Kuninkaan puhe on hyvä elokuva, joka kannattaa katsoa, erityisesti silloin jos ei omaa hirveän kriittistä silmää. Silloin elokuvasta saattaa nauttia täysin rinnoin.
