Tästä se Van Dammen ura sitten aukesi. Vuosiluku ja elokuvan nimi, jotka herättävät tunteita. 80-luvun elementit parhaimmillaan aina sankarista, pahiksiin, musiikkiin ja tässä tapauksessa toimintaan… unohtamatta lihaksia. Ihme kyllä varsin kokematon ohjaaja Newt Arnold (RIP) ei ollut mikään kokematon sälli toiminnan saralla, sillä mies oli kuitenkin uransa aikana mukana useissa toimintaelokuvissa apulaisohjaajana, kuten Liekehtivä torni ja Invasion USA.
Juoni lyhykäisyydessään kertoo jo, että nyt ei turhia herkistellä ellei ole pakko. Pääidea piilee salaisessa turnauksessa, jossa eri tyylisuuntien taitajat ottavat mittaa toisistaan. Turnaukseen osallistuu muun muassa keltanokka Frank Dux (Van Damme), joka on luvannut mestarilleen Tanakalle (Roy Chiao) voittoa kunnioittaakseen häntä ja hänen edesmennyttä poikaansa. Mutta kuten aina, turnauksessa on se voittamaton, lähes koskematon, ilkeä, todella isokokoinen ryökäle, joka ei tunnu piittaavan aina säännöistä, tai moraaleista.. ehkä siksi hän onkin hallitseva mestari jo useamman vuoden eli Chong Li (Bolo Yeung). Turnauksen alkaessa Dux kuitenkin tekee jo heti alusta lähtien selväksi kuka tulee olemaan tämän värikkään tapahtuman loppuottelussa. Sivujuonena voisi pitää Helmerin (Norman Burton) ja Rawlinsin (Forest Whitaker) tehtävää saattaa Dux takaisin Yhdysvaltoihin armeijan kodikkaaseen kasarmiin, josta Dux onnistui tietenkin pakenemaan. Tämä jo herättää ihmetystä, että onko kertomuksen kääntämiseen tarinasta käsikirjoitukseksi todellakin tarvittu kolmea ihmistä.
Elokuvassa on sen verran laajalti mieleenpainuvia kohtia, jotka jo itsessään tekevät tästä teoksesta kulttimaisen. Jos aloitetaan sieltä pahimmasta päästä eli näyttelemisestä. Onhan se myönnettävä, että Van Dammen näytteleminen suurilta osin aiheuttaa myötähäpeää, mutta sen mies myöntää itsekin. (Se on kuitenkin annettava plussana, että mies on kuitenkin ollut täydellä sydämmellä mukana elokuvan tekemisessä). Oikeastaan kaikki muut, jotka osaavat edes hieman näytellä saavat yllättäen aika vähän ruutuaikaa. Silti kaikki tekevät elokuvan kannalta varsin viihdyttäviä rooleja paitsi Leah Ayres, joka nyt on vain pakollisena.. miksikä sitä nyt haluaisi kutsua, onhan tuolle monta nimeä. Bolo Yeung nyt harvemmin edes puhuu elokuvissa mitään, mutta tarviiko Kiinan Herkulesin osata muuta, kuin pullistella lihaksiaan ja näyttää mahdollisimman ilkeältä, sekä murjoa muutamia kanssakilpailijoita.
Sitten tietenkin elokuvassa on se harjoittelujakso, tai paremmin montaasi, josta on myös toinenkin versio elokuvan myöhemmällä vaiheella, mutta se ei ole yhtä viihdyttävä, kuin ensimmäinen, jossa Frank Dux pakotetaan spagaattiin (joka on hyvinkin vanha tapa Aasiassa), hakataan bambukepeillä, jotta mies kestäisi hieman kipua ja paljon muuta. Unohtamatta mikä näihin saa lisätunnelmaa on Paul Hertzogin sävellykset. Oikeastaan siihen tämän säveltäjän meriitit jäävätkin, siis tämä ja Kickboxer tietenkin, mutta ne ovat sen arvoisia. Tappelut tietenkin on koko elokuvan suola ja Van Damme taitaa nämä, onhan mies harjoitellut karatea jo kymmeniä vuosia. Elokuvassa nähdään Van Dammen osalta hänen elokuvauransa aikana eniten potkimisia, kuin missään muussa elokuvassa, sillä onhan potkiminen hauskempaa, kuin lyöminen. Myös spagaatteja kertyy jo vähintään kahdeksan kappaletta (pitäisikö tuosta tehdä joku ehdotus guinnesin ennätysten kirjaan?).
Koreografiasta huomaa myös, että oikea Frank Dux on ollut vahvasti mukana. Muutama tekniikka on käsitelty suoraan miehen oppikirjasta, miten muun muassa päätä käytetään oikein. On paljon muitakin jänniä hetkiä elokuvassa, jotka saa sisäisen pikku pojan aivan sekaisin, mutta tämän arvostelun tarkoitus ei ole kuitenkaan tuhlata riviä sen kertomiseen, koska jo nyt meinasin kirjoitus karata käsistä.
Sitä vastoin on hyvä mainita vielä elokuvan lopputaistelu, jossa nähdään Van Dammen yksi tavaramerkeistä, eli ns. helikopteripotku, josta sittemmin on nähty erilaisia versioita muissa b- ja c-luokan kamppailuelokuvissa.
Tarjolla on siis maailman yksinkertaisin juoni, joka on kuitenkin toteutettu tunteella, sekä Van Dammen näyttävillä tappeluilla, josta myös Mortal Kombat -pelisarja sai alkunsa.
