Käytännöllinen elokuva kansallissankarista.

17.1.2010 18:18

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Mohammed Ali Jinnah
Valmistusvuosi:1998
Pituus:110 min

[I]”Harvat ihmiset merkittävästi muuttavat historiaa.”[/I]

Intian itsenäistyminen brittiläisen imperiumin alaisuudesta oli vaivalloinen, pitkä ja likainen prosessi jonka jokainen merkittävä johtaja on jäänyt historiaan tavalla tai toisella. Mohandas Gandhi (Sam Dastor) johti hinduja väkivallattomalla vastarinnalla ja Jawaharlal Nehru (Robert Ashby) tuli Intian ensimmäiseksi pääministeriksi. Näiden kahden hindun lisäksi oli muslimijohtaja Mohammed Ali Jinnah (Sir Christopher Lee), joka irrottautui Nehrun ja Gandhin johtamasta puolueesta ja ajoi Intiasta erillisen, itsenäisen muslimivaltion, Pakistanin luomista.

[I]”Vielä harvemmat muuttavat maailman karttaa. ”[/I]

Pakistanin itsenäisyyden luoja, Jinnah menehtyy, mutta ennen kuin hänet voidaan tuomita oikeudenmukaisesti kuolemanjälkeiseen elämään on hänen tekonsa tutkittava ja nimeämätön tarkastaja (Shashi Kapoor) joutuu tekemään tutkimuksensa suoraan teknisistä syistä johtuen. Kehyskertomus Jinnahin tekojen tutkimisesta antaa Jamil Dehlaville keinon lähestyä kansallissankaria dramaattisesti sopivista kulmista ja hän hyödyntää sitä koko voimallaan. Objektiivista näkökulmaa ei tarkoitus ole hakea, sillä päämäärä on juurikin tutkia itse sankaria. Nuorempana (Richard Lintern) Jinnah harjoitti asianajajan tointa Isossa-Britanniassa, mutta silti voimakkaan tietoisena omasta identiteetistään ja uskostaan ja oli naimisissa Ruttien (Indira Varma) kanssa, mutta hän menehtyi syöpään eikä avioliitto ollut kovinkaan onnellinen. Muslimijohtaja Muhammad Iqbalin (Marc Zuber) pyynnöstä Lontooseen asettunut Jinnah palaa kotimaahansa johtamaan itsenäisyystaistelua. Olennaisena apuna on sisar Fatima (Shireen Shah) joka on veljensä veroinen rohkeudessa ja itsepäisyydessä.

[I]”Tuskin ketään voi sanoa kansallisvaltion luojaksi. ”[/I]

Kansallissankaria kuvatessa on helppo sortua idealisointiin ja ohueen luonnehdintaan missä kaikki inhimilliset piirteet unohdetaan suurien asialinjojen tieltä. Jamil Dehlavi välttää nuo ansat pakottamalla sankarinsa tilintekoon itsensä ja tekojensa kanssa ja luo Jinnahista kuvan paitsi rohkeana idealistina ja suurena poliittisena johtajana myös murtaa sen osoittamalla hänen haluttomuutensa ruveta johtajaksi. Poliittinen merkitys ei ole ilmaista, sillä hänen itsepäisyytensä, taipumattomuutensa ja ymmärryksensä muutoksen merkityksestä ei hanki ystäviä ja on perhe-elämälle haitallista. Sir Christopher Lee tulkitsee tässä tärkeässä roolissa kansallissankaria ja tekee sen tavalla joka onnistuu koskettamaan Pakistanin historiaan perehtymätöntä länsimaalaistakin. Shashi Kapoor nimeämättömänä tarkastajana on koominen kyselijä joka hakee tarkennusta Jinnahin suoriin vastauksiin. Richard Lintern nuorena Jinnahina on itsepäinen, jopa röyhkeäkin ja ylimielinen lakimies, mutta vastuu ja sairaus pehmentää häntä, mutta vain hieman. Valtiomiehenä Jinnah on koko ajan kova tapaus ja itsepintaisesti käytännöllinen poliitikko joka noudattaa Lakia loppuun asti ja hänen esiintymisensä on suoraa, ehkä jopa tylyä, mutta ehdottoman asiallista ja hyvää tarkoittavaa. Shireen Shah ei karismassa jää Leen varjoon ja tekee taustaroolinsa samalla järkähtämättömällä vahvuudella kuin Lee tekee pääroolinsa.

[I]”Mohammed Ali Jinnah teki kaikki kolme. [/I]

Ollakseen kansallissankarista kertova elokuva on kyseessä harvinaisen siloittelematon kuvaus ihmisestä jonka näkemys oli puhtaasti käytännöllinen. Ehkä parhaat johtajat ovat heitä jotka eivät halua johtaa, vaan valitaan johtamaan koska he ovat parhaita siihen. Erityisesti kohtaus missä Jinnah kohtaa salamurhaamistaan yrittäneen kiivaan muslimimiehen rakentaa kuvaa ja ehkä jopa toivoakin, sillä Jinnah ei nuhtele miestä hyökkäyksestä itseään vastaan vaan syistä joiden vuoksi hän hyökkäsi ja jotka hän näkee hyödyttömiksi kokonaisuuden kannalta mikä on Pakistanin hyvinvointi.

Tehokas ja käytännöllinen elokuva kansallissankarista ja Sir Leen suoritus on lyhyesti sanoen loistavaa työtä ja kehystarina sallii jopa pienen leikittelyn aiheella. Tämän elokuvan perusteella Jinnah oli suuri poliitikko ja johtaja, mutta hän oli lisäksi pelkkä ihminen joka ei ollut virheetön.

Arvosteltu: 17.01.2010

Lisää luettavaa