[movie]El Topo[/movie] oli aikoinaan valtaisa kulttihitti ja psykedeelis-enigmaattinen taiteilijashamaani Alejandro Jodorowsky pääsikin välittömästi itsensä John Lennonin ja kumppaneiden suureen suosioon, mikä takasi miehelle ennennäkemättömät taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa kunnianhimoisia visioitaan myös lähitulevaisuudessa. Ikävänä puolena Jodon elokuvien oikeudet menivät siinä sivussa Beatlesin managerille, joka pyrki panttaamaan ja hankaloittamaan niiden esittämistä rahallisesti kannattavinta mahdollista tilaisuutta eli tässä tapauksessa ohjaajan kuolemaa varten. Allen Kleinin päästettyä itse kylmän pierun vuonna 2009 näiden vanhojen klassikoiden oikeudet palasivat kuitenkin jälleen niiden ohjaajalle, minkä vuoksi näistä ylipäätään voidaan nykyään nauttia muutenkin kuin bootleg-muodossa.
Mikäli Jodo ei vielä tähän mennessä ole persoonallisuutena tuttu, niin ennen elokuvauraansa Chilestä maailmalle lähtenyt sukuaan ukrainalais-juutalainen miekkonen kävi Ranskassa tutustumassa alkuperäisen surrealistisen liikkeen tekijöihin, oli mukana avantgarde-teatterissa ja alkoi myöhemmin soveltaa oppimaansa seitsemännen taiteen parissa. Äärimmäisen hengellinen Jodo oli nuoruudessaan myös kiihkeä elämän tarkoituksen etsijä ja tutustui siinä sivussa suunnilleen kaikkiin tämän maailman uskonnollis-mystisiin liikkeisiin ja imi näistä kokemuksistaan vaikutteita myös omiin töihinsä.
Kaikki edellinen on hyvin oleellista infoa The Holy Mountainia katsoessa, kuten pian tullaan näkemään.
Herramme neroudessaan ylittämätön suurtyö alkaa kuvauksella mystisestä initaatiosta, jossa katsoja vihitään identtisten kaksosten mukana sisään Jodon ihmeelliseen maailmaan ja sen moniin salaisuuksiin. Tästä eteenpäin itse juoni onkin jaettu neljään osaan buddhalaisen neljän jalon totuuden mukaan. Ensimmäinen neljännes kuvaa maailman kärsimystä, toinen kertoo totuuden kärsimyksen syystä, kolmas kärsimyksen lakkaamisesta ja neljäs kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä.
Mutta ei siinä tietenkään kaikki. Tarinan keskeiset henkilöhahmot on otettu ilmeisesti suoraan tarot-korteista ja lennokkaan surrealistinen kuvasto yhdistelee suunnilleen kaikkien maailman uskontojen symboliikkaa raamatullisista kohtauksista kabbalaan ja tarot-mystiikkaan sekä buddhalaisesta ja hindulaisesta kuvastosta erilaisiin okkultistisiin juttuihin. En itse ole mikään erityinen asiantuntija alalla, mutta olen kuullut asioista paremmin tietäviltä kaikenlaisia mielenkiintoisia tulkintoja ja yksityiskohtia. Erittäin kiehtovaa materiaalia. Löysinkin tätä kirjoittaessani vahdingossa hyvän sivuston, jossa käydään useassa osassa ja lähes kuva kuvalta läpi tämän Jodon mestariteoksen loputtoman rikasta symboliikkaa. En tietenkään ala niitä tässä luettelemaan, sillä tekstille ei tulisi loppua koskaan. Tietäisitte oikeasti miten paljon ja miten syvällisesti yhteen kaksituntiseen voi saada pantua ajatusta.
Alejandro Jodorowsky itse esiintyy elokuvassaan pelastavaa tietoa tarjoavana alkemistina, joka johdattaa oppilaitaan erilaisten rituaalien kautta pyhälle vuorelle kuolemattomuuden perässä. Varsinainen päähenkilö tarinassa on ”varas” ja Jeesuksen kaksoisolento, joka alussa vaeltaa korruptoituneen ja sielutonta lihaa palvovan maailman halki Jodon luokse. Vai pitäisikö tässä kohtaa puhua katsojan johdattelusta? Jodon opetuksethan ovat yhtä paljon päähenkilölle kuin katsojallekin suunnattu, tuleepa lopussa tähän liittyvä pieni twistikin jota en tässä spoilaa.
Varkaana muuten piti alunperin nähdä Beatles-kitaristi George Harrison, mutta mies kieltäytyi roolista sen vaatiman paljastavan alastomuuden vuoksi.
The Holy Mountain on omasta mielestäni Jodon taideteoksista parhain ja samalla yksi päräyttävimmista surrealistisista elämyksistä joita on koskaan ihmiskunnan historiassa nähty tai kuultu. Tässä on oikeasti jo niin paljon ja niin monipuolisesti informaatiota, että jokaisella katselukerralla tuntee itsekin vähän valaistuvansa ja saavansa jotain mystistä luovaa energiaa ja tulevansa aina vähän kerrallaan viisaammaksi tai pelkästään entistäkin hullummaksi. Kun Jodon taideteos vielä näyttää ja kuulostaakin upealta sekä tarjoaakin loputtomat määrät miettimisen aihetta niin hengelliseltä kuin maalliseltakin kantilta, ei tästä kyllä mitään erityistä valittamista keksikään. Eikä kyllä tarvitsekaan.
Alejandro Jodorowsky on nero.
