Howard Hawksin komedioissa useampaankin otteeseen nähty Cary Grant esittää Monkey Businessissa – ei, en aio käyttää tönkköä suomennosta – kemisti Barnaby Fultonia, joka pyrkii kehittämään nuoruuden palauttavan lääkkeen. Tavoite toteutuu yllättäen ja Fultonin tietämättä, kun kokeissa käytettävä simpanssi (ei hätää, urbaanit vihermafiosot: se on vain skidi karvapuvussa eikä ketään tökitä neuloilla) sekoittaa aivan oikenalaisen mikstuuran ja kaataa liuoksen labran juomavesiastiaan. Ikävä kyllä seos ei nuorra kehoa vaan mielen, ja senkin vain tunneiksi kerrallaan, ja tunnollinen Fulton, joka samaan aikaan luulee keksineensä oikean reseptin, saa huomata, ettei olekaan tilanteen tai edes itsensä herra.
Hawks pelkäsi, ettei Monkey Businessin hauskuus saavuta täyttä potentiaaliaan, koska lähtökohta on epäuskottava. Tässä kohtaa täytyy olla eri mieltä. Kuittaillessaan nuoruutta palvovalle yhteiskunnalle nuorisokultturrin syntyaikoihin Monkey Business on erittäin hauska leffa. Henkisesti nuortuneet käyvät läpi perinteiset nuorten ilonviettoon liitetyt piirteet, ja matka vie autokaupan kautta aina tanssiparketille saakka. Ikävä kyllä juonitilanteen rakentaminen nuoruuseliksiirin syntymiseen asti vie aikaa, ja vaikka alkutekstien aikana pilke silmäkulmassa neljättä seinää ylitellään, alussa elokuva tuntuu pahemman kerran ponnettomalta. Tarinan huomioon ottaen odottaisi edes herkullista kommentointia luonnotieteiden palvonnan ja medikalisaation suuntaan, mutta lopulta näiden suhteen jäädään koko elokuvassakin vain irtoheittoihin.
Kuitenkin, kuten todettua, sessioita itse mielen nuorentamisesta kannattaa odottaa. Kyseinen juoma on todellakin melkoinen tapa saattaa kunnon screwball liikkeelle. Kun eliksiiriä hörppivät ties ketkä ja ties kuinka paljon milläkin kerralla, saatetaan hahmot ja heidän välisensä suhteet silmänräpäyksessä totaalisen uusiksi useaan otteeseen. Tämä koettelee näyttelijöiden eläytymiskykyä, kun he päästävät nuoren minänsä irti, ja juoman vaikutuksen loputtua ihmettelevät aikaansaannoksia. Erityisesti Grant on ajoittain loistava tarjotessaan pihalla tapahtumista olevana Barnabyna hulvattomia pieniä eleitä. Muutkaan näyttelijät eivät ole huonoja, mutta he eivät toisaalta jää erityisesti mieleen. Hieman jää jopa harmittamaan pienessä sivuroolissa nähtävän Marilyn Monroen puolesta. Monroen näyttelijänlahjat eivät kenties olleet kovin suuret, mutta tässä leffassa hänenkin hahmonsa olisi ehdottomasti pitänyt saada hörppy tuota kysyttyä mikstuuraa. Monroe nimittäin hallitsi ”oman itsensä kaltaiset” eli hömpähtävän ja nautiskelevan ilopillerin roolit. Hänen hahmonsa on nyt turhan vakava – erityisesti kun Monroe oli pääosanesittäjistä selvästi nuorin ja niin ollen iloitteluun kenties sopivin. Hawks antoi seuraavana vuonna Monroelle arvoisensa roolin elokuvassaan Herrat pitävät vaaleaverisistä.
Ikävä kyllä lopun lapsuusjaksossa hyvä idea lyödään överiksi ja pahasti. Pikkulasten tavoin kiukuttelevissa aikuisissa ei juuri ole mitään erityisen huvittavaa. Toisaalta siinä on jotain tavattoman hauskaa, kun pikkulasten tasolle taantuneet Grant ja tämän vaimoa esittävä Ginger Rogers sutivat toistensa vaatteet maalilla. Tomeralla toteutuksella on osansa asiaan. Yleisesti lopunkin kuviot kuitenkin palvelevat huumoria sekoittaessaan asetelmia aina vain absurdimmiksi, ja tilanne karkaa elokuvan edetessä aina vain pahemmin hahmojen käsistä, kuten kunnon ruuvipalloillussa kuuluukin.
Matkassa ollaan harvinaisen kärjistäen, mutta liioittelemallahan sitä huumoria tehdään. Näyttelijät nautiskelevat mahdollisuutensa pöhköillä nuoruutensa uudelleen ja näyttää, ettei nuoruutta kannata aina haaveilla takaisin. Nuorten ei kuitenkaan kannata pelätä, että leffassa sorsittaisiin tavattomasti nuorisoa. Monkey Business on nimittäin sympaattinen hyvän mielen leffa. Kenties elokuva jopa toimii parhaiten aikuisuuttaan aloittelevien bilehileiden keskuudessa. Omia estottomia nuoruudenhairahduksiaan on toki vanhempienkin kiva kaivella muististaan. Katsomiskokemus on leppoisa, kunhan katsoja vain osaa nauraa itselleen. Katso toki – ja muistele – jos uskallat.
