Mariachi-tarina on edennyt jo trilogiaksi, jonka viimeinen osa on kaunista katseltavaa mutta tyhjänpäiväinen. Antonio Banderasin esittämä Mariachi-hahmo on muuttunut elämää suuremmaksi hahmoksi, jolla ampuminen on kuin syömistä. Kun ei ole mitään menetettävää, ei millään ole mitään väliä, olkoon vaikka kuollut. Mariachi pitää itseään kuolleena ja hänellä tuuttaa päässään kosto miehelle, jonka takia hän on kuollut. Johnny Deppin esittämä CIA-agentti antaa hänelle mahdollisuuden kostaa ja samalla on puhkeamassa vallankumous.
Mariachi-hahmo on loppujen lopulta yllättävän tylsä, jonka tapahtumat eivät jaksa kiinnostaa tuon taivaallista. Mutta yllättäen elokuvan vetovoimaksi nousee Johnny Deppin hahmo, joka allekirjoittajalle iski paremmin kuin mikään elokuvan hahmoista. En tiedä, että johtuiko tämä Deppin karismasta, mutta itse katson mieluummin Deppiä vaikka ampumassa kokin kuin Mariachin kostoretkeä.
Miksiköhän Salma Hayekin kuva komistaa elokuvan julistetta, kun kuvankaunis Hayekille annetaan vain muutamia minuutteja valkokangasaikaa? Syy tähän katsoja saa vasta nähdä puolessa välissä, kun flashbackien avulla näytetään, mikä Mariachia potuttaa. Once Upon A Time In Mexico ei tarjoa miespuoliselle katsojalle kuin actionia, mitään silmänruokaa ei tulla näkemään kuin muutaman minuutin verran niin Hayekia kuin Eva Mendesiä.
Robert Rodriguezia ei vaivaa kunnianhimo Once Upon A Time In Mexicossa, kun ukko on ottanut harteilleen melkein kaikki roolit. Hän ohjaa, käsikirjoittaa, kuvaa, leikkaa jne. Toki ukon jälki on näyttävää, mutta siihen se jääkin. Rodriguez on pistänyt kaikki taitonsa likoon näyttävyydessä, mutta juoni on jäänyt pahasti jälkeen.
Mutta loppujen lopuksi näyttävyys pelastaa paljon. Toimintakohtaukset ovat hienoa katseltavaa ja siten pitää katsojan mielenkiinnon yllä. Myös Johnny Depp, Mickey Rourke, Danny Trejo ja Willem Dafoe ovat elokuvan parasta antia.
Kuitenkin olisin halunnut nähdä toiminnan lisäksi hyvää juonta, Salma Hayekia ja paremman Mariachi-hahmon.
