Espanjalainen kimppakämppä (2002)

Iskee varmasti parhaiten matkustushenkisiin reilaajanuoriin, jotka tykkää opiskella ja bilettää. Alkuosa elokuvasta on aika sekavaa, tylsää ja Erasmus-henkistä eurosnobbailua, mutta kun Wendyn moukka pikkuveli saapuu Briteistä, niin meikäläinenkin löytää vihdoin samaistumiskohteita ja hymy alkaa saavuttaa suupieliä. Kaikenkaikkiaan leffassa on paljon ajatusta ja se yrittää tavoitella sitä juurettomuuden tunnetta, jota nykyaikainen kaupunkilaisihminen saattaa silloin tällöin tuntea. Pääosan esittäjä Romain Duris on erikoisella tavalla hieno näyttelijä. Välillä hän tuntui jotenkin dorkalta, mutta silti hahmossa on tietynlaista syvyyttä ja vakavuutta. Elokuvan loppu EU-urahahmotelmineen oli hieman epäonnistunut. Sen sijaan rakastumiset ja muut ihmissuhteet oli hyvin kuvattu eli ne esitettiin satunnaisina kohtaamisina ja eroina, joiden lyhyt-/pitkäikäisyyttä tai syvyyttä/pinnallisuutta ei voi mitenkään etukäteen ennustaa.