Mikä on lopulta elämän, rakkauden ja kuoleman hinta ja millä se perustellaan lopullisesti. Tähän yrittää antaa vastausta Darren Aronofskyn ohjaama kaunis taideteos The Fountain. Dr. Tom Creo (Hugh Jackman) yrittää etsiä pelastusta vaimonsa Izzyn (Rachel Weisz) pahanlajuiseen kasvaimeen hermoromahduksen partaalla. Kaikki keinot on yritetty käyttää ja kollega Lillian (Ellen Burstyn) yrittää rauhoitella Tomia. Siitä päästäänkin hyppäämään Tomin edelliseen elämään 1500-luvulle, jossa hän palveli kuningatar Isabelia etsimällä hänelle ja itselleen mystistä elämänpuuta. Kun kaikki on menetetty kaukana tulevaisuudessa Tommy on ainoa elossa oleva ihminen, joka matkustaa suurenkuplan sisällä elämänpuu mukanaan luojansa luokse.
Darren Aronofskyn kolmas ohjaustyö ja käsikirjoitus The Fountain on jotain ällistyttävän kaunista katseltavaa. Se ei ole mikään mainstream-popcorn elokuva, vaan ajatukset liikkellä pitävä rakkaussatu, filosofinen draama ja psykologisen scifi-elokuvan yhdistelmä ja kaikki osa-alueet pysyvat kunnossa loistavasti. Eli The Fountainia ei suinkaan voi laskea yhden genren varaan, vaan kyseessä on enemmänkin David Fincherin Fight Clubin ja Guillermo Del Toron Pan’s Labyrinth -tyylinen yhdistelmä. The Fountain voi tuntua ensimmäisellä kerralla hieman oudolta ja jopa sekavalta, mutta pidemmän päälle mentäessä punainen lanka sitoo yhteen yhden kauneimmista elokuvista maanpäällä.
Kolmeen osaan jakautuva The Fountain kulkee eteenpäin kauniin visuaalisuuden ja loistavien näyttelijöiden kanssa käsikädessä, kuvaten yhtäaikaa menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta ja miten niissä kaikissa voi menettää kaiken. Kuten jo loistavassa Unelmien Sielunmessussa Aronofsky kuvaa jälleen rauhallisesti ihmisenmielen tiloja erilaisilla hetkillä hyvinkin herkästi ja kauniisti. Yhtenä suurimmista yllättäjistä The Fountainissa nousee Hugh Jackmanin roolisuoritus kolmessa eri roolissa. Miehessä on samaan aikaan raivoa, koskettavuutta sekä inhimillisyyttä ja hän pärskäyttää ne sen verran kovin yhteen, että edes yksi elokuvalautakunnan palkinto ei olisi tullut ollenkaan väärään osoitteeseen. Rachel Weisz on myöskin herkkä ja kaunis kahdessa roolissaan, syöpäsairaana Izzynä ja Kuningatar Isabellana. Aronofskyn Sielunmessussa vakuuttanut Ellen Burstyn onnistuu myös loistavasti pienessä roolissa Tomin kollegana ja ystävänä.
The Fountain on yksi kauneimmista ja aidoimmista tripeistä ihmismieleen, rakkauteen ja kuolemaan. Darren Aronofsky on taiteillut visuaalisesti kauniin mestariteoksen, jota ei kannata lähteä katsomaan minään hulppeana iltaelokuvana, vaan ajatuksia hartaasti herättävänä kokonaisuutena. The Fountain kertoo hyvin, että vieläkin tehdään loistavia elokuvia kun on Darren Aronofskyn kaltainen visiönääri jäänyt elokuvien tekijäksi. The Fountain on vain ilmiömäisen upea elokuva.
nimimerkki: Jalmari
