Viihdyttävä, ujostelemattoman väkivaltainen ja hyvin hienovaraista satiiria omaava zombieleffa.

25.12.2005 15:04

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Land of the Dead
Valmistusvuosi:2005
Pituus:94 min

Ollaan zombieruton valtaamassa maailmassa. Ihmiset ovat vetäytyneet linnoitettuihin kaupunkeihin, joissa häikäilemätön kapitalismi hallitsee.

Opportunisti Cholo (Leguizamo) tekee töitä kierolle Kaufmanille (Hopper). Cholo haluaa päästä asumaan Fiddler’s Greeniin, joka on rikas ja eristetty maailma. He joutuvat riitaan, Cholo aikoo kiristää Kaufmania, mutta Kaufman lähettää pari tyyppiä Cholon perään. Näihin tyyppeihin kuuluu kasvosta vammautunut, M1-karbiinilla tarkasti ampuva Charlie (Joy), kyyninen Riley (Baker) ja sattumalta mukaan joutuva Slack (Argento).

Tämän juonen lisäksi seurataan älykkään Big Daddyn (Clark) kostoretkeä Fiddler’s Greeniä vastaan. Ja koska Big Daddy on zombieksi nerokas, hänen mukaansa tarttuu iso lauma vähemmän älykkäitä zombeja. Lopuksi kuolleiden massa hallitsee. Nerokkaana oivalluksena zombiet eivät ole pelkkää lahoavaa massaa, vaan niidenkin joukossa on yksilöitä.

George A. Romero nappasi zombiegenreä nivusista kiinni ja näyttää, kuinka tehdään viihdyttävä, ujostelemattoman väkivaltainen ja hyvin hienovaraista satiiria omaava zombieleffa. Veren ja mätien zombieiden kanssa ei kursailla, mukana on pari todella hilpeää cameota ja huumoriakin löytyy. Ja kaiken alla on pirullisen tarkka havainto yhteiskunnan rappiosta.

Poliittisessa kontekstissa voi sanoa, että zombiet ovat valtaväestö, joka on armottoman ja vähälukuisen sortohallinnon sortama, mutta saa kokea valaistuneen johtajan avulla tietoisuuden ilot ja osoittaa todellisen voimansa kaatamalla rappeutuneen rosvohallinnon ja käyttämällä sen hyödykseen. Ainoat, jossain määrin sympaattiset ”hallinnon” edustajat ovat opportunisteja, jotka haluavat vain päästä kauas sortavasta hallinnosta ja voimakkaasta zombieväestöstä ja ovat onnekseen kaukana varsinaisen vallankumouksen tieltä. Erityisen tehokkaasti tämä kritiikki näkyy kohtauksessa, jossa ”rikkaat” yrittävät paeta tuhotusta turvapaikastaan ja naiivisti uskovat että hämääminen auttaa yhä, mutta he saavat oppia oman avuttomuutensa ja oman voimansa toteavan ”kansan” vihan.

Ainoa heikkous muuten taidokkaasti kootussa zombievallankumouksessa on liiallinen lyhyys. Tapahtumat etenevät liian nopeasti kritiikin kannalta, mutta onneksi sentään gorea on saatu mukaan.

nimimerkki: Jurpo

Arvosteltu: 25.12.2005

Lisää luettavaa