Valtava elokuva valtavasta operaatiosta.

18.7.2010 04:31

Arvioitu elokuva

Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:A Bridge Too Far
Valmistusvuosi:1977
Pituus:176 min

Kun kyseessä on 35 000:n hampaisiin asti aseistetun sotilaan maahalaskusta kertova elokuva on sitä väistämättä tulossa kallis spektaakkeli ja kun ollaan spektaakkelivauhtiin päästy lyödään mukaan vakuuttava All Stars-kokoonpano, kuvataan oikeilla tapahtumapaikoilla ja pidetään huoli siitä että saksalaiset puhuvat saksaa ja liittoutuneet englantia useilla brittiaksenteilla ja amerikkalaista aksenttia siinä sivussa. Arvovaltaisen brittikarvanaaman, Sir Richard Attenboroughin ohjaama sotaspektaakkeli on kaikkea edellä mainittua.

Operaatio Kauppapuutarha on uhkarohkea maahanlaskuhyökkäys Hollantiin jonka tarkoitus on napata haltuun useita siltoja. Operaatiota johtaa kenraaliluutnantti Browning (Dirk Bogarde) ja maahan laskettavien joukkojen toimintakentällä komennosta vastaavat mm. kenraalimajurit Urquhart (Sir Sean Connery) ja Taylor (Paul Maxwell) sekä tietysti Arnheimiin laskettavien joukkojen komentaja eversti John Frost (Sir Anthony Hopkins). Puolalaiskenraali Sosabowskin (Gene Hackman) komentama puolalaisprikaati on myös toiminnassa mukana ja kenraaliluutnantti Horrocksin (Edward Fox) tehtävä on komentaa tankeilla ajavaa ratsuväkeä joka tulee pelastamaan saarretut uudisraivaajat. Suunnitelma on siis rohkean uskalias ja siihen kaadetaan vakuuttava määrä resursseja. Historiankirjoista voi lukea että Murphyn Laki iski koko voimallaan ja syntyvälle sekasorrolle antaa siviilinäkökulman tohtori Spaander (Sir Laurence Olivier) ja Kate Ter Horst (Liv Ullman). Saksalaisten näkökulmaa valottaa panssarijoukkojen kenraaliluutnantti Bittrich (Maximillian Schell).

Valtavan operaation valtavan kallis elokuvakuvaus on äärirealistinen ja kaunistelematon, mutta mittakaavan valtavuus musertaa elokuvan alleen. Henkilögallerian ollessa pitkä ja nimekkäästi miehitetty on mahdotonta löytää yhtä ja ainoaa päähenkilöä, mutta kyse ei ole myöskään erillisten episodien jonosta. Nimekäs näyttelijäkaarti jää siis pelkäksi karismakoristeeksi, sillä vain Edward Fox ja Gene Hackman pystyvät luomaan hahmoistaan erityisen tehokkaita tai kiinnostavia. Edward Fox riemukkaan romanttisella kuvauksella tehtävästään ja Gene Hackman silkalla kyynisellä teholla. Vain muutamilla kohtauksilla Hackman luo kovan, pettyneen ja patrioottisen idealistin joka tietää olevansa uhrina mielettömässä sodassa ja ei epäröi ilmaista sitä. Sir Anthony Hopkins toimittaa myös tehokkaan ja lämpimän suorituksen jokseenkin kömpelön oloisena, mutta ovelana komentajana joka joutuu ankaraan paikkaan. Maximillian Schell tuo lujaa teutonivarmuutta kokonaisuuteen.

Eeppisen suuresta tapahtumasta kertova spektaakkeli ansaitsee myös eeppisen kuvaston ja Sir Richard toimittaa sitä kaksin käsin jos henkilödraama jää väistämättä latteaksi. Mukana on kuvauksellista hollantilaiskaupunkia, joka jyrätään liiskaksi tankeilla ja tulituksella, rumasti romuttunutta sodan moottorikoneistoa, uskottavia univormuja ja taivaan peittäviä laskuvarjojoukkoja. Pyrotekniikka paukkuu komeasti ja kun luoti osuu sellaiseen ruumiinosaan mikä ei ole kankaiden peittämä se repii kudosta ilkeästi ja lukuisat haavat ovat ilkeää katseltavaa. Mukaan ei myöskään ole ahdettu mitään tarpeetonta arjalaista hunniteurastajaparodiaa tai voittamatonta superamerikkalaista jermua. Rähinän kuvaus on suorastaan tunteettoman puolueetonta ja realistista.

Valtavasti toteutettu spektaakkeli kantaa raskasta taakkaansa samalla tyhmänrohkeudella kuin sotamies ’Ginger’ Marsh (John Salthouse), mutta ponnistus kaatuu ulkopuoliseen esteeseen mikä ei ole 7,92x57mm IS vaan silkka mittakaavan valtavuus. Jopa vajaan kolmen tunnin spektaakkelimainen kesto osoittautuu riittämättömäksi kertomaan valtavasta sotilaallisesta operaatiosta joka kosketti kevyesti yli 50 000:n ihmisen elämää.

Suuri, kaunis ja eeppinen, mutta pinnallinen.

Arvosteltu: 18.07.2010

Lisää luettavaa