Kill Bill vol 1 alkaa kun verille piesty nainen saa kuulan kalloonsa ja vajoaa koomaan. 4 vuotta myöhemmin tämä nainen herää ja huomaa että kaikki mitä hän on rakastanut on poissa. Aviomies, syntymätön lapsi ja 4 vuotta elämästä. Tämä morsiameksi kutsuttu nainen on tullut palkkatappajakollegoidensa pettämäksi ja nyt on aika kostaa. Pienen harjoittelun jälkeen kävelykin alkaa jo sujua ja sitten voidaan alkaa tasoittaa tilejä – lopuksi olisi tarkoitus päästä päiviltään koko tappo-operaation pomo, Bill.
Quentin Tarantinon ohjaama ja käsikirjoittama Kill Bill (vol 1) on hatunnosto Tarantinon omille leffasuosikeille eli tässä tapauksessa etupäässä kung-fu ja samuraileffoille. Tarantino tapansa mukaan leikittelee ajalla, joka toimii jälleen hyvin. Musiikki on parasta A-luokkaa ja svengaa täysillä. Tarantino osaa käyttää upeasti musiikkia luomaan aivan oman ilmeensä kohtauksiin. Myös värienvaihtelua, kuvanjakautumista ja muuta visuaalisesti hienoa kikkailua on tämä leffa pullollaan, vain Tarantinolle tyypillinen nokkela dialogi jää hieman ontumaan.
Uma Thurman vetäisee roolinsa verentahrimana morsiamena ihailtavalla energisyydellä ja pistää itsensä täysillä likoon. Billiä ei kuulla kuin äänenä, eikä hänen hahmoonsa pääse syventymään sen paremmin, sen sijaan Lucy Liun esittämä O-Ren on toimiva ja hyvin ideoitu hieman sekopäinen japanin alamaailman johtaja. Chiaki Kuriyaman esittämä Gogo on O-Renin henkivartija ja varsin onnistunut, joskaan ei kovin uskottava psykopaatti, mutta Kuriyama vetää roolinsa hyvin. Sonny Chiba miekkoja valmistavana Hattori Hanzona on varsin mielenkiintoinen hahmo, jota olisi mielellään nähnyt lisää. Daryl Hannahin rooli Elle Driverinä jää yhden sairaalakäynnin ja lopun muutaman sekunnin varaan, mutta tässäkin ajassa Hannah onnistuu näyttämään, että hän ei ole mikään turha valinta rooliin. Vivica A. Foxin esittämä Venita Green jää sen sijaan hieman taka-alalle.
Vaikka leffan väkivaltaisuudesta on ollut paljon haloota, on se enemmänkin sarjakuvamaista splatteria, kuin realistista vuodatusta ja sinänsä leffan k-18 leima on vähän liioiteltu. Taistelukohtaukset ovat hienoja, sitä ei käy kiistäminen. Varsinkin morsiammen ja Gogon, kuin myös morsiammen ja O-Renin taistelut ovat hienoa katseltavaa. Iso joukkotappelukin on hienoa katseltavaa, mutta massiivisuudessaan ehkä hieman liioiteltu, eikä siksi pääse kahden aikaisemmin mainitun taistelun tasolle.
Kill Bill Vol. 1 ja Vol. 2 ovat varsin erilaisia leffoja ja toimivat molemmat itsenäisestikin hyvin. Vol 2:ssa paneudutaan enemmän Tarantinomaiseen dialogiin, kun taas Vol 1:ssä se jää puuttumaan melkein kokonaan. Noh, tämä puute korvataan sitten kasalla verta ja irtoraajoja. Mitään oikeasti huonoa en Vol 1:stä keksi, se on täyttä toimintaa ja vieläpä äärimmäisen hienoa sellaista.
nimimerkki: Siperia Jones
