Yksi ainoista virheistä mitä Tim Burton on urallaan tehnyt on tämä elokuva. Ei tämä huono ole, mutta Burton elokuvaksi se ei käy. Kuten sanoin Burton ei ole palon virheitä alallansa tehnyt ja on ohjannut mahtavia elokuvia uransa aikana. Ei yhtään huonoa elokuvaa, tämäkin on keskivertoa parempi, mutta jonkun toisen eokuvana se toimisi paremmin. Tämä Apinoiden planeetta ei muutenkaan ole niin Burtonin tyylille uskollinen.
Kapteeni Leo Davidson (Mark Wahlberg) lentää vahingossa avaruudessa olevaan reikään ja sinkoutuu suoraan tuntemattomalle planeetalle. Planeetalle päästyään hän huomaa että se on apinoiden asuttama ja ihmisiä on ainoastaan orjina. Apinat saavat Davidsoninkin vangikseen. Pitemmittä puheitta Davidson päättää karata planeetalta mukana lauma ihmisiä ja apinoita. Mukana on ex-orjapiiskuri Limbo (Paul Giamatti), iso ex-soturi apina Attar (Michael Clarke Dunacan) ja kiltti apina Ari (Helena Bonham Carter). Tämä pakeneminen johtaa takaa-ajoon ja loppujen lopuksi sotaan. Jahtaajana toimii ilkeä Thde (Tim Roth) joukkoineen.
Alunperin Apinoiden planeetta oli vuonna 1968 ilmestynyt elokuva. Elokuva poiki paljon jatko-osia ja sai paljon tv-sarjojakin. Sääli että Burtonin piti mennä tekemään tämä uusintaversio, koska alkuperäinen oli varmasti parempi. En ole sitä nähnyt, mutta uskon niin.
Näyttelijäpuoli on ihan ok. Parhaissa rooleissa Michael Clarke Duncan ja yllättävän hyvin pahistakin näyttelevä Tim Roth. Mark Wahlberg on ihan hyvä ja Bonham Carterista en tässä leffassa oikeastaan tykkää. Hienoja rooleja hän muissa leffoissa heittää, mutta tässä leffassa olisi ollut parantamisen varaa.
Danny Elfmankin tietysti suostui tähän kun Burtonkin oli kehissä ja päätti tehdä musiikit. No, musiikit ovat elokuvan parhaimpaa puolta. Ohjaus ei ole kovin Burtonmaista, kun vertaa muihin elokuviin. Satuhan tämä on mutta ei samanlainen kuin Burtonin muut.
Tehty mikä tehty, eikä sille mahda mitään. Jotkut tästä pitävät ja jotkut eivät, minä olen siinä välimaastossa, melkein jopa jälkimmäisten puolella joten annanpa kolme tähteä.
