Zombien kohdalla minun on sanottava, että olen vasta katsonut muutaman kyseiseen kauhun alagenreen liittyvän rainan, joista suurin osa on ollut George A. Romeron zombie-elokuvia, jotka ovat genren hienoimmasta päästä. Silti olen metsästänyt niitä leffoja, jossa zombiet ovat oikeasti pelottavia.
Toistaiseksi metsästys on päättynyt, kun tuli katsottua edesmenneen italialaisen kauhuleffaohjaajan, Lucio Fulcin, ohjaaman zombie-leffan, joka kantaa nimeä Zombie Flesh Eaters. Elokuva ei olisi koskaan syntynyt, ellei Romeron Dawn of the Dead -elokuvaa olisi tehty. Tämän leffan tarkoituksena oli olla sen epävirallinen jatko, joten Dawn of the Deadin saadessa Italiassa nimen Zombi, sai vuorostaan Fulcin tekele nimekseen Zombi 2. Silti valistan, että tämä on täysin oma tarinansa, josta tuli hiljalleen oma leffasarja.
New Yorkiin lipuu laiva, jota kaksi poliisia rupeaa tutkimaan. Laivassa piileskeli yhden poliisin suureksi epäonneksi mädäntynyt pulska zombie, joka pian lennähtää mereen jäljelle jääneen poliisin toimesta. Tämän jälkeen nainen nimeltään Anne Bowles (Farrow) saa selville laivan uiskennelleen eräältä trooppiselta saarelta, jossa naisen isä tekee tieteellisiä kokeitaan. Pian neljän hengen ryhmä lähtee purjehtimaan paikan päälle, joutuaan keskelle elävää helvettiä…
Juoni on melko yksinkertainen – se täytyy ihan rehellisenä myöntää – mutta se on silti toimiva. Nyt ei ollakaan missään sivilisaation keskellä niin kuin tavallisesti, vaan enimmäkseen keskitytään rehevälle saarelle, missä elelee kyläläisiä.
Fulci hoitaa homman kotiin. Hän on jotenkin onnistunut tekemään tästä jotain erilaista, mutta silti uskottavampaa. Eräät vedenalaiset kohdat on kuvattu kauniisti, ja zombien sekä valkohain välinen kamppailu on omaperäisintä ikinä. Pidin myös erityisesti tyhjästä kylästä, jossa kuvataan yksinäisen zombien hidasta etenemistä. Jotenkin tuntuu, että Fulci teki oikein laittaessa kuolleet matelemaan hitaasti. Ja kun siihen lisätään loistavaa kuvausta, tulos on uhkaavaa ja ahdistavaa.
En yleensä ole koskaan kiinnittänyt missään elokuvassa huomiota maskeeraukseen, mutta nyt on viimein aika. Tavallisesti zombie-leffoissa on näkynyt eläviä ihmisiä, jotka sitten ovat muuttuneet eläviksi kuolleiksi, mutta tässä elokuvassa näkyy niitä harvinaisimpia: maan alta nousseita, mädäntyneitä ruumiita. Se jos mikä lisää zombien uhkaavuutta ja verta hyytävää pelkoa.
Näyttelijät ovat aika hyviä. Ian McCulloch ja Richard Johnson loistavat koko elokuvan ajan. Tisa Farrow on ihan hyvä myös, mutta eläytyminen rooliin ei oikein juonnu.
Yhteenveto: Raaka, kammottava, ahdistava, mutta myös erinomaisella tavalla omaperäinen. Tämmöisiä samanlaisia pitäisi tehdä vielä lisää, niin katsoisin zombie-leffoja erittäin suurella mielihyvällä. Ei ne Romeron leffat huonoja ole, päinvastoin, mutta silti olen tainnut löytää sen parhaimman.
