Profeetta on Jacques Audiardin ohjaama vankiladraama, joka on saanut melko hyviä arvosanoja, ja jopa ylistystä osakseen. Onpa elokuva pokannut muutaman palkinnonkin matkan varrella. Profeetta on reilusti yli kaksituntinen vankilaelokuva, joka ei kuitenkaan missään vaiheessa kasva eeppisiin mittoihin.
Elokuva alkaa, kun Malik El Djebena (Tahar Rahim) joutuu vankilaan. Kuuden vuoden tuomio odottaa, ja lukutaidoton arabitaustainen nuorukainen on yksin. Tulevaisuus ei näytä kauhean lupaavalta, mutta Malik hyväksyy kohtalonsa ja aloittaa elämänsä vankilassa. Heti alussa tulee kuitenkin turpaan, ja tulevaisuus näyttää yhä synkemmältä. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun korsikalainen rikollispomo César Luciani (Niels Arestrup) tarjoaa Malikille suojelusta pientä palvelusta vastaan. Pohdinnan jälkeen Malikin on pakko ottaa tehtävä vastaan, sillä muuten lähtisi oma henki. Malikin tulikoe onkin elokuvan paras yksittäinen kohtaus, ja se antaa odottaa melko paljon. Valitettavasti kohtauksen syke ei kanna eteenpäin, vaan se jää yksittäiseksi kohtaukseksi.
Profeetan pituuden takia elokuvaan on saatu mahtumaan todella paljon erilaisia tapahtumia. Pääjuonta kuitenkin kuljettaa Malikin nousu Lucianin joukoissa. Korsikalaisten silmissä Malik on saastaa, kuten muutkin arabit. Miehen tehtävinä ovat lähinnä kahvin keittäminen ja erilaisten tehtävien hoitaminen. Hän toimii Lucianin ”vakoojana” muiden vankien keskuudessa. Vähitellen Lucianin luotto Malikiin alkaa kuitenkin kasvaa, ja Malikin asema joukossa nousee. Malikilla on kuitenkin myös omat bisnestoimensa vankilan sisällä, mutta myös muurien ulkopuolella.
Profeetan suurin heikkous on se, että juoneen on väkisin yritetty mahduttaa liikaa tavaraa. Juoni käy melko helposti sekavaksi ja vaikeasti seurattavaksi. Eri tapahtumat sidotaan toisiinsa lähinnä henkilöiden kautta, koska tarvittava henkilö on aina jonkun vankitoverin ”kumminkaimanveljenpoika”. Uhkailemalla tai palvelusta pyytämällä asiat saadaan aina sovittua, ja näin päästään eteenpäin. Juoni onkin kaikkine sivuosineen varsin kunnianhimoinen kuvaus yhden miehen noususta, mutta valitettavasti sekavuutensa takia se ei saavuta täyttä potentiaaliaan missään vaiheessa.
Itse pääjuoni rakentuu pitkälti Malikin ja Lucianin väliseen suhteeseen, ja positiivista on se, että vaikka kyseessä on vankilaelokuva, ei väkivallalla juhlita. Elokuvan alkupuolella on yksi todella raju kohtaus, joka antaa odottaa melko rankkaa elokuvaa, mutta näin ei kuitenkaan käy. Väkivallan osuus elokuvassa on todella pieni ja se on toisaalta hyvä asia. Toisaalta väkivalta ja toiminta olisivat tuoneet elokuvaan hieman piristystä, jolloin elokuvan pituus ei olisi haitannut. Profeetta on välillä hieman pitkäveteinen ja jopa tylsä, mutta silti se on varsin hyvä elokuva. Pääjuoni ei sinänsä ole kovin omaperäinen (yhden miehen nousu valtaan), vaan samanlaisia elokuvia on nähty ennenkin. Useasti nousu on perustunut väkivaltaan ja vastustajien tuhoamiseen, mutta Profeetassa ei onneksi ole näin. Osittain sen takia se onkin niin hyvä elokuva.
Näyttelijävalinnat ovat varsin hyviä. Tahar Rahim on loistava heiveröisenä Malikina, josta kehittyy vankilatuomion aikana todellinen alamaailman johtohahmo ja rikollisnero. Niels Arestrup on hyvä korsikalaisena mafiosona, joka hallitsee vankilan toimintaa. Vartijat on lahjottu katsomaan läpi sormien korsikalaisten toimintaa, ja Luciani tekee mitä haluaa. Kukaan ei uskalla koskea korsikalaisiin tai heidän suojelustaan nauttiviin. Arestrup on kohtalaisen vakuuttava Lucianina ja hoitaa roolinsa varsin hyvin. Muut pienempien roolien näyttelijät tekevät takuuvarmaa työtä, ja elokuvan näyttelijäsuoritukset ovat kauttaaltaan hyviä.
Profeetta on hyvä elokuva, joka olisi voinut olla todella loistava elokuva. Valitettavasti siinä on todella paljon hukattua potentiaalia, joka hukkuu hieman sekavaan juoneen ja liialliseen pituuteen. Elokuvaa olisi voinut tiivistää hieman, jolloin juonikin olisi ollut hieman selvempi. Profeetta on kuitenkin hieno kuvaus vankilaelämästä ja siitä, miten vankila vaikuttaa ihmiseen. Malik oli vankilaan tullessaan nuori ja heiveröinen poika, mutta vankila opettaa nopeasti mitä täytyy tehdä selvitäkseen. Profeetta on ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva, mutta siltä ei kannata odottaa väkivaltaista vankilaelokuvaa, koska sitä se ei ole. Se on omalla tavallaan kaunis, mutta karu kuvaus vankilaelämästä ja itsensä säilyttämisestä.
