Pääasiassa loistavia kauhuleffoja ohjastellut John Carpenter on tehnyt tämän scifivaikutteisen toimintajännärin. Heti on todettava, että Carpenter huitoo tällä leffallaan aika pahasti huti!
Lähitulevaisuudessa Nada (Roddy Piper) on johonkin nimeltä mainitsemattomaan kaupunkiin tallustava, työhommien toivossa oleva duunari. Mies saa hommia rakennustyömaalta ja tutustuu Frankiin (Keith David), josta saa kaverin itselleen uudessa kaupungissa. Nada huomaa pian, että kaikki ei kaupungissa ole ihan kohdillaan. Hän havaitsee, että ihmisten joukkoon on soluttautunut vähän värikkäämpääkin porukkaa. Nämä muut hallitsevat ja ohjaavat piiloviestien avulla ihmiskuntaa haluamaansa suuntaan ja koko maapallo on uhattuna. Nada haluaa selvittää mistä ihmeestä on kyse, aseenaan aurinkolasit ja myös vähän kovempia tuliaseita. Frank lähtee Nadan vakuutteluiden myötä ristiretkelle mukaan.
Juoni on aika kepoinen, eikä Carpenter onnistu tällä kertaa oikein pitämään lankoja käsissään. Kohtalaisen lupaavan ja epämääräisen tunnelman luovan alkupuolen jälkeen leffa lässähtää aika pahasti ja menee hölmöksi tappelunujakoinniksi ja räiskinnäksi. Minkäänlaista jännitystä ei alun jälkeen tarinasta löydy. Perinteistä Carpenterin syntikkajumputusta tarjoava scoremusa alkaa tällä kertaa rassata viimeistään puolivälissä, koska samaa jynkyttävä, ja Carpenterille ihmeen heikko musaosasto kuluu äkkiä puhki.
Pellepainikehissä varsinkin 1980-luvulla riehunut Rowdy Roddy Piper ei ehkä ole paras valinta päärooliin, mutta hoitelee homman kuitenkin ihan kunnialla läpi. Hänelle on kirjoitettu muutamia ihan kohtuuhauskoja one-linereita. Piper pääsee myös esittelemään wrestling-liikkeitään, erityisesti Davidin kanssa kujalla matsatessaan. Siinä on muuten sitä vanhan ajan paljasnyrkkimättöä, jollaisessa menisi henki jo parin lyönnin jälkeen. No, poijjaat on seuraavana päivänä enää lievästi mustelmilla, mutta tämähän onkin vain elokuvaa! Carpenterin ohjauksessa The Thingissä nähty Keith David menettelee roolissaan, vaikka rooli ei kummoinen olekaan.
Carpenterin leffaksi Pahan kehä on oudon jähmeää touhua, eikä tarinassa päästä oikein kunnolla vauhtiin, vaikka perusideassa olisi aineksia ehkä vähän pidemmällekin. Ehkä tarinasta on löydettävissä pientä kritiikkiä kulutusyhteiskuntaa kohtaan, erottelusta rikkaisiin ja köyhiin jne., jos oikein halua kaivaa. Siinä leffa ei kuitenkaan oikein onnistu.
Tämä menee meikäläisen listoilla Carpenterin ensimmäisiin heikohkoihin leffoihin, mutta myöhemmin mies on sitten menettänyt otettaan vielä pahemmin. Leffa on kieltämättä aika kasaria Piperin takatukan ym. elementtien kera! Pahan kehää en ainakaan ensimmäiseksi Carpenter-leffaksi suosittele, jos miehen ohjauksia ei ole ennen nähnyt. Carpenterille tulee meikäläiseltä aina pienet sympatiapointsit, mutta tämä oli kaiken rehellisyyden nimissä valmistuessaan lähes heikoin tuotos hänen ohjaajan urallaan. Kuten todettua, myöhemmin hän on sortunut ehkä vieläkin heikompaan kuraan.
Toivottavasti Carpenter tekee vielä joskus comebackin kunnon leffalla! Sitä ennen kannattaa katsastaa ainakin äijän vuosien 1976-1987 tuotannot. Tuolta ajanjaksolta löytyvät Carpenterin leffahelmet.
Import-DVD ei ansaitse mitään hurraahuutoja, mutta plussan paketti ansaitsee siitä, että ahkerasti leffojaan kommentoiva Carpenter on saanut kommenttiraidalle kaverikseen pääosan Piperin. Kaverit heittävät kohtalaista tarinaa, niin leffasta kuin leffan ulkopuoleltakin.
nimimerkki: J.O.
