Kertakäyttöviihdettä, ei muuta. Ei muisteta tulevaisuudessa, niin kuin ei muisteta nytkään.

9.8.2004 02:35

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Good Cop, Bad Cop
Valmistusvuosi:1994
Pituus:88 min

Tuli pitkästä aikaa katsastettua todellista roskaa. Kyseessä oli Andersonin Pamelan tähdittämä Hyvä kyttä, paha kyttä. Ei ollut odotukset kovinkaan korkealla kannen perusteella, mutta videovuokraamoreissu oli saatava jotenkin päätökseen, niinpä otin tämän. Otin rennon asennon sohvalla ja heitin levyn masiinaan. Kun 88 minuuttia oli viimein kulunut, niin olin hämmästynyt siitä, kuinka huono tämä oli.

Pormestarin (Napier) tytär murhataan ja pormestari pyytää tyttärensä entistä poikaystävää Macea (Keith) tutkimaan murhaa. Mace on katujen koulima entinen kyttä, joka ottaa pienen suostuttelun jälkeen tehtävän vastaan. Apureina toimivat ilotyttö Sarah (Pamela) ja murhasta epäilty Mitch (Hays). Pian alkaa selviämään outoja asioita ja kolmikko voi olla vaarassa…

Pamela Andersonin nimellä tätä mainostetaan. Tyttö heiluu oikeastaan sivuosassa (aika merkittävässä silti) ja hänet on otettu oikeastaan mukaan vain sen takia, että hommaan saisi mukaan pari seksikohtausta. Pamela siis esittelee rintavarustustaan pariinkin otteeseen, että katsojat saataisiin houkuteltua jatkamaan pidemmälle. Leffasta on yritetty tehdä kevyempää ja hauskempaa viihdettä kirjoittamalla mukahauskoja vitsejä henkilöiden suihin. Seksin ja huonon huumorin välissä ehditään esittämään kovaa jätkää sekä hakkaamaan pari pahista. Siinä tämän toimintaräpellyksen suurimmat ansiot.

Kaikkia toimintapläjäysten kliseitä on onnistettu soppaan heittämään. Yhdessä kohtauksessa heittäydytään jopa vakaviksi, mutta silloin katsojaa rupeaa eniten naurattamaan. Näyttelijät sekä heiluva tissipari eivät mitenkään vakuuta ja pääosassa koheltava David Keith näyttääkin aivan pula-ajan Kurt Russelilta. Pamelan ja muiden elokuvassa esiintyvien ”tähtien” näyttelijätaidoista en ala sen enempää nyt jorisemaan, sillä siitä tulisi hyvin yksipuolista tekstiä.

Kaikesta tuosta parjaudesta huolimatta tämä menee vaikka ihan jätkäporukan kanssa katsottavaksi b-luokan kertakäyttöviihteeksi. Meno on todella vauhdikasta, mutta samalla erittäin typerää, mikä takaa yhden illan viihtymiset. Kertakäyttöviihdettä, ei muuta. Ei muisteta tulevaisuudessa, niin kuin ei muisteta nytkään.

Arvosteltu: 09.08.2004

Lisää luettavaa