Meksikolaiseen kylään saapuu Calvera (Wallach). Hän on rosvo ja lupaa palata. Kyläläiset päättävät tehdä jotain ja kysyttyään neuvoa vanhukselta, on ainoa konsti hankkia aseita. Kaupungissa he näkevät osoituksen paitsi mestarillisesta aseenkäsittelystä myös suorasta toiminnasta. Chris (Brynner) ja Vin (McQueen) pärjäävät hyvin hautaajina ja kyseinen esimerkki rohkaisee kyläläiset pyytämään apua. Ensimmäisenä mukaan yrittää Chico (Buchholz), nuori, kokematon ja ylpeä, mutta vasta kullasta innostunut Harry (Brad Dexter) on ensimmäisenä mukana. Vin pelastuu hanttihommasta liittymällä mukaan. Britt (Coburn) ei puhu paljoa sillä hänen veitsensä ja pistoolinsa puhuvat paremmin. O’Reilly (Bronson) taas on kallis mies, mutta hänellekin 20 dollaria on iso raha. Kuudentena liittyy mukaan tyylikäs Lee (Vaughn) jonka motiivit ovat hänen omansa ja Chico lyöttäytyy mukaansa puhtaasti itsepäisyyttään. Seitsemän hyvin erilaista aseenkäyttäjää on näin matkalla tekemään huonosti palkattua ja vaarallista työtä. Vastaanoton penseydestä huolimatta ja Calveran kätyrien vakoilijoiden ilmaantuessa alkaa tiivis valmistautuminen kamppailuun. Valmistautuminen ei ole ongelmatonta ja lopulta lentää lyijy useaankin otteeseen. eikä omilta tappioilta voida välttyä ja vain vlijelijät voittavat.
”[I]The worst shot. I was aiming at the horse. [/I]”
John Sturgesin ohjaama westernisöinti Kurosawan mestarieepoksesta onnistuu tuomaan olennaisen toiminnan ja henkilökuvauksen menettäen vain vähän käännöksessä. Tunnelma on hyvä ja kerronta on tiivis ja jopa vastapuoli saa selkeästi edustuksensa ja sananvaltaa. Draama toimii, Elmer Bernsteinin musiikki ei ole mitään kehnoa, ja toiminnassa on vimmaa ja jopa veritirskahduksia.
”[I]We deal in lead my friend. [/I]”
Koska kaarti on suuri, määrittää jokin hallitseva piirre jokaista pyssymiestä, mutta se ei niin paljoa haittaa. Suoritukset ovat erinomaista tasoa Yul Brynnerin johtomiehen ehdottomasta karismasta, ja spagettiwesterniä ennakoiden Chris ei vaikuta yhtään sankarilliselta. Hän osaa olla karski tarpeen mukaan.
Robert Vaughnin supertyylikkyys on pelkkää pintaa ja James Coburnin hontelo olemus on kuin luotu toiminnalla.
Bronsonator hoitaa roolinsa hyvin, joskin hahmo ei saa tarpeeksi ruutuaikaa osoittaakseen todellista monimutkaisuuttaan. Heikoimpana linkkinä vakuuttavassa kaartissa on Horst Buchholzin nuorukainen joka ei tunnu kovinkaan sopivalta. Brad Dexter toimittaa koomista piristettä, eikä niinkään huonosti.
Eli Wallach toimittaa bandiittijohtajan roolinsa vakuuttavalla tasolla, eikä Calvera ole julmuudestaan ja raakuudestaan huolimatta täysin kunniaton nilkki. Hän tietää mitä peliä hän pelaa ja ei kiellä sitä. Meksikolaiset sivuhenkilöt ovat mytös hyviä, joskin sensorien vaatima puhdas vaatetus ei auta realistisen vaikutelman luonnissa.
”[I]That’s just the kind you’ve got to keep. [/I]”
Kokonaisuutena kyseessä on taidokas western eikä mitään suurempaa virhettä ole löydettävissä. Erinomaisesta lähdemateriaalista tehty taidokas toisinto.
