Neil LaButen Nurse Betty yllätti allekirjoittaneen erittäin miellyttävällä tavalla. Kansi ei juuri houkuttele, sillä se antaa kuvan romanttisesta lällyviihteestä, mutta Nurse Betty onkin jotain ihan muuta.
Hyväntahtoinen ja naiivi Betty työskentelee tarjoilijana kahvilassa ja on enemmän kuin koukussa TV:n saippuaoopperaan. Hänen miehensä taas on autoja kaupitteleva karju, joka ei juuri anna arvoa muille ihmisille. Eräänä päivänä Betty joutuu väkivallan silminnäkijäksi ja hän lähtee etsimään saippuaoopperansa unelmamiestä.
Tarina kaiken kaikkiaan pitää sisällään monia käänteitä ja dramaturgia ei missään vaiheessa päästä otetta katsojastaan. Elokuvan käsikirjoitus palkittiinkin Cannesissa ja paljolti siinä lepää Nurse Bettyn hienous. Dialogi on terävää, tapahtumat kulkevat ja tarina on mutkitellessaankin ehyt. Mukavana lisämausteena kulkevat mukana monet viittaukset televisiosarjoihin ja elokuviin.
Neil LaBute ohjaajana hallitsee tämän kokonaisuuden kokolailla suvereenisti. Elokuvan erikoispiirre on jatkuva liukuminen tyylilajista toiseen. Tämä toteutetaan kuitenkin koko ajan tarinan vaatimin ehdoin. Siksi se ei ole pelkkää leikittelyä tai kikkailua. Komedia ja tragedia, saippuaooppera ja psykodraama, unelmat ja todellisuus kulkevat rinnatusten, törmäävät toisiinsa ja vaihtuvat toisikseen – aivan kuten elämässäkin. Tässä piilee Nurse Bettyn syvyys. Se sekä luonnostelee eläviä hahmoja, kertoo juonikkaan tarinan, tarttuu moneen aiheeseen ja valottaa niitä eri näkökulmista eikä missään vaiheessa sotkeennu solmuihinsa.
Kaiken täydentää erinomaiset näyttelijät. Renee Zellweger pääosassa tekee yhden parhaista rooleistaan ja aina kiinnostava Morgan Freeman piirtää hienon kuvan kulturellista, moraalisesta roistosta. Greg Kinnear on saippuasarjan lääkäriksi juuri oikea kasvo ja esittää osansa tyylilajitietoisesti. Chris Rockin osa on hänelle varsin tyypillinen, mutta tällä kertaa mies ei ärsytä, vaan on tarkasti kokonaisuuden osa ja tekee loppujen lopuksi melko hallitun roolin.
Kaiken kaikkiaan Nurse Betty on erinomaisen viihdyttävä, mutta myös enemmän. Se vaikuttaa voimakkaasti tunnetasolla, niin kuin hyvä tarina aina, mutta jättää katsojalle myös paljon älyllistä pohdittavaa.
nimimerkki: Peter Van Bach
