Aivot virransäästötilaan, sillä tätä elokuvaa ei paljon kannata pohtia.

12.4.2009 19:23

Jules Vernen ehkä tunnetuimpaan kertomukseen perustuva Maailman ympäri 80 päivässä (2004) oli floppi. Jopa teoksen 1950-lukulainen David Niven -versio ja 1980-lukulainen Pierce Brosnanin tähdittämä tv-sarja ovat saaneet yleisesti parempaa palautetta kuin tämä räpellys. Ja miksi? Wild Wild West -länkkärin tyyliin hoopoilla efekteillä turboahdettu, mutta toisaalta myös etäisesti epookilta näyttävä seikkailuspektaakkeli ei ole kaikkein helpommin nieltäviä hattaroita. Kun leffaa kaiken lisäksi yritettiin kaupitella monista B-luokan toimintahupailuista tutulla Jackie Chanilla, suurelle maailmalle melko tuntemattomalla brittikoomikolla ja teinipoikien unelmaksi liian vanhalla belgialaisnäyttelijättärellä, ei kannata enää ihmetellä, missä meni mönkään. Kohderyhmäkin taisi olla väärä. Maailman ympäri 80 päivässä on komediallinen perhe-elokuva, ei isojen jätkien oma juttu, eikä välttämättä prinsessoiksi haluavien pikkutyttöstenkään toiveraina.

Klassisempaa tarinantulkintaa haikailevan katsojan kannattaa unohtaa tämä elokuvaversio heti ja hankkia käsiinsä vaikkapa aiemmin mainitsemani tv-sarja. Myöskään Jackie Chan -faneille ei tämä Adam Sandler -komedioita ohjanneen Frank Coracin työ juuri suositeltavissa ole. Chanin esitys ei mitään häikäisevän uutta tarjoa, eikä hän myöskään ole elokuvan pääroolissa. Päähenkilöä, valtavan vedon matkastaan lyövää Phileas Foggia, esittää sittemmin Tropic Thunder -toimintakomediassakin riehunut Steve Coogan.

Sinänsä vinkeä idea, Jackie Chan muka-ranskalaisena palvelija Passepartout’na, lässähtää hahmon perusluonteen yllätyksettömyyteen. Moni-ilmeisempi tyyppi olisi tehnyt tehtävässä ihmeitä. Sympaattinen potkutaituri Chan tarvitsee rinnalleen usein jonkun näyttelijänlahjoiltaan pätevämmän, jotta leffa toimisi. Koska Vernen kertomuksen tässä versiossa seikkailijoita varjostava Fix (Bremner) jää sätkiväksi säheltäjäksi, eikä tarinan sankaritar (De France) alkuperäistekstissäkään toimi erityisesti Passepartout’n aisaparina, taakka lankeaa Steve Cooganille. Coogan, joka omissa sketsiohjelmissaan on näytellyt ärsytyskynnystä hipovan suurieleisesti ja yleensä vastenmielisen oloisia persoonia, yllättää. Nyt hän näyttelee maltillisesti, tarpeettomia meuhkaamatta. Hänen joustavuutensa ansiosta moni kohtaus kääntyy hölmöistä juonenoikomisista ja rahaa polttaneista räimellyksistä huolimatta siedettäväksi ja jopa hauskaksi. Vaikka tarinan tämän version Phileas Fogg ei olekaan hillitty herrasmies, vaan myös arvonsa tunteva, mutta välillä ynnäilyjensä vangiksi jäävä keksijä, hän näyttäytyy jopa alkuperäistä Foggia mielenkiintoisempana henkilöhahmona. Cooganin filmografiassa hahmo on mukavimmasta päästä.

Ehkä arkaluontoiselta tuntunut ihmisuhrikohtaus on jätetty tästä elokuvasta kokonaan pois, ja tilalle on nostettu syrjintää kokevan naistaiteilijan tapaus. Cécile De France näyttelee kyseistä taiteilijaa, Monique’a, niin kuin tällaista iloluontoisen vauhtipätkän tärkeintä naishahmoa yleensä näytellään – näyttämällä nätiltä ja yrittäen pysyä elokuvan hengen mukaisessa tunnelmassa. Kun alkuperäistarinan ihmisuhrikohtaus on poissa, puutetta on yritetty peitellä lisäämällä siinä myös mukana olleen pankkiryöstön merkittävyyttä. Ryöstön yhteydessä katosi alunperin rahaa, tässä versiossa siinä katoaa kiinalaiskylästä brittien käsiin anastettu jadepatsas. Toisin kuin Vernen tarinassa, tässä versiossa anastaja on tiedossa alusta alkaen. Häntä esittää riemukkaan rehevästi Jim Broadbent. Ilman Broadbentiä muutoksesta jäisi ikävä maku suuhun, sillä kiinalaiskuvio haukkaa seikkailusta niin ison palan, ettei aikaa maailman monien erilaisten tapojen ja kulttuurikohteiden hämmästelyyn sitten enää jääkään.

Maailman ympäri 80 päivässä on kiehtova tarina, mutta tämä elokuva ei tarjoa kuin ällönmakeaa silmäkarkkia ja rautalangasta väännetyn juonentyngän. Steve Cooganin tasapainottava ja joustava roolityö seikkailija Phileas Foggina pelastaa kuitenkin paljon, kuten tekee Jim Broadbentin lordi Kelvinkin. Heidän ansiostaan elokuva on parhaimmillaan jopa jännittävä ja muutaman hörönaurun arvoinen. Aivot kannattaa kuitenkin kääntää virransäästötilaan ennen kuin tätä leffaa ryhtyy seuraamaan.

Arvosteltu: 12.04.2009

Lisää luettavaa