Piirua vaille likainen puolitusina amerikkalaisia sotilaskarkureita, ja muuta armeijan kannalta totaalista pohjasakkaa, päätyy lukuisten sattumien kautta suorittamaan vaarallisen operaation Toiseen maailmansotaan perustuvassa, henkisesti korkeajännitysmäistä tarinnankerrontaa noudattavassa rämistelyseikkailussa. V2-ohjusprotyyppiä kuljettava saksalainen juna on kaapattava paikallisten partisaanien avulla. Kyllä, ohjus sisältää itsetuhomekanismin.
Ohjaaja Enzo G. Castellari jaksaa muistuttaa katsojaa lukuisilla lähikuvilla blaksploitaatiolegenda Fred Williamsonin kasvoista kuinka viivottimen tarkkaan miehen hius- ja partaraja on ajettu. Näön vuoksi räjähtänyttä sikaria korallin valkealla purukalustolla pureva Williamson tyhjentää loputtomilta tuntuvia lippaita saksalaissikoihin samalla heittäen kehonkielellään letkeätä läppää. Kaiken varastavan viiksivallun käsikranaatti paljastuu suolasiroittimeksi. Jokainen osuma riippumatta sen voimasta saa vihollisen heittämään 360 asteen kuolinspiraalin. Muutaman sekunnin kestoisissa tulitaisteluotoksissa samat vajaa parikymmentä sotilasta juoksevat konekivääritulen eteen haukaten multaa vain noustakseen ylös kuolleista kuolemaan uudelleen otoksen ja kuvakulman vaihtuessa. Kun taisteluja ei käydä samalla sotilasroinan päällystämällä nurmella, kuten ne lukuisat kohtaukset elokuvan alkupuolella, ja jonka horisontin takaa paljastuvaa maisemaa vaihdetaan vaihtamalla sinne heijastuvaa maalausta, päädytään käsirysyihin joissa iskut osuvat aina vähintään puolen metrin päähän kohteesta kaataen vastustajan jo kauan ennen tulevaa valekosketusta. Lopullinen body count on suurempi kuin elokuvassa räjäytettyjen pienoismallien budjetti liiroina.
Amerikkalaiset mutta ääniraidalla Italiaa puhuvat rämäpäät huijaavat natseja vaihtamalla uniformua joka viiden minuutin välein. Samalla he muuttavat kieltä puhuen niin autenttista Saksaa ettei soluttautumisoperaatiossa yksikään natsi huomaa eroa.
Miesten laukomista puujalkavitseistä huolimatta kyseessä ei ole vääpeli Körmy steroideilla, vaan äärimmäisen äijämäistä sikailua sotamiljöössä – joka siis vain avaa portit maksimaalliseen moraalittomuuteen. Panssarijunalla helvettiin on puhtainta eskapismia väkivaltafantasian muodossa. Castellari on kingi.
nimimerkki: blueb
