Arviossa: Olympia II

Edeltäjäänsä heikompi.

Arviossa: Brüno

Yhteiskuntakriittinen näkökulma Brüno-elokuvaan.

Arviossa: Aleksandr Nevski

Propaganda on räikeästi näkyvää.

Arviossa: Tulikärpästen hauta

Tulikärpästen hauta on yksi surullisimpia näkemiäni leffoja, jonka vaikutus kasvaa kerta kerralta suuremmaksi.

Arviossa: Linnut

Linnut on kauhuelokuvana monellakin tapaa erikoinen tapaus.

Arviossa: Olympia – kansojen juhla

Mestarillinen työ visuaalisen kerronnan nerolta.

Arviossa: Psyko

Nerokas ja todella pelottava kauhun klassikko, jota kenenkään ei tulisi missata.

Arviossa: Sierra Madren aarre

Kestävä seikkailuelokuva.

Arviossa: Tahdon riemuvoitto

Ansaitsee pahamaineisuutensa kokonaan olemalla teknisesti ja kerronnallisesti loistava.

Arviossa: Clerks – tiskirotat

Nuhjuisessa kaupassa ja roskaisessa videovuokraamossa leijailee aitouden henki.

Arviossa: Public Enemies

Iloton tarina suorastaan huutaa rohkeaa kokeilevuutta.

Arviossa: Butch ja Kid – auringonlaskun ratsastajat

kevyen veijarimainen, mutta elokuvan tekoajalle ominaista länkkärigenren kriittistä uudistusta on mukana runsaasti.

Arviossa: L.A. Gigolo

Kutcherin näyttelijänlahjat eivät ulotu ehkä toivottavan pitkälle, mutta käsiksellisesti elokuvassa on pieniä, mukavia oivalluksia.

Arviossa: Brüno

Elokuvan massiivisuus iskee katsojan mieleen ja jää sinne pysyvästi

Arviossa: Gran Torino

Clint Eastwoodin voi sanoa jättäneen Gran Torinon myötä katsojille erinomaiset jäähyväiset.

Arviossa: Elokuu

1950-luvun suomalaiselokuva oli pääpiirteissään kansaan uppoavaa kepeää komediaa

Arviossa: Haarautuvan rakkauden talo

Näyttelijäkaarti on nimekäs siinä määrin, että jokaiselle on ilmeisesti yritetty kirjoittaa oman leffan verran tarinaa.

Arviossa: Naqoyqatsi

Philip Glassin musiikin säestämä mielleyhtymien virta.

Arviossa: Kauhea kankkunen

Viihdyttävä ja hienosti rakennettu mysteerikomedia.

Arviossa: Public Enemies

Ajankuva on käsinkoskeltavan onnistunut ja tunnelma kaikin puolin raikas.

Arviossa: Maltan haukka

Henkilögalleria peittää varsinaisen tarinan onttouden.

Arviossa: Kummisetä osa III

Pitkä ja verinen mafiasaaga pääsee lopulta päätökseensä.

Arviossa: She’s the Man

She’s the Man todellakin on yksi parhaimpia amerikkalaisia nurotenkomedioita.

Arviossa: Creepshow – yöjuttu

50-luvun sarjakuvien kostoisku 80-luvun elokuvalla.

Arviossa: Tuulen laakson Nausicaä

Miyazakista ja Ghiblistä kertoo jo jotakin se, että Nausicaä kuuluu sen huonoimpiin teoksiin.

Arviossa: Yön pedot

Tunnelma pidetään koko ajan vakavana.

Arviossa: The Grand

The Grand osoittautui voittavaksi kädeksi.

Arviossa: Battle Royale 2: Koston aika

Rohkea yritys tehdä verisestä yhteiskuntasatiirista vakavaa sodanvastaista elokuvaa, mutta jää vajaaksi päämäärästään.

Arviossa: Powaqqatsi

Keskittyy omituisen ihmislajin tekoihin.

Arviossa: Särkyneet syleilyt

Jos kokonaisuus ei tuntuisi hätiköidyltä, voisi teosta jopa erehtyä luulemaan ohjaajauran juhlalliseksi loppulauselmaksi.