Creepshow – yöjuttu

(1982)

Elokuvasta

Elokuvan nimi: Creepshow – yöjuttu
Genret: , ,
Maat:
Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Creepshow
Valmistusvuosi:1982
Pituus:123 min
Pisteytyksiä: 189
Tarkka arvio: 3.32

Arviot

Huumorin ja kauhun sekoittaminen on aina ollut kummallinen laji.

Creepshow on viisi erillistä kauhutarinaa sisältävä elokuva, jotka sidotaan yhteen saman nimisen sarjakuvan sisällöllä. Tarinat ovat kauhumaestro Stephen Kingin kynästä ja ohjauksen suorittaa zombie-leffoillaan kulttimaineen itselleen luonut George A. Romero. King sai elokuvaan idean poikansa lukemasta roskakauhusarjiksesta. Elokuvan henki on samaa kuin TV-sarjoissa Tales from the Crypt ja Yöjuttu, joka pyöri suomessakin silloin joskus. Creepshow […]

Arvosteltu: 20.10.2002

Creepshow on ensiluokkaista roskaa josta ei voi kuin nauttia.

Elokuva alkaa kohtauksella, jossa isä kieltää poikaansa lukemasta kauhusarjakuvia, ja heittää lehdet roskiin. Poika toivoo isänsä mätänevän helvetissä, ja siitä siirrymmekin sarjakuvan tarinoihin. Ne ovat varsin hilpeää katseltavaa, ja tapaamme esim. 184 vuotiaana murhatun pohatan joka nousee haudastaan koska mieli tekee isänpäiväkakkua. Jotkut eivät sitten millään voi ymmärtää kauhukomedioita, mutta minuun ne ovat aina iskeneet, […]

Arvosteltu: 16.03.2004

Aivot narikkaan tuulettumaan.

Tuli sitten lomareissulla ollessa ostettua vihdoinkin pitkän harkinnan jälkeen tuo Kauhukoira-pakkaus ja laitoinkin hetimiten jonkun leffan siitä pyörimään. Ensiksi ajattelin laittaa siis Creepshow’n. Ennen en ollut nähnyt leffaa, eikä siis ollut mitään ennakko-odotuksiakaan. Isä on erittäin vihainen pojalleen, koska tämä lukee kauhusarjakuvalehteä, Creepshow’ta. Isä ei tykkää asiasta ollenkaan, ottaa pojalta lehdet pois ja heittää menemään. […]

Arvosteltu: 19.07.2006

Sarjakuvia jäljittelevät leikkaukset luovat juuri oikean tunnelman.

Paljon hyvää en ole kuullut Romeron Creepshow’sta, mutta päätin silti antaa sille mahdollisuuden. Omaksi onnekseni sain huomata, ettei kyseessä nyt ihan susi leffa ole. Leffa koostuu viidestä erinäisestä tarinasta, jotka on ängetty ihan tyylikkäästi parin tunnin sisälle – vaikka pari tarinaa olisi vonut kepeästi jättää kokonaisuudesta pois ja taas loppuja lyhentää. Creepshow’n kantavimmat tarinat ovat […]

Arvosteltu: 13.02.2007

Kingin ja Romeron repaleinen kauhutarinakokoelma tarjoaa fiiliksiä laidasta laitaan.

Mitä siitä syntyy kun kaksi jo nuorina kauhuleffoihin hurahtanutta herraa lyövät haamuja suoltavat päänsä yhteen? Stephen Kingin ja George Romeron päidenkolahduksesta syntyi viiteen segmenttiin jaettu vanhoille kauhupätkille kumarteleva Creepshow. Creepshow’n vahvuuksia on se seikka, että se uskaltaa myös nauraa aiheelleen. Kyseessä ei ole sinne tänne säntäilevä kauhuteos, vaan yhtälailla tietoisesti komedia. Kingiä kirjailijaksi nuoruudenvuosina innoittaneet […]

Arvosteltu: 14.06.2007

50-luvun sarjakuvien kostoisku 80-luvun elokuvalla.

Näin Creepshow 2:n joskus pikkunappulana ja muistan sen olleen niin pelottava, että lähestulkoon itkin nukkumaan mennessäni. Kokemuksesta toivuttuani halusin paremmaksi kehutun ykkösosan nähdä, mutta jotenkin kyseinen tavoite vuosien mittaan unohtui. Niinpä olin onnessani, kun tylsistyneenä digiboksin ohjelmaopasta selatessani silmiini osui tämä 1980-luvun helmi. Leffa lähti ajastusnauhoitukselle siltä seisomalta. ”It’s Father’s Day and I’ve got my […]

Arvosteltu: 10.08.2009

Kolme kulttihahmoa luo kulttikelpoisen elokuvan.

George A. Romero, yhteiskuntakriittinen zombieohjaaja, Stephen King, ansaitusti legendaarinen kirjailija ja verilotraustehosteiden suurmestari Tom Savini lyövät päänsä yhteen ja lopputulos on viidestä elokuvanovellista koostuva kokoelma, joskin tarinoiden lähtökohdat ovat sarjakuvamaisen yksinkertaisia ja huonoa makua noudattavia. Alkuepisodissa [I]Father’s Day[/I] niljarikkaan Granthamin suvun jo edesmennyt patriakka Nathan (Jon Lormer) herää isänpäivänä haudasta hakemaan kakkuaan ja hän myös […]

Arvosteltu: 09.07.2010

Kommentit & Pisteytykset

Dickey2

Huumori joko toimii kauhuelokuvissa kohtalaisesti tai sitten ei ollenkaan. Tässä mustanhuumorin ystävänä toimii kohtalaisesti. Kauhussa on onnistuttu paremmin ja ötökkäkammoisille kylmiä väreitä on tarjolla varmasti huomattavasti enemmän. Eniten tässä ärsyttää kuitenkin sekavuus ja tapahtumien hajanaisuus. Kolmessa tähdessä on paljon alun puolen tunnin liki viiden tähden Leslie Nielsenin ihmisten hiekkaan kaivamisen kohtauksen lisää, jossa näin hänet ensimmäisen kerran vakavassa roolissa ja siinäkin hän osaa olla taitava.

MaggotCorpse
Heavyjuuseri
Nicolaias
Susihukka
Tak
ilmastointiteippi
Herman Tottooro
mimic
hell bill
Vilperi
yartsa
srlq
Annalisa
vallu_87
keijomies
Slipkjovi
ricksaw
Hoplaa
Luffy
Viipi
Dr.Horror
mh
Nimetön
keimokoo
Helldorado
Kookosbanaani
Jammar
jaamas
AllouttaAngst
Lordi-fani
jossu82
Dev
AP
QT
ttindee
TeeP
Rinbe
Phobia

Lisää luettavaa