Collateral - väärä aika, väärä paikka (2004)
- Alkuperäinen nimi:
- Collateral
- Tuotantovuosi:
- 2004
- Ohjaajat:
- Michael Mann
- Pääosissa:
- Jada Pinkett-Smith, Jamie Foxx, Mark Ruffalo, Tom Cruise
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 115 min
- Genret:
- Trilleri
Keskiarvo
Arvostelut (12): 
Pikatuomiot (366):
Oma pikatuomio
Michael Mann on mies mm. elokuvan Heat - Ajojahti sekä Miami Vice -televisiosarjan takana. Collateral on miehen viimeisin ohjaustyö ennen paneutumistaan myöhemmin tänä vuonna julkaistavaa Miami Vice -elokuvaan. Ja jälleen kerran Mann onnistuu kahlitsemaan katsojansa tuoliin piinaavalla jännityksellä sekä tiukalla toiminnalla.
Collateral kertoo kahdesta miehestä, losangelesilaisesta taksikuskista Maxista (Jamie Foxx) ja hänen kyyditettävästään, Vincentistä (Tom Cruise). Vincent lupaa Maxille 700 dollaria, jos tämä on hänen kuskinsa loppuyön, kun hän käy viimeistelemässä kiinteistökaupat viidessä eri paikassa. Max suostuu huomaten, että Vincentin käsitys kiinteistökaupoista on hieman erilainen kuin muiden, kun ensimmäisessä pysähdyspaikassa Vincentin asiakas päätyy Maxin taksin katolle. Näin Max joutuu kuljettamaan Vincentiä ympäri Los Angelesia, Vincentin etsiessä seuraavia uhrejaan.
Collateral voisi olla suoraviivainen toimintaelokuva, jossa ei olisi mitään syvyyttä. Mutta, jälleen kerran Michael Mann on onnistunut luomaan elokuvaan todella hienon tunnelman, rakentaen sen pääasiassa Maxin ja Vincentin väliselle suhteelle. Leffassa onkin monta kohtausta, joissa miehet vain keskustelevat taksissa unelmistaan ja syistä miksi he ovat siinä missä ovat. Juuri näissä kohtauksissa Cruise ja Foxx pääsevät näyttämään omat vahvuutensa ja osoittavat, että molemmat ovat todella loistavia näyttelijöitä. Cruiselta toivoisi helposti lisää tämän kaltaisia riskirooleja, koska niin hyvin Tomppa vetää roolinsa. Ja tuohan pahiksen näytteleminen mieheen tietynlaista särmää lisää.
Tunnelmaltaan elokuva on hyvin samanlainen Mannin mestariteoksen, Heatin, kanssa - häviten sille vain piirun verran. Yksi tunnelman rakentajista on hienosti käytetty musiikki, joka yhdistelee perinteistä elokuvascorea erilaisiin populaarimusiikin kappaleisiin. Loistava ratkaisu, jonka avulla kohtaukset saavat uutta eloa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on todella hienosti rakennettu elokuva, joka jaksaa kantaa eteenpäin aina klassiseen loppuratkaisuunsa asti. Michael Mann ei onnistu pettämään, mies vain osaa tällaisen elokuvan teon.
nimimerkki: OutlawPuppet
Pisteet:
Arvosteltu: 18.07.2006
Katsottu: DVD
Jamie Foxx on 12 vuotta taksia ajanut konkarikuski nimeltä Max, joka saa eräänä iltana takapenkilleen viileän oloisen Vincentin, jota tulkitsee itse Cruisen Tomppa. Juttu luistaa miehillä mukavasti ja Vincent ehdottaa Maxille taksikeikkaa yön yli, muhkean palkkion kera. Pienen epäröinnin jälkeen Max suostuu, mutta duuni ei ole ihan sitä mitä hän odotti. Vincent paljastuukin palkkamurhaajaksi ja Max saa luvan toimia viiden pysähdyksen aikana hänen kuskinaan. Pienetkin temput ja epäröinnit tehtävien välillä voi aiheuttaa Max itsensä kuoleman tai sivullisia uhreja. Siinä tilanteessa riittää suharille miettimistä.
Michael Mannin ohjaamat elokuvat ovat viimeaikoina osoittautuneet melko laadukkaiksi actionjännäreiksi. Heikoin lenkki hänen urallaan näkemistäni leffoista on allekirjoittaneen mielestä Insider, mutta ehdotonta laatua edustaa De Niron ja Pacinon tähdittämä Heat. Will Smithin Ali osoitti myös hyvää tasoa, mutta Collateral taitaapi sijoittua hyväksi kakkoseksi Heatin alapuolelle. Aiemmista lauseista voidaan siis todeta miehen olevan todella lahjakas ohjaaja eikä hänen tyylinsä petä tässäkään leffassa. Tarinankerronta on kuluneen vuosituhannen parhaimmistoa edustava ja Collateral todistaa toisellakin katsomiskerralla, ettei ole mitään tusinakamaa.
Jamie Foxxin suoritus on leffan paras, vaikka ei ihan Rayn tasoa vielä olekaan. Cruiselta en paljon hyviä elokuvia tämän ja Sademiehen lisäksi ole nähnyt, mutta edellä mainittu oli lähinnä Hoffmanin show eikä Tommyboy paljon päässyt irrottelemaan. Tässä käsikirjoitus on suonut hänelle kuitenkin hyvän osan ja sopivasti ruutuaikaa, että voisin sanoa että Cruisen paras suoritus olisi nyt kyseessä. Niskaan huohottavaa kyttää näyttelevä Mark Ruffalo ansaitsee vielä erityismaininnan, sen verran vakuuttava kaveri oli.
Foxxin ja Cruisen vakuuttavista suorituksista ja nokkelasta dialogista huolimatta viisi tähteä on tästä leffasta vielä kohtuullisen kaukana. Musiikki oli yllättävän hyvää ja jopa tärkeimmät sivuosanäyttelijätkin osasivat hommansa. Kuten aikaisemmin todettiin, ohjaus on hyvää, käsikirjoitus on mielenkiintoinen ja antaa katsojalle paljon miettimisen aihetta Maxin tilanteesta ja sen selvittämisestä. Vuoden 2004 ehdottomia kärkipaloja ja niitä trillereitä, joita et halua missata.
nimimerkki: JohnRambo
Pisteet:
Arvosteltu: 01.12.2005
Katsottu: VHS
Michael Mann on tunnettu ja arvostettu ohjaaja joka pitää tehdä rikolliselokuvia. Collateral on hänen tuorein tuotoksensa. Mannilla on kokemusta ohjaamisesta, ja sen näki jo vuonna -95 että mies on mahtava kameran takana, eikä hän petä nyttenkään. Kamera kulkee mukana kohtauksessa kuin kohtauksessa täydellisesti. Kuvakulmillaan hän saa luotua hienosti tiettyjä tunnetiloja kohtauksiin, siitä syystä useita erilaisia taxeja joihin jokaiseen on kamerat asennettu eri tavalla. Hienoa.
Tunnelma on tämän elokuvan suola, ja se saadaan luotua mielenkiintoisella alulla filmiin hyvin, ja se kestää jännittävästi koko elokuvan läpi. Koska elokuvassa on paljon dialogia, sen täytyy olla onnistunutta ja näyttelijöiden hallita näytteleminen. Dialogi kulkee todella hyvin ja Tom Cruise tekee ehkäpä uransa hienoimman suorituksen viileänä palkkamurhaajana, Vincenttinä. Jamie Foxx nousi pinnalle viime vuonna, ja tässä on yksi hyvä esimerkki siitä miksi, mies tekee upean roolisuorituksen jossa ei ole mitään moitittavaa.
Elokuva on trilleri-draamaa, jota on maustettu toiminnalla. Toiminta elokuvassa on kaunista, kuten Mannilla aina, hän saa laukaukset kuulostamaan erittäin aidoilta, ja ne todella tuntuvat hienoilta ja katsoja saa miellyttävää kuultavaa korvilleen. Siitä ehdotonta plussaa.
Äänimaailma pelaa muutenkin hyvin, ja hieno soundtrack tukee hyvin elokuvaa. Klubille sijoittuva toimintakohtaus saa Oakenfoldin biisin soidessa taustalla aivan uuden syvyyden. Puhumattakaan niistä susista kävelemässä tien yli Audioslaven soidessa, se on elokuvan hienoin scene.
Elokuvan edetessä voi huomata kuinka Vincentin ja Maxin välinen suhde kehittyy ja syvenee, ja tähänkin näyttelijät ovat hyvin satsanneet, koska suurin osa tunteista ilmaistaan yksinkertaisin ilmein. Los Angeles on yksinkertaisesti upean näköinen tässä elokuvassa, elokuvaa katsellessa haluaa heti lähteä paikan päälle tuonne valojen kaupunkiin, ja Michael Mann tietää sen ja siksi kuvaa kaupunkia tällä tavoin.
"You attract attention, you're going to get people killed who didn't need to be."
All in all, elokuvassa on hyvää draamaa, jännittävää tunnelmaa, hienoa toimintaa, hyvin koottuja henkilöhahmoja. Elokuva on lajityyppinsä ehdotonta kärkeä. Upeaa Michael Mann, teit sen taas!
nimimerkki: mud
Pisteet:
Arvosteltu: 24.09.2005
Katsottu: DVD
Max (Foxx) on tavallinen osa-aikainen taksikuski. Sitten hän on yövuorossa ja hän saa kyytiinsä Vincent-nimisen tyypin (Cruise). Vincent ei kuitenkaan ole ihan tavanomainen asiakas. Hän on palkkamurhaaja ja hänen olisi otettava hengiltä yön aikana viisi ihmistä. Max joutuu vasten tahtoaan toimimaan kuskina.
Tässä on kaikki ainekset kunnon jännäriin. Tosin sitä se ei kuitenkaan kunnolla pysty luomaan. Jännitystä ja toimintaa saadaan aikaiseksi vasta loppupuolella. Elokuvaa olisi myös voitu lyhentää muutamissa kohdissa. Tosin se vähäinen jännityspuoli toimii ihan kivasti.
Tunnelma on kuitenkin jännityksen vähäisyydestä huolimatta aika hyvä. Öistä L.A:tta kuvattaan hyvin ja käsikirjoitus on kohdallaan. Ja harvat toimintakohtaukset on tehty hyvin. Myöskään musiikkipuolessa ei ole valittamista. Tosin elokuva sortuu välillä kliseisiin. Mutta nuo kliseet eivät sentään pilaa leffaa.
Näyttelijäpuolikin on todella hyvää. Tom Cruisea (Magnolia) ei voi kuvitella harmaahiuksiseksi ja sänkileukaiseksi kylmäveriseksi murhaajaksi, mutta Cruise todistaa voivansa olla tällaisissakin rooleissa. Jamie Foxx (Ali, Ray) on erittäin vakuuttava näyttelijä. Hänessä on kyllä jo ison staran vikaa. Jada Pinkett-Smith (Pähkähullu professori) ei ole kovinkaan vakuuttava näyttelijä, mutta ei hän aivan huono ole. Myös muut näyttelijät ovat hyviä.
Pisteet:
Arvosteltu: 10.07.2005
Katsottu: VHS
Collateralin idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan melko nerokas. Harmaa hiuksinen Tom Cruisen näköinen mies istahtaa taxin takapenkille ja maksaa ison tukun rahaa, että taksisuhari kuljettaisi tämän viiteen eri paikkaan. Taxikuski ottaa homman hoitaakseen, mutta jo ensimmäisen etapin kohdalla selviää että tämä mies onkin kylmäverinen palkkatappaja. Taxikuskille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ajaa ja odottaa että tappaja käy hoitamassa hommansa. Jo aikaisessa vaiheessa matkaan alkaa kuitenkin tulemaan jo mutkia ja kaikki vain pahenee loppua kohden.
Michael Mann on työstänyt varsin toimivan ja viihdearvoa omaavan elokuvan. Mannin ohjaus on kaikinpuolin toimivaa onhan ohjaajalla jo aikamoinen kokoemus elokuva (ja tv-tuotannon)alata. Kerronnan Mann saa pidettyä kohtuullisen jouhevana, vaikka välillä pientä löysäilyä esiintyykin. Käsikirjoitukseen on sisälletty vaikka minkälaista koukeroa ja kiemuroa taxin matkan pitkittämiseksi. Olisihan se tylsää katsellakkin jos mitään erikoista ei tapahtuisi (aivan kun tilanne ei itsessään olisi jo tosielämässä erikoinen), mutta silti monet matkaan sisältyvät ongelmat jäävät jotenkin pinnalliseksi ja teennäisiksi. Varsinaista jännitystä Mann onnistuu rakentamaan pikkuhiljaa ja oikeastaan vasta lopussa elokuva onnistutaan kiristämään kunnon thrilleri tunnelmaan. Eipä elokuva tylsä ole, mutta kokonaisuudesta olisi voitu napsia pois minuutti jos toinenkin.
Erityisen hyvin on silti kirjoitettu pääkaksikon hahmot, varsinkin taxikuski Max on kunnollinen persoona, jota harmittavan usein ei Hollywood thrillereissä näe. Ehkäpä Max nyt ei ole sieltä täysin uskottavimmasta päästä, mutta realistisen oloisesti hän muuttuu elokuvan aikana. Maxin roolissa nähdään Jamie Foxx joka suoritutuu tehtävästään hyvin. Foxx sisäistää Maxin persoonan hyvin ja on kokoaika uskottava ja mikä tärkeintä oikeasti kiinnostava tyyppi. Foxxin aisaparina nähdään Tom Cruise, joka ei minua täysin vakuuttanut roolissaan. Onhan Cruisella toki kokemusta yli-ihmisen näyttemisestä jo Mission Impossiblen ajoilta, mutta jotenkin en saanut sisäistettyä Tomppaa kylmäveriseksi palkkatappajaksi, saati harmaahiuksiseksi. Noh täytyy sanoa että olihan Cruisen suoritus silti keskivertoa parempaa Cruiseilua ja varsinkin loppuakohti hän paransi hyvin roolisuoritustaan. Cruisen roolihahmo oli myös yllättävän hyvin kirjoitettu, vaikkei siitä oleellisia asioita paljastettukkaan on!
nistui tämä lähinnä lisäämään hahmon tehoa.
Loppujenlopuksi voisin laskea Collateralin jonkinsortin pettymykseksi. Eihän se nyt oikeastaan ollut huono, mutta ei nyt mikään mestariteoskaan. Mikään osa-alue ei oikeastaan ollut täydellinen, mutta kokonaisuutena Collateral oli silti viihdyttävä ja lopussa jopa piinaavan jännittävä thrilleri. Erityisesti täytyy mainita vielä elokuvan lopetus, joka hoidetaan ainakin minusta jotenkin tyylikkäästi ja juuri oikein.
nimimerkki: Siperia Jones
Pisteet:
Arvosteltu: 17.03.2005
Katsottu: DVD
Los Angelesilaisen taksikuskin rutiinimainen yövuoro muuttuu kertarysäyksellä painajaiseksi, kun takapenkille eksyy ihka oikea palkkamurhaaja. Yön aikana kylmän murhamiehen tarkoituksena on listiä viisi henkilöä ja jo 12 vuotta "tilapäistöinään" taksikuskina toiminut Max (Jamie Foxx) pyristelee pakotettuna apumiehen roolissa.
Collateral on sukua elokuville Phone Booth ja Panic Room. Nämä kaikki kolme ovat näppäriä pikku trillereitä, joiden ainekset eivät kuitenkaan riitä aivan korkeimmalle tasolle. Collateralin alku on intensiivinen ja yllätyksellinen eikä pitkästymisen vaaraa ole. Elokuvan loppua venytetään kuitenkin tarpeettomasti ja paras teräkin hukkuu tarinan edetessä. 20 minuuttia lyhyempänä leffa olisi ollut paljon tiukempi ja sitä kautta myös parempi pakkaus.
Tom Cruise on yksi parhaiten roolinsa valitsevista näyttelijöistä. Mies ei todellakaan mihinkään hömppärooleihin lähde, vaan harkitsee tarkkaan harvat elokuvansa. Tähänkin palkkamurhaajan rooliin on vaikea keksiä ketään, joka olisi sopinut siihen Cruisea paremmin. Aisapari Jamie Foxx on huomattavasti tuntemattomampi kaveri, mutta ei välttämättä enää kovin kauaa. Foxxissa on nimittäin selvästi ainesta. Oman sukupolvensa Samuel L. Jackson, kenties?
Collateralin vahvuuksia ovat hyvät näyttelijät ja vauhdikkaan mielenkiintoinen alku. Ihan kelpo kertakatseluviihdettä, mutta ei kuitenkaan sen enempää.
Pisteet:
Arvosteltu: 04.01.2005
Katsottu: Teatterissa
Arvostelija
Eetu Nortiainen
Vieras
Max (Foxx) ajaa työkseen taksia yövuorossa Los Angelesin kaupungissa. Vincent (Cruise) on palkkatappaja, joka on palkattu telomaan useita todistajia. Näiden kahden hahmon, joilla ei ole mitään tekemistä polut kohtaavat, sillä Vincent tarvitsee kyytiä. Max on tämä sattumalla valittu kuski.
Tässä on melkoisen tiukka pläjäys jännitystä ja ajoittain hyvinkin rankkaa toimintaa ja tunnelmointia. Miami Vicen luojana kunnostautunut Mann ohjaa näyttelijöitä ja kameraa tehokkaasti ja käsikirjoitus on tiivistä ja rosoista tekstiä. Hahmoista ei ehditä tehdä syvällisiä filosofeja, mutta tämä ohuus toimii kokonaisuuden hyväksi.
Elokuvaa rytmittävät rajut toimintakohtaukset, joissa ei rakenneta jännitystä tai keskitytä tuhoamiseen, vaan pelkästään toimitaan. Nopeasti, rajusti ja yllättäen. Näiden intensiivisten räjähdysten välissä on puheliaampia kohtauksia, joissa näyttelijäkaksikko tekee töitä hartiavoimin. Cruise on yksinäinen susi ei mistään menossa ei minnekään ja Foxx on unelmaansa kiinnittäytyvä taksikuski, joka ei ole vielä kyyninen. Hahmot eivät ole kuitenkaan yksiulotteisia Vincentin osoittaessa pelottavaa vihamielisyyttä koko maailmaa kohtaan ja Max pystyy tarvittaessa tehokkaaseen toimintaan, joka yllättää katsojankin. Onneksi Maxin toiminnallinen vaihe ei ole ilmasta kiskaistu, sillä näissä kohtauksissa hän käyttäytyy ja puhuu hyvin samalla tavalla kuin Vincent.
Loppukohtaus on tiivistä jännitystä, mikä päättyy hieman yksinäisesti ja kaiken kesken jättäen. Katsojalle ei anneta selitystä tilanteelle tai selitetä, miten Max selittää yön aikana tapahtuneet tapaukset. Lopetus jää näppärästi avoimeksi.
Kokonaisuutena karu, hallittu ja erityisesti näyttelijöillä pyörivä pienialueinen trilleri, joka ei tarvitse näyttäviä räjähdyksiä tai takaa-ajoja ollakseen tehokas.
nimimerkki: Jurpo
Pisteet:
Arvosteltu: 03.12.2004
Katsottu: Teatterissa
Elokuva alkaa esittelemällä tapahtumien tyyssijan, värikkään ja elävän Los Angelesin. Hypätään silmälasipäisen suharin Maxin (Jamie Foxx) taksin mukaan. Max kruisailee ympäri kaupunkia, ja kyytiin hyppää jopa viehättävä asianajajaneitokainen, jolta hänen onnistuu saamaan puhelinnumerokin. Aurinko alkaa jo laskemaan, ja yö sekä neonvalot valtaavat kadut. Yhtäkkiä Max saa asiakkaakseen harmaaseen pukuun sonnustautuneen salkkumiehen (Tom Cruise), joka ei ole matkustanut Los Angelesiin huvittelumielessä. Mies on nimittäin ammattitappaja, joka on varannut kyseisen illan erinäisille tappokeikoille. Vaikuttaa siltä että, Max joutuu vasten tahtoaan tilanteen välikädeksi salaperäisen ampujan kuljettajana.
Elokuvan asetelma ei kuulosta mitenkään älyttömän originaalilta, mutta sitä sen ei tarvitse ollakaan, niin kauan kuin toteutus on hyvä. Ja Collateralissa se todellakin on enemmän kuin hyvä. Elokuvan tempo vaihtelee mukavasti jännityspainotteisista ammuskelukohtauksista kevytmielisiin small talk -dialogeihin, ja tällä tavalla katsojan mielenkiinto pysyy skarppina koko leffan keston ajan. Tarina ei ole mitenkään kamalan monikerroksinen tai älynnystyröitä vaativa. Tämä pelkistäminen kuitenkin toimii, koska se edestuo tiukan, karun ja kylmän sävyn jota tähän rikoselokuvaan on ilmeisesti haluttu luoda.
Näyttelysuoritukset ovat maukkaita. Tom Cruise on itse viileys palkkamurhaaja Vincentinä, ja ei käy väittäminen etteikö kyseessä olisi hyvinkin miehen paras työ aikoihin. Mieheltä lentää säännöllisin välein nokkelia repliikkejä, ja vaikka jotkut niistä kuulostavat hieman merkityksettömiltä, saa Cruise nekin kuulostamaan hyviltä. Cruise on jopa niin hyvä roolissaan, että katsojan on vaikea päättää pitäisikö hänen henkilöhahmoaan puoltaa vai tuomita. Vastanäyttelijä Jamie Foxx olisi saanut olla ehkä hieman uskottavampi aseella uhattuna paremmasta elämästä unelmoivana taksikuskina, mutta katsojan sympatiat hän kuitenkin haalii. Näyttelijäkaksikon kemia pelaa mahtavasti, ja elokuvan parasta antia taitavatkin olla juuri miesten keskinäiset sanaharkat.
Loistavista Insider ja Heat -leffoista tunnettu Michael Mann onnistuu taas. Collateralista löytyy hienoa kameratyöskentelyä, tiukkoja toimintakohtauksia, hyvin rakennettuja henkilöhahmoja, tyylikäs tunnelma sekä ennen kaikkea loistava musiikki, joka vaihtelee svengaavasta soulista klubiteknoon tai improvisoidusta jazzista aina Chris Cornelliin. Elokuvan shown varastaa kuitenkin kauniisti sykkivä yön Los Angeles, jonne katsoja tuntee itsekin aina välillä matkustavan.
nimimerkki: SpaceCadet1
Pisteet:
Arvosteltu: 24.10.2004
Katsottu: Teatterissa
Max(Jamie Foxx) on osa-aikainen taksisuhari ja kokoaikainen haaveilija. Kun työ painaa päälle niin mies vetää aivonsa paratiisitaajuudelle ja suuntaa etelän trooppisia saaria kohti. Mutta kaikki mitä Max halajaa ei ole loma vaan oma limusiinifirma, jonka kaaroilla matkustaminen tuntuu lomalta. Alkupääomasta puuttuu tosin erinäisiä hilkkuja eli siksi tämä "osa-aikatyö." Vincent(Tomppa) taas on ammattimainen palkkamurhaaja, jolla on omituinen tapa siirtyä keikkapaikalta toiselle ja välinpitämätön elämänkatsomus. Ja senhän arvaa mitä tapahtuu kun nämä kaksi laitetaan samalle mantereelle.
Juuri niin. Ihmisiä kuolee ja roimasti. Aseet paukahtelevat niin, että teatterin penkit tärisevät ja sydänvikaiset katsojat havittelevat nitropurkkia. Leffan väkivalta on taattua ja hieman "vakavampaa" tavaraa. Se näytetään rumana, mutta hollywoodimaisesti kiiltokuvamaisena.
Tompelipompeli.. Siinäpäs vasta hopeakettu. Kaunispoika-imagolle on aiheutettu varmasti runsaat vahingot eikä vanhoihin Top Gun-tyylisiin leffoihin taida olla enää paluuta eikä muuten kannattaisikaan. Mies on nimittäin leffan ylivoimainen tähti kyynisenä tappajana, jolle ei muiden ihmisten henki merkitse mitään. Tässä on hyvä esimerkki siitä miten 42-vuotiaana ja harmaantuneena voi vielä vetäistä hyvän roolin keskiverrossa leffassa. Kun taas toinen "päätähti" eli Jamie Foxx ei vain tahdo saada mitään aikaiseksi koko aikana. Vähän voivottelua , sekä naaraan suojelua vihamieliseltä urokselta lopussa. Eikä edes turha löpinä haaveista ja muusta hömpästä kuulosta uskottavalta. Olisi vain jättänyt puheen Cruiselle. Pienoisena yllättäjänä löytyy mainio Irma P. Hall letkuissa olevana äitinä.
Karaistunut trilleritehtailija Michael Mann vetää The Insiderin ja Heatin jälkeisen työnsä jo pienoisella rutiinilla. Mitään suurempaa loppurytäkkää tai maailman komeimpia stuntteja ei vaivauduta tekemään vaan luotetaan pelkästään näyttelijöiden kemioihin ja dialogiin. Ennalta-arvattavuuksiin tai kliseisiin leffa ei sorru vaan liukuu pehmeästi ja varmasti eteen päin rakentaen loppukohtausta, joka voi muuten tuoda suurille toimintafriikeille pienen pettymyksen.
Keskiverrahko, valtavirrasta poikkeava leffa.
Pisteet:
Arvosteltu: 20.10.2004
Katsottu: Teatterissa
Hänen (Foxx) nimensä on Max. Hänellä on unelma paratiisisaaresta keskellä sinistä vettä ja omasta firmasta. Mutta hänen todellisuutensa on pimeä, sykkivien neonvalojen täyttämä LA, jossa häntä tarvitaan. Tämä mies on… TaksiKuski. Eräänä ehtoona hänen cabiinsä istahtaa sänkipartainen pukumies (Cruise). Ja sen seurauksena Max joutuu kohta ajelemaan ympäri cityä ruumiita takakontissaan.
”Are you talkin’ to me?” – Tätä kysymystä ei tässä elokuvassa esitetä. Muita kliseitä löytyy senkin edestä, kuten esim. se, etteivät kovat pojat koskaan hoida asioitaan itse, vaan laittavat jonkun tutisevan sivullisen esittämään itseään. Tältä pohjalta Michael Mann on ohjannut tyylikkään näköisen paketin, joka on vähän kuin parin vuosikymmenen takainen Bullitt tai Tappakaa Carter. Tapahtuma-aika, eli kulloinenkin nykypäivä, näkyy näissä elokuvissa selvästi tekniikan ja autojen kautta. Näiden elokuvien pyssypojat ovat järkähtämättömiä kundeja, joilta voi lipsua kovan työn sivussa hiukan ironiaa – katsojan riemuksi. Lisäksi näissä elokuvissa nähdään takaa-ajoja, uhkarohkeutta, suurta uhrautuvuutta, kaunis naisparka (tällä kertaa Jada Pinkett-Smith) ja useita raatoja.
Peruspyssyttelyn tasapainoisimman roolityön tekee ehkä juuri sen ”kaunis naisparka”. Jada Pinkett-Smith ei viivähdä kankaalla/ruudussa kauaa, mutta ansaitsee kuitenkin orkidean ja pari vihreää lehteä siitäkin vähästä. Koska jokuset kriitikonniljakkeet ovat sanoneet Cruisen esittävän toistaiseksi parhaimman roolityönsä tässä elokuvassa, huomio kiinnittyy jo sen takia enimmäkseen häneen. Mies on kieltämättä hyvä salmiakkijauhontuikeana palkkatappajana. Peräti niin hyvä, että hänen kalsea Vincentinsä ohittaa tärkeydessään taksikuskinsa, joka elokuvan alussa esitellään varsinaisen päähenkilön tapaan. Cruisen Vincentistä tulee mieleen melkeinpä Itäpuun Clint, vaikka kuvissa ollaankin kaukana preerialta ja leonemaisista kulmista. Ajoittain Tomppa kuitenkin hapuilee suorituksessaan ja täydellisyys jää saavuttamatta. Myös erittäin epädeniromaisen Jamie Foxxin suoritus onnahtelee, mutta ei sentään niin paljon, että katsoja tuntisi olevansa ehdottomasti väärässä paikassa väärään aikaan (sainpahan ängettyä tämänkin kliseen tähän arvosteluun). Kohtalainen kovanaamashow.
Pisteet:
Arvosteltu: 19.10.2004
Katsottu: Teatterissa
Los Angeles on iso siti. Niinkin iso, että metrossa voi joku ajelehtia kuolleena tuntikausia kenenkään huomaamatta. Karua! Kyyninen palkkamurhaaja Vincent (Cruise) liikkuu kolkossa Enkelten kaupungissa silti, sillä hänellä on hommia. Ja koska tappokeikat sujuvat sutjakasti taksin kyydissä, hän hieroo yllätyksellistä tuttavuutta taitavan taksisuhari Maxin (Foxx) kanssa. Ja alkaa työ: jatsia, takaa-ajoja, pyssyjä ja tunteilua – on synkkä yö.
Collateral – väärä aika, väärä paikka alkaa yllättävänkin sujuvasti, mutta pidemmän päälle meininki alkaa väkisinkin tympäistä. Tappolista saisi olla pituuden vuoksi pienempi, loppupuolella rakennellaan kliseitä toisensa perään eikä juttuja muutenkaan osata lopettaa ajoissa. Keikkuva käsivarakamera on turhan kulunut kikka, eikä sitä jaksaisi ainakaan näin suurissa määrin katsella. Myös musiikki on liian mahtailevaa - pienimuotoisempi toteutus olisi muutenkin viehättänyt.
Täysin toivoton leffa Collateral ei sentään ole. Foxxin hahmo on sympaattinen, vaikka jäbän sielunmaisemaa rakennellaankin melko tavalliseen tapaan. Cruise vetäisee roolinsa rutiinilla, mutta ulkoinen olemus on kieltämättä varsin style: hillityn haalea. Dialogin taso vaihtelee, vaikka parhaimmillaan se voisi jopa herätellä jonkun aivosoluja.
Pähkinänkuori: kertakatsonnan trilleripläjäys, joka antaa nipin napin leffalipulle vastinetta. Mitään isompaa koukkua leffassa ei ole, eikä välttämättä sellaista tarvitsekaan. Seurassa katsottavaksi, virvokkeita sopii nauttia. Menettelee.
Pisteet:
Arvosteltu: 18.10.2004
Katsottu: Teatterissa
Kun alkaa miettimään, niin ei kyllä heti tulee mieleen elokuvaa, jossa Tomppa on pahiksen roolissa. Kaikissa näkemissäni Cruisen elokuvissa mies on muistaakseni ollut sankarin roolissa. On kiva huomata, että tämä osaa kuitenkin näytellä myös pahaa hyvän lisäksi.
Tom Cruise esittää palkkatappajaa, joka sattuu valitsemaan autokuskikseen Jamie Foxx-raukan näyttelemän taksikuskin. Elokuvan ensimmäinen 15 minuuttia vaikutti erittäin lupaavalta ja ajattelin että hyvä pläjäys on edessä. Alkurynnistyksen jälkeen leffa kuitenkin hieman lopahti ja muuttui juoneltaan tavanomaisemmaksi hollywood pulpiksi.
Ihan kelpo ja katsomisen arvoinen elokuva silti, vaikkei ylläkään Mannin muiden elokuvien (esimerkkinä The Insider) tasolle. Ihan kohtuu kamaa Collateral kuitenkin on, vaikkei alun jälkeen mitään suurempia yllätyksiä tai juonenkäänteitä tarjoilekaan. Ja onhan se mukava nähdä "ikinuori" Tom Cruise vihdoinkin ei-enää-niin-nuorena harmaahapsisena roistona.
nimimerkki: Population1
Pisteet:
Arvosteltu: 30.09.2004
Katsottu: Teatterissa
