Kuolema telaketjuilla (1987)
- Alkuperäinen nimi:
- Misfit Brigade, The
- Tuotantovuosi:
- 1987
- Ohjaajat:
- Gordon Hessler
- Pääosissa:
- Bruce Davison, David Carradine, David Patrick Kelly, Oliver Reed
- Maat:
- USA, Iso-Britannia, Jugoslavia
- Pituus:
- 99 min
- Genret:
- Sota
Olen lukenut hiljattain muutaman Sven Hasselin kirjan ja ajattelin katsoa tämän pätkän, tämähän on nimittäin tehty yhden Hasselin kirjan pohjalta, tosin sen jota en ole vielä lukenut. Kuitenkin muissa Hasselin kirjoissa meno on ollut niin pähkähullua että monta kertaa on meinannut pudota tuolilta naurusta, joten luonnollisesti odotin että osa tästä kirjan tunnelmasta olisi siirtynyt tähän elokuvaan. Enkä pettynyt.
On vuosi 1943, jolloin natsit alkavat käyttämään rangaistusprikaateja yhä laajemmassa määrin rintama- ja paskatehtävissä. Pääosassa oleva panssarirangaistuspataljoonan joukkue, johon kuuluvat mm. Legioonalainen (Kelly), Porta (Davison), Pikkuveli eli elokuvassa Nappula (Jay O. Sanders) ja Sven (Slavko Stimac), on kenties hulluin koko sota"historian" ryhmä, niin hyvässä kuin pahassakin. Joukkueen edesottamukset ovat niin hulluja ettei tiedä pitäisikö niille kauhistella vaiko nauraa. Meno ei tosin ole yhtä tragikoomista kuin Hasselin kirjoissa, mutta melkein. Joukkue lähetetään koko ajan toistaan hullumpiin itsemurhatehtäviin, koko aika syvemmälle vihollisen linjan taakse.
Meno on raakaa, aivan kuten pitääkin. Sen minkä Rudolf Eric Raspe teki aikoinaan Paroni von Munchausen-kirjoillaan seikkailu- ja draamakirjoille, sen Hassel tekee sotakirjallisuudelle; lyö homman niin överiksi että naurua ei voi pidätellä. Von Munchausen saattaa ratsastaa tykinkuulalla, kun taas toinen joukkue saattaa ajaa takaa siperialaista divisioonaa. Ei ole Hasselilta huumoria puuttunut!
Näyttelijät ovat hyviä, mutta aivan liian aliarvostettuja. Mielestäni kaikkein parhaimmat roolit tekivät kyllä ehdottomasti Jay O. Sanders Pikkuveljenä ja David Patrick Kelly puolihulluna Legioonalaisena.
Loppujen lopuksi on sanottava, että komediana elokuva onnistui hyvin, mutta koska tykkään Hasselin tuotoksista annettakoon 4 pojoa tästä farssista.
nimimerkki: Galeazzo
Sven Hassel on varmasti monille sotaelokuvien, tai ainakin sotakirjojen ystäville tuttu nimi. Elokuva on tehty Hasselin kirjan perusteella, joka sinäänsä jo on osittain niin epävarmaa, jopa suorastaan keksittyä tarinaa WWII:sta. Kun vielä itse leffasta noin puolet on kirjasta tulee olo, onko tässä enää mitään todellisuus perää...
No silti, elokuvassa kuten kirjassakin on kasattu yhteen kaikki pahimmat "scumbagit", epäisänmaallisimmat rangaistusvangit samaan saksalaiseen panssarikomppanjaan. Tämä joukko ei Hitleriä tervehdi, ja vähät välittää rautaristeistä, heidän tehtäviään ovat kaikkein surkeimmat tai hulluimmat tehtävät. Tähän joukkoon kuuluvat muunmuassa Porta (Bruce Davison), Legioonalainen (ainoa osaansa sopiva näyttelijä David Patrick Kelly) ja Nappula (Jay O. Sanders), sekä tietysti myös itse Sven Hassel (Slavko Stimac), joka ei tässä elokuvassa kuitenkaan toimi kertojana. Onpa surkeaa kun suomentaja ei ole viitsinyt kirjaan tarttua nimiä suomentaessaan... Pikkuveli on Nappula, Vanhasta on tullut Vanhus jne... No, pikkuseikkoja pikkuseikkoja...
Suurempi seikka onkin sitten itse elkokuvan juoni. Kirjassahan ei varsinaista juonta ole, jokainen luku on ikäänkuin oma tarinansa. Osa näistä kirjan luvuista on otettu mukaan elokuvaan, joskin hieman muunneltuina, itse juoneksi on keksitty tarina tehtävä iivanan öljyjunan tuhoamisesta, ja siitä seuraavasta palkkiosta, jonka mukaan komppanja ei joudu enää itärintamalle sotimaan. Toimii!
Elokuva ei ole uskollinen kirjalle, mutta se on tässä tapauksessa hyvä juttu. Ei tuosta kirjasta olisi voitu sen mukaista elokuvaa saadakaan... Silti suosittelen enemmän kirjan lukemista, elokuva ei nimittäin tarjoa mitään muuta kuin keskivertoa puolentoistatunnin sotahapatusta.
nimimerkki: Houre
Arvostelija
Houre
Vieras























































