Sven Hassel on varmasti monille sotaelokuvien, tai ainakin sotakirjojen ystäville tuttu nimi. Elokuva on tehty Hasselin kirjan perusteella, joka sinäänsä jo on osittain niin epävarmaa, jopa suorastaan keksittyä tarinaa WWII:sta. Kun vielä itse leffasta noin puolet on kirjasta tulee olo, onko tässä enää mitään todellisuus perää…
No silti, elokuvassa kuten kirjassakin on kasattu yhteen kaikki pahimmat ”scumbagit”, epäisänmaallisimmat rangaistusvangit samaan saksalaiseen panssarikomppanjaan. Tämä joukko ei Hitleriä tervehdi, ja vähät välittää rautaristeistä, heidän tehtäviään ovat kaikkein surkeimmat tai hulluimmat tehtävät. Tähän joukkoon kuuluvat muunmuassa Porta (Bruce Davison), Legioonalainen (ainoa osaansa sopiva näyttelijä David Patrick Kelly) ja Nappula (Jay O. Sanders), sekä tietysti myös itse Sven Hassel (Slavko Stimac), joka ei tässä elokuvassa kuitenkaan toimi kertojana. Onpa surkeaa kun suomentaja ei ole viitsinyt kirjaan tarttua nimiä suomentaessaan… Pikkuveli on Nappula, Vanhasta on tullut Vanhus jne… No, pikkuseikkoja pikkuseikkoja…
Suurempi seikka onkin sitten itse elkokuvan juoni. Kirjassahan ei varsinaista juonta ole, jokainen luku on ikäänkuin oma tarinansa. Osa näistä kirjan luvuista on otettu mukaan elokuvaan, joskin hieman muunneltuina, itse juoneksi on keksitty tarina tehtävä iivanan öljyjunan tuhoamisesta, ja siitä seuraavasta palkkiosta, jonka mukaan komppanja ei joudu enää itärintamalle sotimaan. Toimii!
Elokuva ei ole uskollinen kirjalle, mutta se on tässä tapauksessa hyvä juttu. Ei tuosta kirjasta olisi voitu sen mukaista elokuvaa saadakaan… Silti suosittelen enemmän kirjan lukemista, elokuva ei nimittäin tarjoa mitään muuta kuin keskivertoa puolentoistatunnin sotahapatusta.
nimimerkki: Houre
