Blues Brothers
Keskiarvo
Arvostelut (5): 
Pikatuomiot (282): 
Oma pikatuomio
- Alkuperäinen nimi:
- The Blues Brothers
- Tuotantovuosi:
- 1980
- Ohjaajat:
- John Landis
- Käsikirjoittajat:
- Dan Aykroyd, John Landis
- Pääosissa:
- Aretha Franklin, Cab Calloway, Dan Aykroyd, James Brown, John Belushi, Ray Charles
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 144 min
- Genret:
- Komedia, Toiminta, Musikaali
- Elokuvasarja:
- Blues Brothers, Blues Brothers 2000
Mitä on Blues Brothers? Elokuva, joka monissa piireissä on ylistetty taivaisiin ja hieman ylikin, ei laadusta tingi. Videohyllystä löytyvä vanha nauha on omalla kohdallani lähes kulunut puhki, mutta silti jokaisella kerralla Dan Aykroydin ja John Belushin musiikkikohellus jaksaa hymyilyttää ja piristää.
Jake ja Elwood ovat orpokodissa kasvaneet veljekset, jotka joutuvat kohtaamaan hälyttävän tosiasian: rakas orpokoti aiotaan purkaa rästiin jääneiden maksujen takia. Velikullat päättävät pelastaa orpokodin kokoamalla vanhan bändinsä, ja kerätä konserteista tarvittavat rahat. Siinä se sitten onkin: tummat puvut, aurinkolasit, talla pohjaan, poliisit perään ja musiikki soimaan! Kyllä, parasta Blues Brothersissa on tinkimätön asenne ja leffahistorian paras soundtrack.
Niillä aineksilla sitten syöksytäänkin henkilökohtaisella listallani viiden parhaan elokuvan joukkoon. Varsinaista huumoria on melko vähän, mutta se vähäkin on takuuvarmoja osumia. Järkeä ei paikoin näy mailla halmeilla, mutta silloin se hukataan niin liioitellusti, että kyseessä on lähes pakko olla harkittu temppu. Leffa todellakin näyttää, miten reilulla asenteella tehdään hyvä elokuva, tässä tapauksessa napakymppi.
Dan Aykroyd on lähes takuuvarma näyttelijävalinta, mutta John Belushin tinkimätön hyvä linja hakkaa Aykroydin mennen tullen. Bluesin veljesten lisäksi laulukykyjään pääsevät esittelemään mm. James Brown, Aretha Franklin ja Ray Charles. Musiikki on käsittämättömän hyvää, ja antaa katsojalle energiaa vähintäänkin loppupäiväksi. Blues Brothers on viiden tähden energiapaukku, ja samalla ohittamaton katselukokemus.
nimimerkki: Allekirjoittanut
Pisteet:
Arvosteltu: 08.09.2007
Katsottu: VHS
Mustat puvut, hatut ja lasit. Entinen poliisiauto ja mikrofonit. Ja sitten räjähtää; se on Blues Brothers!
Ja kaikki tuntevat juonen. Jaken (Belushi) ja Elwoodin (Aykroyd) lapsuuden koti, kristillinen orpokoti aijotaan lakkauttaa ja miehet saavat kirjaimellisesti tehtävän jumalalta: perustaa bändi ja kerätä rahat pelastamaan orpokoti. Mutta täysin ilman oikkuja ei tämäkään juttu ratkea, vaan pian bändillä on perässään niin poliisit kuin uusnatsitkin.
Juoni ei nyt välttämättä ole mikään maailman erikoisimpia, mutta sillä ei ole mitään väliä, koska elokuvan parasta antia ovat sen huumori, toiminta ja ehdottomasti musiikki. Soundtrackia ei turhaan valittu elokuvahistorian parhaaksi, vaan se svengaa kuin hirvi ja iskee takuulla kaikkiin rock'n'roll- ja blues-diggareihiin. Muutenkin homma on hyvin tehty ja erittäin viihdyttävä ja pituuttakin on juuri riittävästi. Ei tästä oikein valittamista keksi.
John Belushi ja Dan Aykroyd OVAT Blues Brothersit ja sillä selvä. Lisäksi elokuva vilisee vierailevia staroja, kuten Ray Charles soitinkaupan pitäjänä, Aretha Franklin (Think!) erään soittajan vaimona ja James Brown babistikirkon pappina, musiikin kera tietenkin.
Eli kokonaisuutena Blues Brothers on ansaitusti klassikko, jossa kaahailua, hyviä vitsejä ja loistavaa musaa riittää viihdyttävän ja erinomaisen kokonaisuuden tarpeiksi. Ei kai siinä muuta kun että jos et ennen ole nähnyt, niin painu katsomaan, ja jos olet niin aina voi olla kiva virkistää muistia. Ei ehkä sovi kaikille, mutta niinhän se on kaikkien kulttiklassikkojen kohdalla. Minusta Blues Brothersissa on kuitenkin sitä jotain. Amen.
nimimerkki: Sano mitä sanot
Pisteet:
Arvosteltu: 24.04.2006
Katsottu: DVD
Blues Brothers on John Landisin neljäs ohjaus ja se perustuu Dan Aykroydin ensimmäiseen elokuvakäsikirjoitukseen. Monissa piireissä Bluesveljeksiä pidetään kulttikomediana ja edesmennyt John Belushi nostetaan pilviin. Niin hyvä Blues Brothers ei ikävä kyllä ole, vaan varsin puuduttava leffa.
Jake Blues (Belushi) pääsee ulos vankilasta ja lähtee saman tien velipoika Elwoodin (Aykroyd) kanssa bändiä kasaamaan, jotta he saisivat pelastettua lapsuusvuosilta tutun orpokodin. Surkean ”They'll never get caught. They're on a mission from God.” – tunnuksen varassa tahkottava seikkailu ei ole kovin mieltä ylentävä kokemus, vaan samat nykypäivän leffoistakin tutut elementit Landisilla on käytössään. Ja mikä pahinta, veljesten seikkailussa ei ole mitään hauskaa. Landis-Aykroyd-akselin kuiva huumori ei varmasti pure kaikkiin. Tällaista huumoria varten tarvittaisiin Bill Murrayn kaltainen tulkitsija, joka tekisi siitä hauskaa. Ghostbusterstoveri Aykroyd kun ei ole samanveroinen näyttelijä.
Parasta komediassa ovat musiikkisegmentit, joissa jengi pääsee joraamaan ihan kiitettävästi. Mutta sittenpä taas painutaan tien päälle tai vaikka ostoskeskukseen kaaralla ajelemaan. Ostoskeskuksessa pomppiva auto olisi vaatinut enemmänkin vaikka Zucker-veljesten tyylisen näkökulman, jotta se olisi menetellyt. Nyt se lähinnä ärsytti.
Näytttelijät räpeltävät kuten komedioissa yleensäkin, eikä tämä mielestäni ollut Aykroydin paras rooli. Kaiken kaikkiaan leffasta jäi paha maku suuhun (kahdella yrittämällä!) enkä suosittelisi sitä kuin bluesmusiikin ystäville ja Landisin kanssa sataprosenttisesti samoilla aaltopituuksilla liikkuville kaduntallaajille. Klassikkoa tässä oli yhtä paljon kuin Swamp Thingissä kulttikauhua.
Blues Brothers on ehkä kaikkien aikojen yliarvostetuin leffa, ja pojot tulevat musasta sekä äijien tyylikkäistä pulisongeista ja keikkailuasuista. Ne ovat tosi rock rock… eikun blues blues.
Pisteet:
Arvosteltu: 23.08.2004
Katsottu: VHS
Jake (John Belushi) vapautuu vankilasta ja hänen veljensä Elwood (Dan Aykroyd) on häntä vastassa vankilan ulkopuolella. Veljekset menevät heti alkuun orpkotiin, jossa he elelivät lapsuutensa. He kuulevat että orpokoti aiotaan sulkea maksamattomien verojen takia. Niinpä Jake ja Elwood päättävät auttaa orpokotia perustamalla bändin ja lahjoittaa keikkatulot orpokodille. Tästä alkaakin pitkä matka, jonka aikana romutetaan useita poliisiautoja ja suututeen natsit. Bändin perässä taapertaa salaperäinen nainen joka yrittää armottomasti tappaa Jaken ja Elwoodin. Juoni ei saata kuulostaa mitenkään omaperäiseltä vaan tutulta 80-luvun rellestämiseltä. Itse elokuvan sisältö räjäyttää liiat pois. Svengaavaa musiikkia höystettynä huumorilla. Tämä on malliesimerkki kunnon elokuvasta, joka ei vaadi paljon mitään tullakseen paremmaksi. Tämä on mestariteos tälläisenään. Kaahailua, autojen romuttamista ja huumoria unohtamatta.
Musiikkia tässä elokuvassa piisaa. Musikaalisia kohtauksia elokuvassa on mukavasti ja niille jotka eivät pidä musikaaleista, niin heille tätä ei voi suositella. Musiikki lajina tässä toimii Blues, joka on svengaavaa ja tarttuvaa. Pääkaksikko näyttelee ilmiömäisesti ja vähäeleisesti roolinsa ja muut näyttelijät vetävätkin hommansa rutiinilla läpi. Sisältää elokuva joitakin hauskoja sivuhenkilöitä, kuten John Candy pääkaksikkoa jahtaavana poliisina. John Landis on ohjaajana hyvä ja se näkyy tässäkin filmissä. Muutenkin kaikki on kohdallaan aina kuvausta myöten. Blues Brothers on elokuva, joka on ansainnut kulttimaineensa. Elokuva kestää monet katselukerrat. Vaikka kesto tuntuu pitkältä niin elokuva meni silmien edestä nopeasti ilman turhia kelloon tiirailemisia. Klassikko, jota suosittelen lämpimästi kaikille hyvän elokuvan ja Bluesin ystäville.
nimimerkki: Mask
Pisteet:
Arvosteltu: 09.08.2004
Katsottu: DVD
Jo kuollut koomikko John Belushi sai tehtyä elämänsä aikana kaksi erittäin loistavaa komediaa, Delta-jengin ja Blues brothersin. Blues brothers oli Delta-jengiä hiukan hauskempi ja parempi. Delta-jengi oli teinileffa ja tää musiikkikomedia.
Jake Blues (John Belushi) vapautuu vankilasta. Hän kuulee veljensä Elwoodin (Dan Aykroyd) kanssa, että orpokoti jossa he viettivät lapsuudeen aiotaan sulkea. He saavat "Jumalan tehtävän" pistää Bändi uudestaan kasaan ja lahjoittaa rahat orpokodille. He saavat peräänsä poliisit, natsit ja naisen, joka aikoo tappaaa heidät.
Leffa on klassikko. Kaahailua, hauskoja vitsejä ja hyvää musiikkia. Leffa ansaitsee paikkansa hyllyssä. Muusikoita ja hyviä näyttelijötä leffa on pullollaan. John Candy näyttelee poliisia ja James Brown pappia. Ei leffaa ihan musikaaliksi voi sanoa, mutta sivuosissa olevat henkilöt alkavat yleensä laulamaan ja leffa on muutenkin musiikkipitoinen.
Aikaa on kulunut ja leffalle on tullut jatko-osa. Se tapahtui vasta melkein 20 vuoden päästä. Sekin sisälsi musiikkia, kaahailua, huumoria ja leffassa oli melkein samat näyttelijätkin, paitsi John Belushi on jo kuollut, niin tilalle tuli John Goodman. Sitä leffaa ei kannata ostaa hyllyyn, sitä se ei ole ansainnut.
Mutta takaisin asiaan. Siis Blues brothers on klassikko leffa. Musiikkina kuullaan nimensä mukaisesti Bluesia. Näyttelijät eivät ehkä ole mitään huippuja, mutta osaavat silti asiansa ja sopivat rooleihinsa oikein hyvin. Dan Aykroyd on ollut mukana vaikka minkälaisissa komedioissa, mutta tämän jälkeen häneltä ei ole tullut muuta hyvää kuin Haamujengit. Tämä loistava klassikko ansaitsee täydet pisteet.
Pisteet:
Arvosteltu: 05.12.2002
Katsottu: DVD
