Arviossa: Ihmisen kohtalo 1: Ei suurempaa rakkautta

Kobayashin erityinen suhde elokuvansa tarinaan ja päähenkilöön näkyy veitsenterävänä toteutuksena.

Arviossa: Kanal – kirottujen tie

Andrzej Wajdan läpimurtoelokuva on vähintään yhtä paljon sotaa kuin klaustrofobista kauhuakin.

Arviossa: Reima Punanenä – Kadonneen klaanin legenda

Reiman toinen tuleminen on ensimmäistäkin kunnianhimoisempi ja hauskempi jouluelokuva.

Arviossa: Paratiisin lapset

Paratiisin lapsissa riittää sydäntä ja kunnianhimoa vaikka kymmenen keskivertoelokuvan edestä.

Arviossa: Yön naiset

Vähemmälle huomiolle jäänyt Yön naiset lukeutuu Kenji Mizoguchin uran synkimpiin ohjaustöihin.

Arviossa: Kielletyt Leikit

Kiellettyjen leikkien hengellinen ja moraalinen sanoma sodan ihmisiä turmelevasta vaikutuksesta on painavaa tavaraa vielä meidänkin aikanamme.

Arviossa: Kurjat

Vanhan ajan klassikoita arvostavalle gallialaisten tyylikäs Hugo-filmatisointi on melkoinen herkkupala.

Arviossa: Kunnian polut

Monelle vähäisemmälle ohjaajalle Kunnian polut voisi olla uran kohokohta, muttei maestro Kubrickille.

Arviossa: Länsirintamalla 1918

Ensimmäinen maailmansota oli melkoista painajaista myös saksalaisesta näkökulmasta.

Arviossa: Länsirintamalta ei mitään uutta

Milestonen pasifistisen sotaklassikon raadollinen realismi oli ilmestymisaikansa äärimmäisintä ja väkivaltaisinta elokuvataidetta.

Arviossa: Sotilaspoika

Trumbon mestarityön teho ja pasifistinen sanoma eivät ole aikojen saatossa ikääntyneet päivääkään.

Arviossa: Puuristit

Puuristien inhorealistisempi näkemys sodasta saa monet nykypäivänkin viritelmät vaikuttamaan aivan amatöörimäiseltä räpellykseltä.

Arviossa: Verdun, visions d’histoire

Ranskalaisten rauhanmiesten sotakuvauksessa on realismia vaikka muille jakaa.

Arviossa: Santa sangre

Alejandro Jodorowskyn käsissä pakkomielteisestä sarjamurhaajasta kertova kauhuelokuvakin taipuu mestarilliseksi tarinaksi pahan vastustamisesta.

Arviossa: Prisoner 13

Fuentesin varhaisvuosien ohjaustyö oli vasta varovaista alkusoittoa kokonaiselle vallankumoustrilogialle.

Arviossa:

Kanadalais-ranskalaisten tekijöiden tuottama televisiopiirretty ei yllä hyvästä yrityksestä huolimatta brittiläisen alkuperäisteoksen tasolle.

Arviossa:

Huomattava osa Roope-karhun viehätyksestä perustuu sarjan lapsekkaan hämärään logiikkaan sekä tarinoiden hilpeän absurdiin unimaisuuteen.

Arviossa: Terminator Genisys

Genisys nakkaa aiempien osien ajattomilla teemoilla vesilintua antamatta mitään mainittavaa tilalle.

Arviossa: Mad God

Dinosaurusvalvojan omakustanne on yksi vuoden ehdottomista animaatiotapauksista.

Arviossa: Terminator – Pelastus

Komeiden tuotantoarvojen robottijahti kaatuu lopulta tyhjyyttään kumisevaan käsikirjoitukseen.

Arviossa:

Laadustaan huolimatta Oskarin orkesteri ei koskaan oikein löytänyt ominta yleisöään.

Arviossa: Pekka ja Pätkä neekereinä

Kaikesta porusta huolimatta Pekan ja Pätkän pilkan kohde onkin todellisuudessa suomalaisten naiivin lapsellinen suhtautuminen ulkomaalaisiin.

Arviossa: Terminator 3: Koneiden kapina

Sieluton ja tyhjä kolmas Terminator on vain kalpea aavistus legendaaristen edeltäjiensä loistosta.

Arviossa: Terminator 2 – Tuomion päivä

Täydellinen päätös elokuvasarjalle, jonka olisi pitänytkin jäädä vain kahden osan pituiseksi.

Arviossa:

Celebrity Deathmatchin anarkistisen arvaamattomasta ja kahelista huumorista pitää paljon tai sitten ei yhtään.

Arviossa: Terminator – tuhoaja

Kun mukaan heitetään Chaplinilta lainattu teema ihmisyydestä koneiden ja teknologian hallitsemassa maailmassa, alkavat palaset loksahdella paikoilleen.

Arviossa: Last Days of Coney Island

Last Days Coney Islandin ilmestymisen myötä yksi hieno aikakausi tuli virallisesti päätökseensä.

Arviossa:

Lyhyeksi jääneen Spicy Cityn kyberpunk-konseptin huikea potentiaali jäi pitkälti hyödyntämättä.

Arviossa:

Kulttimainetta nauttiva The Head oli yksi ysärivuosien MTV:n kummallisimmista animaatioista.

Arviossa:

Hei beibi anna mulle piiskaa!