Titanic (1997)
- Tuotantovuosi:
- 1997
- Ohjaajat:
- James Cameron
- Pääosissa:
- Bill Paxton, Gloria Stuart, Kate Winslet, Leonardo DiCaprio
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 193 min
- Genret:
- Draama
Keskiarvo
Arvostelut (12): 
Pikatuomiot (882):
Oma pikatuomio
James Cameron, mies Terminaattorin takana, sai yli kymmenen vuotta sitten houkuteltua sekä Foxin että Paramountin jättistudiot rahoittamaan hänen suuruudenhullun ja ultrakalliin elokuvansa - Titanicin. Cameronin perfektionismin, teknisten ongelmien ja monien muiden mutkien takia elokuvan budjetti ylittyi dramaattisesti, sen ensi-iltaa siirrettiin ja kriitikot tuomitsivat elokuvan jo varmaksi megaflopiksi. Toisin kuitenkin kävi ja Titanic keräsi 11 Oscaria ja tähän asti suurimmat lipputulot niin Amerikassa kuin maailmanlaajuisestikin.
Tarina on varmasti kaikille tuttu: tutkimusmatkailija Brock Lovett (Paxton) ryhmineen etsii "Valtameren sydän" nimistä timanttia legendaarisen hylyn syvyyksistä ja televisiouutisen perusteella löydetty haaksirikosta selviytynyt Rose (Winslet/Stuart) suostuu kertomaan ryhmälle oman tarinansa. Nuori Jack (DiCaprio) voittaa ystävineen liput neitsytmatkalle, tapaa Rosen ja pari rakastuu. Mahdottoman rakkauden esteet kasvavat potenssiin kymmenen, kun uppoamattomaksi väitetty valtamerialus törmää jäävuoreen ja alkaa hiljalleen painua kohti Ahdin aittaa.
Titanic on Hollywoodin megaelokuva parhaimmillaan ja sellaisena sen myös näen: löyhän ja ultrakliseisen juonen sekä siirappiset vetistelyt antaa helposti anteeksi teknisten ratkaisujen ja visuaalisen huikeuden vuoksi. Kaikki oheissälä on vain tunnelman virittämistä ja alustamista (ellei jopa suoranaista täytemateriaalia) ennen itse päätapahtumaa, häkellyttävän aidosti toteutettua uppoamiskohtausta.
Elokuvan pituudenkin voi antaa anteeksi, sillä Cameron tuotantoryhmineen koluaa lähes kaiken mahdollisen ihailtavalla tarkkuudella. Mies onnistuu tehtävässään niin hyvin, että vähään aikaan (ehkei koskaan) ei tarvitse kenenkään lähteä tätä purkkia upottamaan.
Pisteet:
Arvosteltu: 21.12.2008
Katsottu: Kotona
Titanicista on vaikea keksiä mitään iskevää sanottavaa. Se ei ole varsinaisesti huono elokuva, mutta kun se ei ole kovin hyväkään. Massiivisen pituuden ja älyttömiin mittoihin venyneen maineensa ohella siinä ei ole mitään kovinkaan mieleenpainuvaa.
Hahmoista toinen on rikas nainen (Winslet), toinen taas köyhä poju (DiCaprio). Heitä yhdistää ainakin se ettei kummankaan esittäjä osaa näytellä. Juttu on ennalta-arvattava ja dokumentaarista simuloivat väliosuudet maksimoivat tyhmyyden. Romanttisen draaman ja katastrofielokuvan yhdistäminen on muutenkin hiukan kyseenalainen idea kun tulos on väistämättä kaupallista roskaa. Tuskinpa leffa edes olisi herättänyt suurta huomiota jollei siinä olisi niin iso budjetti ja se kantaisi niin tunnetun laivaonnettomuuden nimeä.
Titanic ei ole varsinaisesti huono elokuva, mutta se vajoaa kaikissa suhteissa loputtomaan keskinkertaisuuteensa. Lisäksi mammuttimainen pituus tekee elokuvasta puuduttavan. Vain lopussa se lyhytaikaisesti lähtee käyntiin sen Ison Onnettomuuden myötä, mutta muuten pituutta on liikaa näin ohkaiselle draamalle.
Lisäksi Titanicissa ärsyttää sen mieletön yliarvostus. Kriitikot kehuu, ihmiset katsoo ja Oscareitakin tipahti yli kymmenen. Eihän tämä olisi ansainnut yhtäkään! Oikeudenmukaisesti elokuva tosin sai myös runsaasti Razzie-palkintoja eli huonojen elokuvien "Oscareita". Se suonee tyydytyksen minun kaltaisilleni ihmisille jotka eivät yhdy mielettömään hypetykseen tämän "kauniin" ja tekotaiteellisen elokuvan puolesta.
Pisteet:
Arvosteltu: 20.08.2008
Katsottu: Kotona
Kun Titanic porhalsi elokuvateattereihin, kaikki puhuivat siitä. Se oli suuri tapaus, todellinen megaelokuva ja kaikkia koskettava tarina. Jo ilmestyessään se oli noussut nykyklassikon asemaan. Eikä pelkästään huikean visuaalisuutensa ja kalleutensa ansiosta. Kyseessä kun on hyvä suurelokuva.
Tarina lienee kaikille tuttu. Tai ainakin se, miten Titanicille vuoden 1912 huhtikuussa kävi. Katastrofiaineksiin sekoitettu lemmentarina kahdesta täysin eri luokasta tulevasta nuoresta ihmisestä (DiCaprio ja Winslet) on dramaturgisesti pureva ja koskettava kertomus.
James Cameron onnistui projektissaan oikeastaan täydellisesti. Ainoa miinus kokonaisuuteen tulee leffan lievästä ylipituudesta, jota varjostavat useat turhaan pitkitetyt kohtaukset. Tarinan punainen lanka ja kiivastuvat tapahtumat kuitenkin luovat jännitystä ja ihmisten pakokauhu uppoavassa laivassa on käsinkosketeltavissa.
Titanic ei rakkaustarinastaan huolimatta sorru imelyyksiin. Sen sijaan lievää vanhan ajan yhteiskuntakritiikkiä on havaittavissa. Kaikessa mahtipontisuudessaan Cameronin mestariteos säilyttää erinomaisesti pintansa hyvänä elokuvana.
Pisteet:
Arvosteltu: 02.05.2008
Katsottu: Kotona
1912 Iso laiva pamauttaa jäävuoreen ja uppoaa. Sitä ihmetellään seuraavat vuosikymmenet ja seuraavaksi joku löytää sen hylyn. Ja 1997 siitä tehdäänkin jo elokuva - luonnolllinen jatkumo mille tahansa kuuluisalle tarinalle.
Titanic on juuri se elokuva, joka kahmi ennätysmäärän Oscareita ja kriitikot aluksi kehuivat. Ja sitten päng, eipä enää kehuttukkaan ja pian siitä tuli yliarvostetun megaleffan ja itse tapahtumaan keskittymättömän siirappipätkän symbooli. Kumma juttu, mutta lienevätköhän elokuvaa arvostelleet kriitikot ollenkaan ymmärtää, mistä loppujen lopuksi olikaan kysymys?
Titanic kertoo siis rakkaustarinan elämäänsä kyllästyneen yläluokkaisen naisen ja railakasta elämää viettävän tavallisen miehen välillä tuolla aikansa upeimmalla siirtolaisristeilijällä. Ehkä turhan perinteinen Romeo ja Julia goes Titanic-määritelmä tarinalle helposti leimautuu, mutta se vie kuitenkin mennessään. Rakkausdraamojen ystävä pysyy tarinan otteessa alusta loppuun, eikä tarinan perinteisyys niin kovin häiritse. Tapahtumia riittää ja viimeinen tunti meneekin sitten tuossa kaikkien elokuvia parjanneiden alusta asti odottamassa tapahtumassa, joka sinetöi rakkaustarinan myyttisyyden. Tosipohjaa sillä ei ole, mutta hahmot kasvavat elokuvan aikana niin suuriksi, että se liikuttaa todella.
James Cameronin ehkä tuskallisen pitkältä tuntuva draama on onnistunut myös muilta osin, sillä viihdearvoa elokuvalla on draamanystäville tarjolla paljon, eikä sitä ihan tuosta vaan halua lopettaa kesken. Käsikirjoitus on onnistunut ja kiinnostava, vaikka tyhjänkäyntejäkin on mukaan joutunut, mutta ne eivät paljoa häiritse. Tarina kantaa loppuun asti, mikä on tärkeintä. Jännitystäkin on tarjolla loppupuolella.
Ja tottakai elokuva on erinomaisesti toteutettu. Cameron kyllä taitaa tyylikkään ohjauksen ja tarinan kerronnan salat. Visuaalisesti häikäisevää elokuva tarjoaa vasta lopussa, mutta muutenkin se todella tuntuu suuren budjetin leffalta. Katsoja tuntuu tulleensa hemmotelluksi, kun näkee kaiken olevan niin suurta ja mahtavaa.
Näyttelijöistä eniten loistaa ihastuttava ja taidokas Kate Winslet. Myöhemmin mm. Finding Neverlandissa ja Tahrattomassa mielessä vaikutuksen tehnyt Winslet tekee hienoa työtä rakkautta halajavana naisena. Leonardo DiCaprio on taas melko tavanomainen kaunispoika, mutta kyllä häneltäkin jonkin verran taitoa löytyy. Sivuroolit jäävätkin sitten taka-alalle, mutta eipä valittamista juuri ole.
Loppujen lopuksi Titanic ei ole katastrofaalisen huono elokuva, vaan ei myöskään äärimmäinen mestariteos. Se on vain suurenluokan megaleffa, jonka peruspaino on sen yksinkertaisella rakkaustarinalla, jolle tuhoaan kohti puksuttava laiva tarjoaa hienot puitteet, ja joka tempaa mukaansa ja koskettaa. Kyllähän siinä kolmessa tunnissa kerkeää hahmoille sympatiaa ansaitakkin, eikä se olekaan mikään tylsä leffa, kunhan osaa ottaa sen draamana eikä Titanicin tuhosta kertovana dramaattisena henkiinjäämisjännärinä. Hieno ja taidokkaasti tehty, tunteikas leffa, jonka katsoo useammankin kerran, eikä se paljoa niistä huonone.
4-levyn keräilijäjulkaisu sisältää mahdottoman määrän erilaisia lisukkeita. Mukana on hulppeat 29 poistettua kohtausta + vaihtoehtoinen loppu, elokuvan yhteydessä oleva making of, dokumentteja, kaikki-tietää-minkä -musiikkivideon, sekä kolme kohtuu hauskaa sketsiä aiheeseen liittyen, joista yhdessä keskustellaan elokuvalle tehtävästä jatko-osasta, mikä onkin yksi kuuluisimpia huumoriaiheita elokuvista puhuttaessa. Korkealaatuisessa julkaisussa pientä harmia herättää vain se, ettei poistettuja kohtauksia saa liitettyä itse elokuvaan, mutta olkoonpa näin, sillä pitkähän tämä ennestäänkin on.
nimimerkki: Sano mitä sanot
Pisteet:
Arvosteltu: 29.05.2006
Katsottu: DVD
Kun vuonna 1997 sai ensi-iltansa yksi maailman suurimmalla budjetilla tehdyistä elokuvista, moni varmasti ajatteli sen floppaavan. Toisin kuitenkin kävi. Titanic keräsi elokuvateattereihin ennätysmäärän yleisöä, eikä tuo mikään ihme ole. Elokuva sai 11 Oscaria, jotka se mielestäni ansaitseekin.
Kaikille Titanicin juoni on varmasti jo entuudeltaan tuttu. Sehän menee näin: Tutkijat kaivavat Titanicin hylystä piirustuksen ja kuvassa oleva nainen, jo sadan vuoden ikään ehtinyt Rose, kiidätetään paikalle. Hän alkaa kertoa tarinansa. Yläluokan tyttö Rose Dewitt Bukater (Kate Winslet) ja alampaan luokkaan kuuluva Jack Dawson (Leodardo DiCpario) tapaavat laivalla ja molemmat rakastuvat toisiinsa suunnattomasti. Kaikki tuntuu olevan täydellistä, kunnes laiva törmää jäävuoreen ja painuu Atlantin pohjaan.
Tässä tuli todistettua, että tosi rakkauttakin on olemassa, tai ainakin elokuvaa katsoessa näin on kiva ajatella. Nuoret rakastavaiset ovat tunteneet toisensa vasta muutaman päivä, mutta ovat kuitenkin valmiita kuolemaan toistensa puolesta. Elokuva tekeekin vaikutuksen juuri rakkustarinallaan. Tottakai Titanic on kaikinpuolin kaunis elokuva, ja toteutettu hyvin, ei näyttelijöiden suorituksissakaan ole valittamista.
Tietyssä vaiheessa pituus voi alkaa vaivata, sillä Cameron ei todellakaan ole kiirehtinyt törmäykseen vaan kertooo ensin oman näkemyksensä tosi rakkaudesta. Tästäkin on saatu aihetta pariksi tunniksi, kun törmäyksen jälkeinen toiminta lisätään saadaan pituutta reiluksi kolmeksi tunniksi.
Olen kuullut joskus mainittavan tämän elokuvan olevan "merenpäällinen Romeo ja Julia". Mielestäni sanonta on osuva, kaikkihan varmasti tietävät legendaarisen "lentokohtauksen". Vaikka sattuisi nukahtamaan kesken Titanicin suosittelen heräämän törmäykseen, sitten on hiukan sitä toimintaakin, mutta turha odottaa rakkaushömpötyksen häviävän minnekkään.
Titanic on kaikin puolin kaunis elokuva, ja katsoessa on, ainakin kaltaiselleni romatikolle, hyvä varata viereen nenäliinapaketti.
nimimerkki: mie.
Pisteet:
Arvosteltu: 05.12.2005
Katsottu: Teatterissa
Arvostelija
mie.
Vieras
"Maailman kallein elokuva ja vuosisadan rakkaustarina on nyt totta!" Näin kaupiteltiin Titanicia kahdeksan vuotta sitten, kun se ilmestyi elokuvateatterihin. Ja pirun kallis elokuva siitä sitten tulikin, se on heti ensimmäiseksi todettava. Ihmiset menivät mielenkiinnolla teattereihin kovalla propagandalla mainostettua elokuvaa katsastamaan ja kuinka ollakkaan siitä tulikin jättimenestys. Teinitytöt ravasivat teattereissa monta kertaa nähdäkseen aina uudestaan DiCaprion ja saavansa itseä taas sydämensä pohjasta hänen peräänsä. Ja maailmanlaajuisilla Oscar-juhlilla, Titanic kahmi peräti 11 pystiä, mihin on vaan kaksi elokuvaa pystynyt: Ben Hur ja myöhemmin, vuonna 2003 julkaistu Taru Sormusten Herrasta: Kuninkaan paluu.
Titanicin juoni on mahdollisimman ennalta arvattava ja täytyy myöntää, että joissain kohdissa myös ärsyttävän kliseinen ja siirappinen, mutta siltikään se ei tarkoita, että tarina olisi huono. Ei, ei todellakaan. Vuonna 1912 tapahtunut suuri tragedia, josta elokuva kertoo, kuvataan todellisella tunteella ja taidolla. Tarina etenee hallitusti ja suoraviivaisesti koko kestonsa ajan, eikä kertaakan tule vaaraa joutua pihalle. DiCaprio pääsee todellakin oikeuksiinsa toisen pääosan esittäjänä, eikä Kate Winsletkään petä näytellessään nuorta, rikkaan perheen neitosta, johon DiCaprion esittämä Jakc myöhemmin rakastuu. Ohjaus on taidolla tehtyä, James Cameron tekee omalta osaltaan siis nappisuorituksen.
Onko siis jokin pielessä? Ei. Titanicin ainoiksi kompastuskiviksi koituvat turha pituus ja välillä liian kliseinen ja ennalta-arvattava juoni. Muuten tämä elokuva on maineensa arvoinen klassikko, enkä ole oikein koskaan tajunnut, mikä ihmeen tarve kaikilla on oiekin mollata näinkin loistvaa elokuvaa. Minä olen aina viihtynyt Titanicin parissa mainiosti, onhan kyseessä loistava elokuva. Täytyy vain nostaa hattua ja ihailla kuinka elokuva voi samalla olla niin loistava ja koskettava, juuri täydellinen romanttinen draama. Paljoa parempaa työtä ei olisi voinut enää tehdä, toki siihenkin olisi ollut suinkin varaa. Täytyy siis vain ihmetellä, miksi kaikki ovat sanoneet näin loistavaa teosta yliarvostetuksi, koska hommahan on niin, että Titanic onkin reippaasti aliarvostettu.
Voinkin siis suositella tätä lämpimästi kaikille, iästä ja sukupuolesta riippumatta.
nimimerkki: Tolppanen
Pisteet:
Arvosteltu: 18.11.2005
Katsottu: DVD
Titanicin alussa joukko tutkijoita yrittää kalastella Titanicin hylystä erittäin arvokasta kaulakorua, uusimman teknologian avustuksella. Timanttia ei löydy, mutta eräs vettynyt piirros kyllä. Ja piirroksessa makaa alaston nuori nainen, jolla on se kyseinen koru kaulassaan. Jutusta uutisoidaan, ja pian tutkijoihin ottaakin jo yhteyttä eräs yli satavuotias mummeli, joka ilmoittaa olevansa se tyttö kuvassa. Nopeasti vanhus lennätetään laivalle joka kelluu Titanicin uppoamispaikalla, ja hän alkaa kertoa tarinaansa tutkijoille...
Vuosisadan alkuvaiheilla hän kapusi laivaan, nuorena ja ylpeänä, kuten niin monet muutkin aatelisnuoret silloin. Ja ne monet kolmannessa luokassa matkustavat "syöpäläisetkin". Hän oli kuitenkin lopen kyllästynyt rikkaaseen elämäänsä, teeskentelyyn ja seurapiireihin ja niin päin pois. Ja kaikenlisäksi uusin sulhasehdokas on varsinainen limakasa, mutta äitimuori tahtoo saattaa nämä kaksi pyhään avioliittoon varmistaakseen oman mukavan tulevaisuutensa. Juttu ei tietenkään parane, kun naisparka yrittää itsemurhaa, ja hänet pelastaa nuori ja "ah-niin-ihana" kolmosluokassa matkustava kulkuri, johon nainen välittömästi rakastuu. Nuorilla kyyhkyläisillä on kuitenkin jäävuoren kokoisia ongelmia.
Komeahan Titanic on, ei sille mahda mitään. Ja jaksaa viihdyttääkin ensimmäisen tunnin ihan mukavasti, mutta sitten ruvetaan menemään alaspäin, pyristellen, mutta silti vääjäämättömästi, kuin jättiläislaiva konsanaan. Leonardo DiCaprio on hieman hapuileva, muttei nyt huono kuitenkaan. Kate Winsletkin vetää ihan kohtalaisen roolin, mutta pisteet korjaa silti kotiin mainio David Warner Billy Zanen hahmon palvelijana. James Cameron on varmaotteinen ja suoraviivainen ohjaaja, joka osaa tehdä hienoja toimintafilmejä, mutta näin siinä käy kun actioniin erikoistunut ohjaaja pistetään tekemään draamaa. Kerätään yhteen kaikki mahdolliset kliseet, pistetään pituutta, paljon pituutta, ja erikoistehosteita, enemmän erikoistehosteita. Lopputulos uppoaa varmasti moniin, mutta minuun ei. Yksinkertaisesti: Titanic on perhanan tylsä.
Pisteet:
Arvosteltu: 11.09.2004
Katsottu: Kotona
"Maailman kallein elokuva, vuosisadan suurin rakkaustarina" huusivat mainokset aikoinaan, kun Titanicin ensi-ilta lähestyi. Titanic olikin todella kallis elokuva. Sillä oli hyvin jättiläismäinen budjetti. Rakennettiinpa ihan oikea Titanicin kopio, joka oli tosin hieman pienempi ja joka lopuksi upotettiin. Elokuva sai myös 11 Oscaria. Ja kaiken lisäksi sen tunnusbiisiä My Heart Will Go Onia joutui myöhemmin kuulemaan eri paikoissa ihan väenväkisin. Eikä minua ainakaan tuon tyyppinen musiikki kiinnosta. Kummallisen suosittu Titanicista tulikin. Yhdysvalloissakin Titanic pyöri teattereissa melkein vuoden. Ja teinitytöt itkivät Leonardo DiCaprion perään. No, onneksi DiCaprio sai myöhemmin parempia rooleja. Kyllähän tämä elokuva täytyi itsekin aikoinaan teatterissa käydä katsomassa, kun muutkin kävivät. Ikävä kyllä telkkarista uudelleenkatsottuna se ei ollutkaan niin hyvä kuin muistin.
Elokuvan juoni on varmasti hyvin tuttu ja sitä paitsi se on hyvin yksinkertainen. Titanicin hylyllä etsitään arvokasta korua. Pian tutkijat tapaavat vanhan Rose Dawson Calvertin (Gloria Stuart), jonka pitäisi kertoa siitä korusta, mutta hän pistääkin miesparat kuuntelemaan rakkaustarinaa. Eletään vuotta 1912. Titanic on lähdössä ensimmäiselle (ja myös viimeiselle) matkalleen. Köyhä taiteilija Jack Dawson (Leonardo DiCaprio) voittaa liput Titaniciin. Siellä hän törmää rikkaaseen Rose DeWitt Bukateriin (Kate Winslet). No, loppu onkin legendaa.
No, oliko sitten Titanic kaiken kohunsa arvoinen? Ei. Ei todellakaan ollut. Näyttelijätyö oli hyvää. Myös tehosteet olivat vaikuttavat. Mutta elokuva kaatuu liian moniin seikkoihin. Varsinkin pituus vaivaa elokuvaa. Pituudesta olisi saanut helposti tunnin pois. Myös tarina oli liian yksinkertainen. Sitä on jo käytetty tuhannet kerrat. Elokuva on turhan siirappinen. Sitä paitsi leffa on hyvin ennalta-arvattava. Myös yhteiskunnalliset erot ovat erittäin kärjistettyjä ja mustavalkoisia. Tämä on aika ärsyttävää. Jalot ja hyvät köyhät vastaan itsekkäät ja röyhkeät rikkaat ei ole kovin älykäs vastakkainasettelu. Elokuvassa epäonnistutaan yhtä monella tavalla, kuin todellisen elämän Titanicissakin.
Pisteet:
Arvosteltu: 06.09.2004
Katsottu: Kotona
Tässä se nyt on: maailman kaikkien aikojen tuottoisin elokuva (Kassoja kilisytelty $1,835,300,000 edestä!). Elokuva, joka sai miljoonat teinitytöt kyynelehtien soljumaan leffateattereihin kerta toisen jälkeen. Elokuva, joka teki Leo Di Capriosta lopullisesti teinien kiiltokuvapojan. Elokuva, joka sai Celine Dionin ”My heart will go on” – biisin poistamaan kaiken muun musiikin radioiden soittolistoilta. Elokuva, joka loisti massiivisuudellaan, mutta hukutti samalla monia tärkeitä perusseikkoja ”vuosisadan rakkaustarinan” taa. Siinäpä sitä on meriittiä yhdelle leffalle kylliksi.
Rose DeWitt Bukater (Winslet) on kaunis tyttö, joka omaa rikkaat ja yltäkylläisyydet täyttämät taustat. Pahaa aavistamattomana tämä porvarielämän maneerien kyllästyttämä ja elämänmuutosta kaipaava tyttö astuu seurueineen laivaan nimeltä Titanic. Kyseessä on juuri se upea täydellisyyden muotokuva, joka petti avausmatkallaan ja josta rakennettiin tuleville sukupolville elävä legenda kuolemattomuuden murentumisesta. Mukana reissulla on myös lipevä, pilalle passattu, ja ärsyttävä pohatta Caledon Hockley. Rosen harmiksi hänen äitinsä kaavailee Caledonia tyttären puolisoksi (ja taloudelliseksi tueksi) takaamaan perheen laskusuuntaista porvariasemaa. No, eihän itsenäinen Rosetyttö moiseen suostu, varsinkaan kun Jack Dawson-niminen taitelijalahjakkuus (Di Caprio) sattuu kohdalle. Jackista löytyy tytölle kaikkea mitä todella niljakkeeksi kuvattu Cal ei pysty tarjoamaan: mukana on vähän taivaanrannan maalaria, renttua, romantikkoa ja vielä Leoakin. Tässä vaiheessa ne Celine Dion-levyt voidaan kaivaa kaapeista esille ja varata iso kasa nenäliinoja tulevaa nyyhkyilotulitusta varten. Lisäksi nenäliinoilla voi myös pyyhkiä ruudulta lattialle valuneet siirapit, sillä imelyydeltä tämän kaliiperin megaromantiikkapaketti ei voi selvitä.
Lavastukseltaan ja puitteiltaan Titanic on mahtava, mutta unelmien laivamatka ei tahdo kestää yli kolmentunnin kestoa, ja lopulta liika pituus on se jäävuori, joka upottaa muuten hienon leffan. Lähinnä tässä kohdeyleisönä toimivat naiset, joiden oletetaan raahaavan myös (juntti)miehensä leffateattereiden penkeille ja videovuokraamoihin. Summasta $1,835,300,000 voi tehdä sellaisen intuitiivisen päätelmän, että aika hyvin taktiikka taisi onnistua.
Lupaavasti alkanut Titanic hyytyy totaalisesti heti jäävuoreen osumisen jälkeen, mutta onhan se loppu ihan oikeasti mainion kaihoisa. Kunhan vaisuakin vaisumpi laivan uppoaminen (missä on dramatiikka itse suuronnettomuuden tiimoilta?) sekä typerä pyssypaukutteluosuus on ensin saatu esitettyä. Viestiä rakkaudesta, joka polttaa sillat yhteiskuntaluokkien väliltä, ei sen sijaan kai paremmin olisi esille tuoda. Mutta jotakin muutakin höystettä kuin varsin toimivan "mummo tarinoi menneestä"-näkökulman silel olisi suonut. James Cameronin megalomaaninen filmi ei todellakaan ole paras Titanic-tulkinta, vaikka onkin hyvä rakkaustarina.
Pisteet:
Arvosteltu: 06.09.2004
Katsottu: Kotona
Minkä takia historiallisista aiheista on pakko väsätä ylipitkiä rakkausaiheita? Varmaan siksi, että sitä olisi kivempi katsoa, mutta tämä ei sovi minuun. Esimerkiksi Pearl Harbor oli historiallisesti kiinnostava mutta rakkauskolmiosuhteilla pilattu, myös Titaniciin on lisätty rakkaussuhdetaistelu höpön löpö –juttu.
Leonardo Dicaprio esittää köyhää poikaa, joka onnen kaupalla saa liput Titaniciin. Siellä hän rakastuu rikkaaseen naiseen, rakkaussuhdetaistelu on alkanut. Elokuva yrittää pitää katsojan jännitystä yllä, että saavatko he toisensa muiden vastuksista huolimatta, mutta ei onnistu pitämään omaa jännitystä yllä.
Juoni on turhaa sanottavaa, mutta erikoistehosteet jylläävät hienosti. Tosin pituus puukottaa selkään. Kolmetuntinen elokuva, josta pääasiassa kaksi tuntia vie aikaa typerälle ihmissuhdejutulle mutta viimeinen tunti on parasta, kun laiva viimein törmää jäävuoreen, tosin loppuun oli lisätty älyttömiä kliseitä ja rakkaustaisteluita.
James Cameron petti minut Titanicilla mutta onneksi voi katsoa ukon aikaisempia tuotoksia ennen Titanicia.
Lopulta pitää ihmetellä Titanicin ällistyttävää Oscar-pystien kahmintaa. Titanic voitti kaiken kaikkiaan 11 Oscaria, mutta onko se sen arvoinen? Ei! Tämä todistaa sen, että Oscarit periaatteessa annetaan millä vain elokuvalla.
Titanic on ylipitkä elokuva, jota kuitenkin voi katsoa kertaalleen läpi juuri jäävuoreen törmäyksen takia ja niiden erikoistehosteiden. Elokuva on täydellinen kertakäyttökama, josta ei tarvitse paljoa miettiä pitäisikö se hankkia hyllyyn ja vastaus on EI.
Pisteet:
Arvosteltu: 10.09.2003
Katsottu: VHS
Tästä tulee nyt kyllä ankea tykitys, mutta ei voi mitään, kun elokuva on todellakin nimensä veroinen floppi. Elokuvassa kaikki väännetään rautalangasta niin jotta se typerinkin punaniska sen maxi-popcorn-tuutin takana ymmärtäisi "juonenkäänteet".
Tuloeroja tosiaan korostetaan todella räikeän mustavalkoisesti ja tuntuu kun katsoisi 60 vuotta vanhaa elokuvaa, joka on editoitu tietokoneella uudestaan.
Muutama näyttelijä on sitä luokkaa, että heidän tilalleen voisi valita pakastepizzan pahvipakkauksen eikä suurin osa yleisöstä huomaisi mitään eroa.
Kaiken kruunaa se, että olihan Titanic tottakai hirveä tragedia sinänsä, sitä en väheksy, mutta mm. toisen maailmansodan lopussa Itämerellä venäläiset upottivat useita pakolaisaluksia, joissa meni pohjaan kymmeniä tuhansia saksalaisia pakolaisia, siis naisia, lapsia ja vanhuksia pääosin, muttei heistä pahemmin ole elokuvia tähänmalliin nähty(eikä tehty).
Puolikas "reikä" tuleekin sitten kohtalaisista tietokonetehosteista, jotka eivät kyllä tätä paattia pelasta.
Sitä paitsi en nyt vaan pidä Celin Dionista.
Pisteet:
Arvosteltu: 06.07.2003
Katsottu: VHS
Vuonna 1912 meren pohjaan vajonneen matkustajalaiva Titanicin uumenista etsitään erästä ökykallista korua, Meren sydäntä urakalla, kunnes Rose DeWitt Bukater (Winslet) ilmoittaa kantaneensa kyseistä helyä uppoamisyönä. Etsintäryhmä kerääntyy Rosen ympärille kuulemaan tarinaa Meren sydämestä, mutta saakin eteensä henkiinjäämistaisteluksi muuttunutta rakkausrainaa.
Titanic. Mieletön oli kohu tämän leffan ympärillä. Budjetti oli elokuvahistorian massiivisimpia, mutta niin oli tuottokin. Celine Dionin yltiösiirappiselta My heart will go on-tunnarilta ei kukaan välttynyt. Oscareita tuli Ben Hurin mittaisesti (11) ja teinitytöt itkivät päästara Leonardo DiCaprion perään. Tänään suurin osa teineistä vihaa kyseistä elokuvaa ja DiCaprio näyttää median silmin pöhöttyneeltä kännipäältä, joka yrittää hengittää.
Ison budjetin leffa nyt näyttää tietenkin hyvältä. Paatti itsessään on hienon näköinen ja sen upottaminen komeaa katastrofielokuvaa. Välillä tietokonehommat paistaa hiukan läpi, ei kuitenkaan häiritsevän pahasti. Hornerin musiikki on hyvää, vaikkakin nyt puhkikulutettua. Näyttelijät ovat toimivia (DiCaprio osaa kyllä näytellä ihan hyvin, vaikka olisikin täysi kärpäsenkakka oikeassa elämässä).
Mutta Titanicissa tökkii pahiten käsis. Tarina on pitkälti ennalta-arvattava, mukaan mahtuu muutama paha klise, ja ilkeät rikkaat/hyvät köyhät-kamaa jynssätään aivan liikaa. Myös liika pituus nakertaa viihtyvyyttä, kyllä sitä vähemmälläkin tajuaa että nuoret rakastuu ja laiva uppoaa. Tunti olisi lähtenyt helposti veke verottamatta lainkaan tunnelmaa.
Vaikka Titanic olikin ilmestymisvuotenaan äärettömän yliarvostettu pläjäys, ja kahmi masentavan varmasti hillittömän saaliinsa Oscareita, ei se nyt mikään huono kuva ole. Tunnelma vetää puoleensa hyvin, vaikka rainaa venytetäänkin ylipitkäksi katastrofielokuvaksi. Mutta mistäköhän se hehkutus sitten alunperin lähti, taitavasta markkinoinnista? Hmm...
Pisteet:
Arvosteltu: 06.07.2003
Katsottu: Teatterissa
