Alien 3 (1992)
- Alkuperäinen nimi:
- Alien³
- Tuotantovuosi:
- 1992
- Ohjaajat:
- David Fincher
- Käsikirjoittajat:
- David Giler, Larry Ferguson, Vincent Ward, Walter Hill
- Pääosissa:
- Charles Dance, Charles Dutton, Lance Henriksen, Paul McGann, Sigourney Weaver
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 114 min
- Genret:
- Toiminta, Kauhu, Sci-fi
- Elokuvasarja:
- Alien - 8. matkustaja, Aliens - paluu, Alien 3, Alien - ylösnousemus
Alien-saaga sai jatkoa vuonna 1992, kun ohjaajana toimi tällä kertaa vielä suurelle yleisölle tuntematon David Fincher. Tuloksena on hieman ristiriitainen kokonaisuus, joka sekoittaa Alienin tunnelman Aliensin toiminnallisuuteen. Tavallaan tämä leffa todellakin on Aliens potenssiin kolme.
Nimenomaan jatko-osana Aliens 3 on toimiva. Elokuva tarjoaa enemmän mielenkiintoisia yksityiskohtia kuin James Cameronin ohjaama kakkososa. Tavallaan myös tämän olisi pitänyt olla lopetus koko saagalle, jota kuitenkin päätettiin myöhemmin jatkaa neljännelläkin osalla. Mahtipontinen loppu kylläkin nostattaa pisteitä, sillä tähän elokuvaan se käy kuin nenä päähän.
Kolmososan tarina lähtee liikkeelle, kun Ellen Ripley haaksirikkoutuu planeetalle, jossa toimii lopetettu vankila. Muut kakkososassa henkiin jääneet hahmot eivät syöksystä selviä, joten Ripley jää erikoislaatuisen yhdyskunnan luokse, joka muodostuu entisistä vangeista ja vartijoista jotka ovat päättäneet jäädä planeetalle harjoittamaan uskontoaan.
Mutta ei siinä kaikki, sillä Alien-elokuva tarvitsee myös sen alienin. Kakkososan lopussa aluksella häärinyt kuningatar oli toki jättänyt pienen yllätyksen alukseen ja luonnon tehdessä tehtävänsä ovat ihmiset jälleen universumin ykköspedon saalistuksen kohteena.
Aliens 3 ei ole mitenkään huono elokuva, varsinkaan siis jatko-osana, mutta parempaankin olisi varmasti ollut rahkeita. Joka tapauksessa Fincherin ohjaus osaa luoda jännitystä välillä kiitettävästikin. Alien-fanit varmasti diggaavat, muut sitten lähinnä vain nyökkäilevät ymmärtävästi tai teilaavat tyystin.
Se7enillä ja Fight Clubilla maailmanmaineeseen nousseen David Fincherin leffaura käynnistyi Alien-saagan kolmannen osan tiimoilta. Ja oppirahojenmakseluksi homma pitkälti meni. Tai oikeastaan on väärin sanoa musavideoiden maailmasta pompanneen Fincherin olleen hakoteillä, kun murheenkryyninä on paikallaan polkeva käsikirjoitus.
Alien3 tullaan muistamaan tuotanto-ongelmistaan ja käsikirjoituksen ennätysmäisestä sorkinnasta. Välillä Ripley oli maankamaralla kaljuna ja sitten taas häärättiinkin jo elämää suurempaa hömppää avaruuden äärettömyydessä – hiuksia unohtamatta. Eipä siis ihme, että Fincher pötki pakoon ennen loppueditointeja ja siirtyi parempien projektien pariin.
Yleisote on ongelmista huolimatta suorastaan finchermäisen synkkää, ja leffan ensimmäinen kolmevarttinen lupaa aikamoista mannaa. Luutnantti Ripley on kaljuna ja vanhentuneenakin vedossa ja tulevaisuuden munkkiluostarivankilassa on odotettavissa hurjaa limanroiskintaa sekä verenvuodatusta. Mutta ei, niitä meille ei suoda (tarpeeksi).
Puolessavälissä mittaansa Alien kolmonen alkaa muistuttaa pelottavasti jotain kurjaa tietokoneen tasoräiskintäpeliä, jossa synkät käytävät välähtelevät tarkoituksettomasti silmissä. Ripley juoksentelee vailla päämäärää hylätyn tukikohdan uumenissa ja päämönjä on tunnetun ilkeällä tuulella. Mutta on Ripleyn ja ”veljien” tuhoontuomitussa taistossa sentään oma erilainen hehkunsa, jota Alien-sarjaan suo. Tajuntaan syvälle uppoavat kamera-ajot putkistojen syövereissä ovat hetkittäin todellista herkkua elokuvanystävälle.
Vastoin nimeänsä Alien3 ei korota Alieneiden menoa kolmanteen potenssiin - kyllä tässä hieman lähempänä kuutiojuurta ollaan. Aikalailla samoissa mitoissa lässähtäneen Aliensin kanssa. Mutta niin pirullista ötökkää kuin Alien (tälläkin kertaa) on, on hankalaa jättää surkeisiin pojoihin. Varsinkin kun lopetus on sarjan ylivoimaisesti parhain. Se on onneksi veret seisauttavan hieno, vai pitäisikö sanoa Alienkummajaisen kunniaksi ”hapot seisauttavan hieno”?
Alienin kolmas osa jatkaa siitä, mihin kakkonen jäi. Alieneiden kotiplaneetan rähinässä hengissä selvinneet ajelehtivat pitkin avaruutta kryounessa. Mutta vaikka kaikki alienit tuhottiin, niin jotain jäi henkiin. Alukessa on nimittäin yksi alien, joka on elossa. Se sabotoi aluksen ja henkiin jääneet tekevät pelastussukkulalla pakkolaskun eräälle planeetalle alien mukanaan. Ainoastaan Ripley (Weaver) ja alien jäävät henkiin. Planeettaa, jolle pelastussukkula rysähti, hallitsevat vangit ja joukko vanginvartijoita. He ovat muodostaneet jonkinlaisen kristillisen yhteisön. He eivät myöskään ole nähneet naista vuosiin. Kun verenhimoinen alien aloittaa jahtinsa, niin lahkolaisten hermot kiristyvät ja alkavat jopa syyttelemään toisiaan. Koska planeetan asukkailla ei ole mitään keittiöveitsiä järeämpiä aseita, alienia vastaan on taisteltava älyllä.
Alien kolmosen piti alun perin ohjata Renny Harlin, mutta sen ohjasikin David Fincher (Seitsemän, Fight Club). Tämä oli hänen ensimmäinen valkokangaselokuvansa. Ei Fincherkään mitään huonoa jälkeä tehnyt, vaikka tyyli poikkeaakin melkoisesti aiemmista Alien-elokuvista.
Tämä Alien-leffa ei yllä kahden aiemman Alienin tasolle. Ei tämä tosin aivan surkea ole. Jännitystä luodaan ihan hyvin Fincherin omalaatuisella tyylillä. Elokuva on aiempia osia synkempi ja kosteampi. Myöskin väkivaltaa on enemmän, joskaan sillä ei mässäillä. Perusasiat tässä ovat ihan kunnossa, mutta tämä jää aika lailla keskikertaiseksi leffaksi. Ainakaan minuun tämä ei iskenyt niin lujaa kuin edelliset leffat. Elokuvan kaataa ennen kaikkea sen lopun melodramaattinen ote. Melodramaattisuutta olisi voitu käyttää vähemmän. Ei tämä suinkaan huono ole. Ihan kelpoa katseltavaa Alien-faneille.
Läpi vuosikymmenten jatkunut Alien-taru sai lisää jatkoa vuonna 1992. Ohjaajasta ei ensialkuun ollut täyttä selvyyttä, ja kansainvälisellä elokuvarintamalla suomen suurinta toivoa Renny Harliniakin oltiin jossain vaiheessa palkkaamassa leffan työmieheksi. Vaikeudet saivat alkunsa ja homma kaatui lähestulkoon välittömästi. Ongelma saatiin kuitenkin ratkaistuksi ainakin toistaiseksi, kun nuori tulokas David Fincher tarttui puikkoihin ja Sigourney Weaver jatkoi pääroolissaan. Loppu onkin jo historiaa.
Leffan juoni on hyvin samankaltainen kuin aiemmissakin osissa. Aliens-leffan henkiin jäänyt kolmikko Ripley, Hicks ja Newt läjähtävät syrjäiselle vankilaplaneetalle pakokapselilla ja ruljanssi saadaan käyntiin. He eivät kuitenkaan matkanneet läpi avaruuden täysin yksin, ja "haaksirikon" syykin käy hyvinkin selväksi. Tuhoisan onnettomuuden ja mahalaskun seurauksena Ripley selviää ainoana hengissä rytäkästä, vai selviääkö? Aiemmatkin leffat rustanneelta kynätiimiltä hieman erikoinen ratkaisu, mutta ei välttämättä mikään huono sellainen. Jottei menisi pelkäksi selittelyksi ja fiilistelyksi, hitaasti käynnistyvän leffan ympärille kehitellään ykkösosan tapainen, mutta hieman verisempi ajojahti katsojaa viihdyttämään. Alien vs vankilan väki on se pääjuonikuvio pelkistettynä.
Aliens-ohjaaja James Cameronin lattapääarmeijat on jätetty sikseen ja leffa pyrkii seurailemaan jo klassikoksi muodostuneen ykkösosan menestyksekkäitä jalanjälkiä. Limaisia irvileukia on tällä kertaa vain se yksi ja ainoa, mutta entistäkin häijympi ja elinvoimaisempi möröstä on tehty. Hirviö on muuten erittäin vahvoilla, jos vain unohdetaan muutamat surullisenkuuluisat CGI-kohtaukset, joissa elastinen simpanssia etäisesti muistuttava Alien luikkii häntä koipien välissä milloin minnekin. Kammoan tökeröä tietokonekuvaa, ei kiitos.
Vankilakompleksin asukit ovat täysiä sekopäitä, murhamiehiä ja raiskaajia, joiden kanssa yhdessä eläminen osoittautuu välillä vähän vaikeaksikin tehtäväksi. Jotenka vankilan asukeista lähinnä inhimillisiä piirteitä omaavien ja syvennettyjen päähenkilöiden – ja etenkin Ripleyn – kohtalot ehtivät kiinnostaa. Noin puolet väestä on kirjoitettu leffaan pelkästään välipalan osaan, mutta sehän on osittain homman nimikin. Alien-leffoissa pitää tulla ruumiita ja yhteenottoja naamat vastakkain. Fincher hoiti välttämättömän asian kunnialla kuntoon.
Fincherin David on aina ollut sen verran visuaalisen puolen kavereita, että jo tuolloin mies sai loihdittua kuvalliselta ilmaisultaan hienon elokuvan. Taidonnäyte tämä leffa mieheltä on, vaikka kuvauskokemus ei ollut helpoin mahdollinen eikä ongelmilta vältytty. Fincher itse on elokuvan teilannut täysin, mutta kyllä silloinen tulokas ohjaajapuolella työnsä on tehnyt ihan hyvin. Menettelevällä tasolla toimivasta käsikirjoituksesta löytyy pari pelastavaa ja mielenkiintoa ylläpitävää koukkua, eikä lopputulos ole vähiten Fincherin ansiota. Erilainen, mutta silti varsin onnistuneesti rullaava jatko-osa jatkaa aikajatkumoa vähintäänkin kohtalaisella tasolla.
Naisen asettaminen tarinoiden sankariksi vaati aikoinaan paljon rohkeutta, mutta onneksi pää pidettiin kuitenkin kylmänä. Ensimmäisen leffan aikoihin Ripleyn roolin saanut Weaver nousi ikään kuin puskista tähdeksi ja kaikkien tietoisuuteen. Weaver on ehtinyt kiittämään jo useampaankin otteeseen rooleistaan. Alien-leffa ei ole mitään ilman kantavaa voimaansa Ripleytä ja Weaverin tulkinnat ovat kokemuksen myötä muuttuneet paljon kypsemmiksi. Kolmosen näyttelijänsuoritus on mielestäni täysin verrattavissa aiempien osien töihin ja pistää kampoihin selvästi. Kaikkien onneksi Weaver on ottanut pestit aina vastaan, kuvitelkaapa vaikkapa Julia Roberts Ripleyn osaan. Niin juuri.
Elokuva-sarjan kahden kantavan voiman, luutnantti Ellen Ripleyn ja itse tappokoneeksi luokiteltavan hirviön jopa vuosisatoja kestänyt taistelu kulminoituu lopussa erittäin melodramaattisella tavalla. Ihan kuin leffasarjasta ei dramatiikkaa ennestään puuttuisi, tirskautetaan hommassa niin että isommallakin miehellä alkavat kyyneleet vieriä poskea pitkin. Se vähäinenkin arvostus mitä leffa on aikojen saatossa onnistunut keräämään, on pitkälti ansaittua. Aiemmat osat asettivat riman kuitenkin niin korkealle, että sitä oli lähes mahdoton ylittää. Silti leffa on myös jatko-osana mainettaan hivenen parempi ja ennen kaikkea perusviihdyttävä scifikauhuilu, vaikka siitä toivomisen varaa löytyy. Lopetus nostaa pojoja ja tämän ratkaisun myötä leffasarja olisi pitänyt lopettaa.
nimimerkki: Lutkus
Alien iski meikäläiseen aikanaan kuin miljoona volttia. Jatko-osa vain kuin 9990 volttia, mutta silti. Kolmonen taas oli kauhea pettymys. Niinkin suuri pettymys, etten halunnut katsoa nelosta. Eräänä kauniina kesälomapäivänä kuitenkin todettiin kaverien kanssa että voitaisiin istua sisällä koko kaunis ilta ja katsoa kaikki Alienit putkeen. No, vuokraamoon, sitten kauppaan hakemaan pakolliset siivitteet (erinäinen määrä pizzoja ja paljon limua), ja sitten ensimmäinen tieteiskauhuklassikko koneeseen.
No, ykkönen ja kakkonen olivat edelleen loistavia. Sitten tuli sen kammoamani kolmosen vuoro. Pian tajusin että Alien 3 tosiaan vaatii kaksi katselukertaa.
Luutnantti Ellen Ripley mäjähtää pelastusaluksella keskelle vankilasiirtokuntaa, jossa asuu vajaa kolmekymmentä uskoon tullutta vankia. Valitettavasti aluksen mukana tulee (yllätys yllätys) olio, joka aloittaa pienessä vankilassa oman verisirkuksensa sen kummempia odottelematta. Samaan aikaan Ripley kylvää epäsopua vankien keskuuteen. Tämä tuskin on yllätys, kun vangit eivät ole nähneet naista vuosiin. Ja tottakai he alkavat syyttämään toisiaan oudoista kuolemantapauksista. Ripley selvittää nopeasti mikä on kupletin juoni, ja pienien "ohmygodien" jälkeen hän asettuu taisteluun tuota tunteetonta ja raakaa ulkoavaruuden petoa vastaan. Ongelma on siinä, että yksin Ripley ei selviä, ja laitoksen asukit eivät ole varmoja, haluavatko taistella...
David Fincher ohjaa hillitysti. Jos kakkososa muutti tyylin kokonaan olemalla veriefekteillä maustettua, väkivaltaista ja kaamealla vauhdilla etenevää kauhuactionia, palauttaa kolmonen sen taas lähelle ykköstä. Jostain syystä hallitseva väri on punainen. Tapahtumat ottavat taas aikansa. Itse oliota näytetään taas vähemmän. Ensimmäisellä katsomiskerralla leffa tuntui pelkältä ykkösen uudelleenlämmitykseltä, mutta se paranee selvästi toisella kerralla. Eipä silti, kolmonen on kuitenkin selvästi huonompi kuin ykkönen ja kakkonen. Sigourney Weaveria lukuunottamatta näyttelijät eivät oikein vakuuta, mutta eivätpä ole järkyttävän huonojakaan.
Loppujenlopuksi siis ihan hyvä scifikauhupätkä. Itse asiassa omana kokonaisuutenaan leffa ei varmaan olisi näinkään hyvä, mutta nyt pätkä istuu Alien-sarjaan hyvin. Suosittelen, mutta katso ensin osat 1 ja 2.
Tämä elokuva oli sittemmin Fight Clubilla kunnostautuneen Fincherin ensimmäinen iso, oikea elokuva.
Alien 3 jatkuu siitä mistä Aliens päättyi. USS Sulacon eloonjääneiden joukossa oli hieman Alien-kuningattaren munia ja siitäkös helvetti syntyy. Laiva tuhoutuu ja Ripley pelastuu rangaistussiirtola Fury-161:lle ja joutuu odottelemaan pelastajia. Samalla avaruuden hirviö elpyy ja alkaa taas toimia luontonsa mukaisesti.
David Fincherin tyyli on synkkä, vetinen, nihilistinen ja teknisesti hallittu. Alien 3 sisältää hurjia kamera-ajoja hyödyntää tehokkaasti oman aikansa parhaita efektejä. Alien on nopea, agressiivinen ja kuolemat ovat erittäin verisiä, mikä on piristävää.
Sarjan muihin osiin verrattuna Alien 3 on hyvin erilainen. Se on himmeästi valaistu, äärimmäisen miehinen, siinä ei heilutella isoja pyssyjä ja uhkana toimii ensimmäisen osan tavoin yksittäinen olento, minkä tappaminen on päämäärä.
Näyttelijöiden suoritukset ovat onnistuneita. Weaver esiintyy nyt sänkihiuksisena Ripleynä hyvin rotevasti ja Charles Dutton vankeja johtavana uskonnollisena miehenä on hyvin karkea, mutta samalla harras.
Alien 3 on ehdottomasti sarjan paras osa. Henkilöhahmot ovat huolellisesti luotuja, vaikka pääosa heistä on tarkoitettu kuolemaan iljettävällä tavalla. Hirviö on pelottava ja toimintaa sisältävät kohtaukset ovat intensiivisiä. Sekalaisten vankien yritys tuhota biologisesti täydellinen tappokone käytännössä paljain käsin ja heikolla inhimillisellä älyllä on hyvin liitetty tarinaan.
Fincherin esikoiseen liittyy runsaasti ongelmia (hutaistu käsis, huolimaton suunnittelu ja esikoisohjaaja), jotka yleensä tarkoittavat huonoa elokuvaa, mikä epäonnistuu kaikissa aspekteissa mutta onneksi ei tässä tapauksessa, sillä näyttelijät, lavastajat, teknikot ja käsikirjoittajat ovat tehneet kovassa paineessa hienon elokuvan, mikä toimii erinomaisesti osana Alien-elokuvasaagaa.
Kovassa paineessa ja kuumuudessa hiilestä tulee timantti. Sama ilmiö pätee myös Alien 3:een. Se on elokuvallinen timantti.
nimimerkki: Jurpo























































