George A. Romero, yhteiskuntakriittinen zombieohjaaja, Stephen King, ansaitusti legendaarinen kirjailija ja verilotraustehosteiden suurmestari Tom Savini lyövät päänsä yhteen ja lopputulos on viidestä elokuvanovellista koostuva kokoelma, joskin tarinoiden lähtökohdat ovat sarjakuvamaisen yksinkertaisia ja huonoa makua noudattavia.
Alkuepisodissa [I]Father’s Day[/I] niljarikkaan Granthamin suvun jo edesmennyt patriakka Nathan (Jon Lormer) herää isänpäivänä haudasta hakemaan kakkuaan ja hän myös saa sen suvun muita jäseniä hyödyntäen. Episodin mielenkiintoisin piirre on huomata se että Ed Harrisilla on ollut myös hiuksia.
Toisessa episodissa jonka nimi on juonikuvion selittävä [I]The Lonesome Death of Jordy Verrill[/I] maalaisjuntti Jordy Verrillin (Stephen King) tiluksille tömähtää meteoriitti joka sisältää ulkoavaruuden rikkaruohon joka joka kasvaa nopeasti ja myös loisii elävissä olennoissa. Stephen Kingin nautinnollisen yliampuva suoritus ja riemukkaan huono maku tekee kakkosepisodin erinomaisen maukkaaksi kauhuhupailuksi mikä ei todellakaan ota itseään liian vakavasti.
Kolmannessa episodissa [I]Something To Tide You Over[/I] on huumori jätetty sikseen, sillä Richard (Leslie Nielsen) on erityisen sadistinen murhaaja, mutta hänen epäonnekseen tällaisissa jutuissa murhaaja voi odottaa välitöntä tilintasausta. Nousuveden avulla murhattu vaimo Becky (Gaylen Ross) ja tämän yhtä murhattu rakastaja Harry Wentworth (Ted Danson) antavat suolaisen annoksen samaa merivesilääkettä. Komediarooleilla kulttimaineen saanut Nielsen on hyytävän tehokas eikä episodi muutenkaan ole heikko.
Uhkaavaa nimeä [I]The Crate[/I] kantava neljäs episodi kertoo nuupasta Henrystä (Hal Holbrook) joka juonii niljaisen vaimonsa (Adrienne Barbeau) murhaamista ja myös saa tilaisuuden tehdä niin sillä portaiden alta löytyy vanha laatikko jonka pörröinen asukki (Darryl Ferrucci) pitää lihasta ja on nälkäinen. Veri lentää Pörrön muristessa ja järsiessä kuten myös Henryn värikkäissä fantasioissa, mutta laatikkoleikki on rytmiltään liian hidas ja sävyltään liian ynseä ollakseen todella viihdyttävä, joskin Fritz Weaver toimittaa vakuuttavan suorituksen professorina joka joutuu lähikontaktiin Pörrön kanssa ja jää myös eloon.
Viimeinen episodi [I]They’re Creeping Up On You[/I] kuvaa ansiokkaalla tehokkuudella sikarikkaan, tylyn ja hygieniasta erittäin tarkan Upson Prattin (E. G. Marshall) tappioon päätyvää kohtaamista salaperäisen torakkainvaasion kanssa. Hyönteiskammoisille isot torakkarumilukset ovat silkkaa piinaa ja muutenkin on loppuepisodi erityisen tehokkaasti toteutettu ja eniten kauhua herättävä. Asianmukaisen kunniakas lopetus antologialle.
Stephen Kingin itseironisen heppoisia lähtökohtia hyödyntävät tarinat ovat toimivia, joskin taso tietysti vaihtelee. Lähes jokaisessa episodissa on murha jossain osassa ja George A. Romeron ohjatessa pysyy tyyli asianmukaisen räikeänä. Tom Savinin äklötehosteet valuttavat verta ja Pörrö on erityisen uhkaava karvaotus. Kolmen kulttihahmon sujuva yhteistyö luo yhtä kulttikelpoisen elokuvan joka on ajoittain hauska ja ajoittain hyytävä, mutta koko ajan huonoutensa tiedostava ja siten erinomaisen viihdyttävä.
