Nousukausi
Keskiarvo
Arvostelut (4): 
Pikatuomiot (183):
Oma pikatuomio
- Tuotantovuosi:
- 2003
- Ohjaajat:
- Johanna Vuoksenmaa
- Pääosissa:
- Juha Veijonen, Kari-Pekka Toivonen, Petteri Summanen, Tiina Lymi
- Maat:
- Suomi
- Pituus:
- 98 min
- Genret:
- Komedia
Huimassa uraputkessa oleva lapseton pariskunta (Petteri "Janne" Summanen-Tiina "Katri" Lymi) haluaa olla aikaansa edellä. Näin myös loman vietossa. Elämykset on koettu, ja äärirajojen kokeiluun tulee uusi ulottuvuus kun asiaan vihkiytynyt yritys kauppaa elämysmatkoja vähempiosaisten maailmaan. Vaihtoehtoja on useita ja pariskunta päättää kokeilla työttömän arkielämää kuukauden ajan helsinkiläisessä lähiöhelvetissä Jakomäessä – joka on todellisuudessakin Helsingin pienituloisin alue (IS/17.7.2004). Matkarahaa on työttömyyskorvauksen verran ja omat ylellisyydet, kuten luottokortit, sinetöidään elämysmatkan ajaksi.
Nousukausi on Johanna Vuoksenmaan esikoinen pitkän leffan saralla. Hänen kätensä jäljestä ei ole siis aikasempaa kokemusta, mutta Nousukauden perusteella lisää on varmasti tulossa. Tiedä sitten paljonko näyttelijävalinoissa ohjaaja on ollut mukana, mutta kokonaisuus toimii. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi, että kyseessä on henkilöohjaaja. Pienimpiä sivuosia myöten hahmot pompsahtavat mukavasti sekoittamaan soppaa. Näkemys ja hiotut yksityiskohdat ei välttämättä ole ollut itsestään selvyys Suomi-leffoissa. Käsikirjoittaja Mika Ripatti lienee toinen osoite mihin voi osoittaa krediittiä em. asioiden suhteen.
Leffakokemuksena Nousukausi pisti hekottelemaan ja muistelemaan kaupunkilegendoja, sekä osin omiakin kokemuksia, kuinka erilaisia sukankuluttajia lähiöistä löytyy. Sieltähän se verhon välistä bongattu oma naapurihahmokin löytyi.
Näyttelijöistä on vaikea nostaa toista toisen edelle. Homma vain toimii kokonaisuudessaan. Vielä vaikeampaa on asettaa paikkaa mihin Nousukausi asettuu Suomi-leffoissa tarkalleen, mutta se on varmaa että kärkipäähän. Leffaa voi todellakin suositella varauksettomasti.
Ainoa miinus helähtää DVD:n extrojen Making of –koosteelle, jossa leffatekijäkaartin moninaisuutta ja eri ammattikuntia koittaa selvittää Ilkka Heiskanen. Asia on hyvä, mutta Heiskasen toteutus onneton. Näissä Suomen pienissä ympyröissä ei pitäisi laittaa toimittajan asemaan kaverinäyttelijää, kun sitä varten on ammattilaisiakin.
Pisteet:
Arvosteltu: 26.07.2004
Katsottu: DVD
Suotta ei Nousukautta valittu vuoden 2003 parhaaksi kotimaiseksi leffaksi. Kyseessä on kerrankin aidosti suomalainen leffa, joka ei vaikuta liian suomalaiselta. Ei millään pahalla filmituotantoamme kohtaan, mutta sympatian keräävät täysniljakkeet elokuvien pääosissa ja liiat seksikohtaukset ovat lähinnä säälittäviä kliseitä tämän leffan rinnalla.
Tarinan juoni on nerokas: kolmekymppinen pääkaupunkiseudulla elävä pari, joka on maistellut it-miljoonien tuomaa onnea ja siinä sivussa kadottanut todellisen onnen, joutuu aina yhtä loistavan Antti Virmavirran näyttelemän hemmon huijaamaksi. Miehen myymä lomamatka Jakomäkeen työttömän osaan parin viikon ajaksi osoittautuukin suuremman luokan huijaukseksi: Samaan aikaan kun uusavuttomat miljonäärit hajoavat työttömän arkeen ovat rahat ja luksusasunto hävinneet. Sekös laittaa ihmisparat ja ratkeilevan suhteen kovalle koetukselle. Itsestäänselvyydet eivät olekaan itsestäänselvyyksiä.
Leffan suurin ja ainoa moka tulee huijauksen yhteydessä. Tuntuu melko oudolta, että kukaan pystyisi myymään moista määrää huijattua omaisuutta pois alle viikossa. Luulisi että ainakin omistajien allekirjoituksia tarvittaisiin. Pieniin virheisiin on tosin turha takertua, kun näin hyvin mukavaa huumorintynkää kylvetään leppoisaan tarinaan ja tehdään hyvää Suomifilmiä. Petteri "Isänmaan toivo" Summanen on varsinainen kameleontti, joka osaa muuntautua rooliin kuin rooliin, eikä mies petä nytkään. Ikävä kyllä vuoden paras miespääosasuoritus jäi palkitsematta. Tiina Lymi ansaitsee myös pelkästään positiivista palautetta.
Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa ja käsikirjoittajana toiminut puoliso ovat luoneet mahtavan projektin, jossa vaikka tomaateista saadaan aikaan kunnon naurut. Lisäksi elokuvasta löytyy niin toimintaa, tunteikkuutta kuin draamaakin. Pakollinen (pieni) vilautusosuus on myös mukaan laitettu Lymin ja Kari-Pekka Toivosen aktin muodossa. Kyseessä on vuoden 2003 paras kotimainen leffa, todellinen extremeseikkailu Jakomäen maisemiin.
Pisteet:
Arvosteltu: 16.02.2004
Katsottu: DVD
Johanna Vuoksenmaa oli ennen minulle täysin tuntematon ohjaaja. Sitten kun kuulin Nousukaudesta ja kaikesta siitä hyvästä mitä on puhuttu. Hilasin takamukseni sohvalta katsmoaan peräti kolmatta suomalaista elokuvaa tänä vuonna. Odotukset eivät olleet korkealla ja sitä myöten yllätyin aika roimasti ilkikurisesta huumorista ja kuului selvästi miten joka iikka hörisi teatterissa.
Autotakaa-ajo oli myös komein made in Finland sitten Klassikon. Juoni tunkee tämmöistä: Janne(Petteri Summanen) ja Katri(Tiina Lymi) ovat parempia yläluokkalaisia, jotka omistavat 400 neliön luukun hienostokorttelissa. Kyllästynyt pariskunta tahtoisi päästä lomalle ja sen loman pitäisi olla semmoinen, että lapsenlapsillekkin voi kertoa siitä. He löytävät tilaisuuden, tarttuvat siihen ja hupsistakeikkaa, nyt ollaan Helsingin Jakomäessä työttöminä. Tämmöinen peli ei vetele kovin pitkään ja kohta on Katrilla hinku tomaattejaan. Asiassa on vain yksi mutta tämä loman myyjä näyttää olevankin megaluokan huijari ja se 400 neliön kämppä on jo myyty toiselle perheelle.
Elokuva tuo hyvin esille tämän köyhemmän puolen suomesta. Miehet uhkailevat toisiaan stileteillä ja naapuri räkii parvekkeeltä. Löytyy köyhistäkin ihan oikea perhe ja sydän on tietenkin paikallaan, TIETENKIN. Näyttelijäntyö yllätti myös positiivisesti. Jokainen hoitaa hommansa kotiin aivan kuin Stanley Kubrickin leffoissa. Huumori on myös aika samanlaista eli siinä mustan rajalla.
Filkan genre ei kumminkaan selvinnyt minulle olisiko toimintakomedia OK? Draamaa on turha hakea ja romantiikkakaan ei rönsyile. Eivät nuo mitään vikoja ole vaan tämän rinnastaa yhtä hyvin Raidin ja Pahojen Poikien tasolle. Tämä vuosi on hyvä suomalaiselle elokuvalle.
Pisteet:
Arvosteltu: 01.05.2003
Katsottu: Teatterissa
Suomileffat ovat vuonna 2003 olleet toistaiseksi aikamoisia kassamagneetteja. Poikkeukseksi ei jää Vuoksenmaan esikoisohjaus Nousukausi, joka avaa tänä vuonna Suomalaisen komedian saralla hienosti. Allekirjoittanut joutui useiden pienten ja ikävien sattumusten (osittain kiitokset menevät Vaasan Glorialle, joka antoi yleisön kyhjöttää ulkona turhaan) takia näkemään harvinaisen paljon vaivaa teatteriin päästäkseen - onnistuneen filkan ansiosta illan jälkimaku oli kuitenkin positiivinen.
Upeassa TV-sarjassa "Isänmaan toivot" tutuksi tulleet Petteri Summanen (Janne) ja Tiina Lymi (tomaattipakkomielteinen Katri) muodostavat Nousukaudessa kulahtaneen pariskunnan, joka haluaisi tehdä lomalla jotain uutta ja upeaa. Rikkaat ja menestyvät nuoret päättävät kokeilla uudenlaista elämysmatkaa - nimittäin leikkimään kuukaudeksi työttömiä Helsingin Jakomäkeen. Soppahan siitä syntyy. Hauskasta ideasta hyvin toteutettu käsis rullaa tyylillä loppuun saakka, ja katsoja saa peräti nauraa ääneen.
Turhankin trendikkäitä kikkoja käyttävä ohjaus ei menoa juuri haittaa. Ultra Brasta muistettava Kerkko Koskinen hoitaa musiikkipuolen kunnialla kotiin, ja näyttelijät ovat kaikki kuin hahmoillensa luotuja.
Nousukausi on hyvä startti Johanna Vuoksenmaalle leffaohjaajana, pilalle menneestä "elämyksestä" revitty huumori kun toimii vallan mainiosti. Viiteentoista nostettu ikäraja on turhan korkea, mutta seuraava askel 11 taas liian matala. Minne se jälleen käytännölliseltä tuntuva 13 katosi?
Pisteet:
Arvosteltu: 09.03.2003
Katsottu: Teatterissa
