Kummisetä
Keskiarvo
Arvostelut (12): 
Pikatuomiot (686): 
Oma pikatuomio
- Alkuperäinen nimi:
- The Godfather
- Tuotantovuosi:
- 1972
- Ohjaajat:
- Francis Ford Coppola
- Pääosissa:
- Al Pacino, James Caan, Marlon Brando, Richard S. Castellano, Robert Duvall
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 168 min
- Genret:
- Draama, Rikos
- Elokuvasarja:
- Kummisetä, Kummisetä II, Kummisetä III
Eletään vuotta 1945. Mafiaperhe Corleonen päämies, kunnioitettu Vito Corleone (Marlon Brando), on jäämässä eläkkeelle ja etsii itselleen perijää. Valinta ei ole helppo, sillä Vitolla on kolme hyvin erilasta poikaa. Sonny (James Caan), Fredo (John Cazale) sekä Michael (Al Pacino) joka ei halua osallistua isänsä hämäräbisneksiin. Pian pitkä ja verinen sota syttyy koska Vito kieltäytynyt toimimasta huumeiden kanssa.
Francis Ford Coppolan Kummisetä on yksi elokuvahistorian kiistämättömiä merkkiteoksia jonka arvoa ei käy kiistäminen. Elokuva noudattaa aikalailla tarkasti kirjan tapahtumia jättämättä mitään elintärkeää pois. Eikä ihmekään, kun toisena käsikirjoittana hääri alkuperäisen kirjan kirjoittaja Mario Puzo.
Nino Rotan uskomattoman kaunis musiikki soi taustalla juuri silloin, kun kohtaus sitä tarvitsee. En ihmettele yhtään, että samainen sävelmä on jäänyt elämään ikuisiksi ajoiksi.
On varmaan turhaa sanoa, että että Kummisedässä näyttelijät ovat lähes poikkeuksetta loistavia rooleissaan. Ainoan poikkeuksen tekee Diane Keaton jonka roolisuoritus jää paikoitellen laimeaksi ja vanhahtavaksi. Minun aivan pakko mainita John Cazale joka suoriutuu herkän Fredon roolista Oscarin arvoisesti. Marlon Brandon ja Al Pacinon suorituksia en edes viitsi tarkemmin puida, se on itsestään selvyys, että molemmat suoriutuvat roolistaan loistavasti, ja voittihan ensiksi mainittu jopa Oscarin työstään.
En ihmettele yhtään, että Kummisetä on toiminut edelläkävijänä sittemmin ilmestyneille mafiakuvauksille. Elokuva saikin kaksi lähes yhtä hyvää jatko-osaa.
Mutta eihän Kummisetä virheetön elokuva ole. Se kärsii ajoittaisesta ylipituudesta, tosin suurimman osan ajasta kohtaukset vievät mukanaan. Elokuva alkaa myös vähän hitaasti. Näistä seikoista huolimatta Kummisetä on elokuva jonka jokaisen pitäisi katsoa.
Pisteet:
Arvosteltu: 09.07.2008
Katsottu: Kotona
Kyllä oli aika jo allekirjoittaneenkin katsastaa vihdoin ja viimein tämä elokuvahistorian merkkiteos. Kummisetä-trilogian ensimmäinen ja se aito ja alkuperäinen osa. Merkkiteoshan tämä tosiaan on. Se oli ehdolla 11 Oscar-palkintoon ja voitti niistä lopulta kolme. Parhaan elokuvan, parhaan miespääosan (Marlon Brando) ja parhaan sovitetun käsikirjoituksen (Francis Ford Coppola ja Mario Puzo) palkinnon. Lisäksi se on Internetin leffaraamatun IMDb:n top250 pahaat elokuvat - listalla ensimmäinen. Ensimmäinen osa on saanut myös paljon kehuja kriitikoilta ja elokuvan katsojilta ympäri maailman.
Siinä pitäisi olla jo tarpeeksi todisteita ensimmäisen osan loistokkuudesta. Se on tosiaankin elokuvahistorian merkkiteos. Nimekäs näyttelijäkaartikin jo puhuu sen puolesta: Marlon Brando, Al Pacino, James Caan, Robert Duvall, Diane Keaton, Richard S. Castellano ja monet muut.
Ensimmäinen osan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvulle Amerikan New Yorkiin. Leffassa seurataan Corleonen perhettä, joka hankkii elantonsa rikollisilla puuhilla. Corleonen perhe on yksi Amerikan pahamaineisempia mafiaperheitä. Perheen pää Vito Corleone, eli "Kummisetä", on jo vanha mies ja suunnittelee eläkepuuhia. Ensimmäisessä osassa seurataan Corleonen perheen toimia, ongelmia ja ihmissuhteita. Myös raivoisat mafiasodat ja valtakauden vaihdokset liittyvät mukaan.
Ensimmäinen osa oli todellakin katsomisen ja ostamisen arvoinen. Se on paras osa trilogiasta ja ehkä se ainoa ja oikea mafiaelokuva. Sen minkä Pulp Fiction teki rikos-genrelle ja Monty Python komedia-genrelle, niin Kummisetä teki saman mafia- ja gangsteri-genrelle.
Ensimmäinen osa loistaa joka osa-alueella. Näyttelijäsuoritukset ovat ensiluokkaisia. Kummisetä palautti Marlon Brandon suuruuden vuosille, nosti Al Pacinon, James Caanin ja Robert Duvallin maailmantähteyteen. Myös monet sivunäyttelijät tekevät erinomaista työtä.
Tarinankerronta toimii hyvin koko elokuvan keston ajan. Vajaa kolme tuntinen pätkä ei tunnu missään vaiheessa pitkästyttävältä. Lisäksi legendaariset lausahdukset ja terävät dialogit ovat osa elokuvan loistokkuutta.
"Fish?"
"It's a sisilian message, it means Luca Brasi sleeps with the fishes."
"I' ll make him an offer he can't refuse."
Ensimmäinen osa on myös aika väkivaltainen. Raa'at murhat näytetään kokonaisuudessaan mitään peittelemättä. Se tuokin juuri sen oikean mafia-tunnelman. Musiikki ja kuvauspuoli toimii hyvin. Eli ei tästä juuri mitään huonoa sanottavaa löydy. Yksi täydellisimpiä elokuvia kautta aikojen.
Kummisetä on hyvin synkkä ja todenmukainen kuvaus mafian häikäilettömyydestä ja julmuudesta. Petturuuden hinnasta ja verisistä mafiasodista. Kokonaisuutena ehdottomasti katsomisen arvoinen. Legenda ja merkkiteos. Ja tietenkin täyden viiden töötin arvoinen.
Pisteet:
Arvosteltu: 07.07.2008
Katsottu: Kotona
"Bonasera. Bonasera. What have I ever done to make you to treat me so disrespectfully?"
Internetin leffaraamattu IMDb tietää kertoa top-listallaan, että Kummisetä on kaikkien aikojen paras elokuva. Tiedä häntä, sillä eihän makuasioista voi oikein kiistellä, mutta erinomainen ja legendaarinen elokuva kyseessä kuitenkin on. Mutta silti Kummisetäkään ei ole virheetön.
Mario Puzon romaaniin perustuva tarina kuuluu elokuvahistorian suurimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin klassikoihin. Ikimuistoiset kohtaukset, vuorosanat ja hahmot ovat jääneet ihmisten mieliin romantisoiden italialaisamerikkalaista mafiaa. Ja tässä piileekin yksi merkittävä, vaikkakin pieni, puute Kummisedässä: se romantisoi liikaa näyttämättä kunnolla järjestäytyneen rikollisuuden likaisuutta yhteiskunnan kannalta.
"It's a Sicilian message. It means Luca Brasi sleeps with the fishes."
Ennen kaikkea Kummisetä on kertomus mafiaperheiden välisestä sodasta, yhden aikakauden päättymisestä ja toisen alkamisesta. Ihmissuhteiden sotkut sekoitettuna pakkaan, on kokonaisuus tutustumisen arvoinen. Jokainen näyttelijä loistaa Vito Corleonea esittävän Marlon Brandon johdolla, mutta suurimman vaikutuksen tekee nuori Al Pacino, jonka hahmo Michael Corleone lopulta kohoaa lopussa seuraavaksi kummisedäksi ja perheen johtajaksi.
Koko Kummisetä-trilogia kuuluu järkähtämättömästi ohjaaja Francis Ford Coppolan huikeimpiin saavutuksiin. Kakkososa nousee ensimmäisen tasolle ollen tarinana vieläkin syvempi. Paljon myöhemmin valmistunut kolmososa on tasollisesti melko heikkoa peruskauraa.
"Look how they massacred my boy."
Pisteet:
Arvosteltu: 01.05.2008
Katsottu: Kotona
La Cosa Nostra (meidän asiamme) on maailman suurin liikeyritys. Se on levinnyt kaikkialle ja muut yritykset ottavat sen menetelmistä oppia. Yritys on vanhempi kuin kukaan pystyy muistamaan ja selvinnyt lukemattomista takaiskuista. Ainoa ongelma tämän yrityksen suhteen on laki. La Cosa Nostra on rikollisjärjestö.
Vito Corleone (Brando) on don. Don johtaa perhettä. Perheelle ollaan uskollisia tarvittaessa kuolemaan asti. Perheen jäsenet tukevat ja auttavat toisiaan näiden onglemallisissa liike- tai perheasioissa. Vito on arvovaltainen, rauhallinen ja jääkylmä mies, jolla on kolme poikaa: kuumapäinen Santino, eli Sonny (Caan), sotasankari Michael (Pacino) ja lähes näkymätön Fredo (John Cazale). Lisäksi on tytär Connie (Talia Shire). Donin apuna on consiglieri Tom Hagen (Duvall), joka ei ole perheenjäsen, vaikkakin kuuluu adoptoituna sukuun.
Raaka ja armoton mafiasaaga alkaa Michael Corleonen palatessa sodasta. Hän on perheen "valkoinen lammas", joka ei aio osallistua rikollisuuteen, vaan pysyä etäämpänä morsiamensa Kayn (Diane Keaton) kanssa. Valitettavasti kohtalo päättää toisin.
Don Vito kieltäytyy liittymästä huumebisnekseen ja joutuu murhayrityksen kohteeksi. Ennestäänkin hatara rauha järkkyy ja mafiasota alkaa. Aikoinaan perinnetietoinen Vito vastaa sotaan ja on hyvin äkkiä yhtä hirvittävä kuin vastustajansa. Sota loppuu ajallaan ja maanpaossa ollut Michael palaa kotiin muuttuneena miehenä. Vanha don luovuttaa asemansa nuorelle pojalleen. Michael tasaa tilinsä vihollistensa kanssa.
Kummisetä on loistava ja synkkä rikossaaga mafian kultaisilta vuosilta. Ajalta, jolloin perinteet merkitsivät jotain ja oli mahdollista olla armelias. Mario Puzon ja Coppolan kynäilemä käsikirjoitus on pirullisen tarkka kuvaus yhden moraalisen, lempeän ja rehellisen miehen rappiosta armottomaksi, petolliseksi ja väkivaltaiseksi rikolliseksi. Tämä hahmo on Al Pacinon uskomattomalla intensiteetillä tulkitsema nuori Michael. Michael halusi aina pysyä erossa väkivallasta, mutta hänen perheensä vetää hänet väkivallan ja valheen kurimukseen. Kurimukseen josta ainoa pakotie on kuolema. Vankila ei noina aikoina vielä mafian miehiä uhannut. Tarina keskittyykin yhden henkilön fyysiseen nousuun mahtiasemaan ja samalla hänen henkiseen rappeutumiseen.
Kummisetä ei ole tehokkuudestaan ja taidokkuudestaan huolimatta virheetön elokuva. Mafiaperheiden armotonta valtapeliä seurataan liian läheisesti ilman ulkopuolista viitettä, mikä vaikeuttaa moraalisen dilemman hahmottamista. Täten mafian yhteiskunnallinen voima jää hämärän peittoon, mikä on heikkous mafiaelokuvassa. Varsinkin kun se pyrkii olemaan realistinen. Kuitenkin elokuvan loppupuoliskolla päästään ymmärrykseen mafiaperheiden hirvittävästä vallasta. Vallasta, jonka käyttäminä rehellisyys, perhe, uskollisuus ja rakkaus muuttuvat pelkiksi iljettäviksi irvikuviksi todellisesta sisällöstään. Vanhan donin kuollessa remmiin astuu uusi mies, joka ei keksinyt sääntöjä peliin, vaan hän pelaa peliä voittaakseen. Peli on valtapeli, panoksina elämät ja säännöt ovat muuttuneet. Uusissa säännöissä eloonjäänyt on voittaja.
Kummisedässä on lukemattomia hienoja kohtauksia. Avauskohtaus, hevosen pään löytyminen ja luonnollisesti uskomattoman kaunis Viton kuolinkohtaus ja pirullisen kierosti leikattu montaasi Michaelin noususta todelliseksi "kummisedäksi" luovat suunnatonta elokuvallista taikuutta. Näiden huippukohtauksien ongelmana on vain henkilöhahmojen suunnaton lukumäärä. Osa hyvin tärkeistä hahmoista jää väistämättä ohuiksi, mutta ne hahmot joihin keskitytään ovatkin sitten täyttä lihaa.
Lopun päättyessä perinteinen mafiaperhe on kuollut. Vastustajat on tapettu ja uusi "kummisetä" on noussut kiistattomaksi johtajaksi. Samalla rehellinen Michael Corleone on kuollut ja on syntynyt don Michael Corleone - murhaaja, varas ja valehtelija. Täydellinen mafiapäällikkö.
nimimerkki: Jurpo
Pisteet:
Arvosteltu: 12.08.2005
Katsottu: DVD
Kummisetää on kehuttu paljon, eikä aiheetta. Kyseessä on varmasti yksi maailman parhaimpia elokuvia. IMDb:n listoilla tämä on maailman paras elokuva ja minunkin listoilla tämä kamppailee Hohdon ja Hyvien, pahojen ja rumien kanssa. Elokuvaa on myöhemmin imitoitu paljon. Elokuvassa on paljon ikimuistoisia kohtauksia ja repliikkejä. Toimintaa ei tältä kannatta odottaa, vaan lähinnä rikosdraamaa. Kummisetä sai myös kolme Oscaria. Suomessa elokuva oli alun perin K-18, mutta myöhemmin ikärajaa laskettiin.
Francis Ford Coppola ja Mario Puzo tekivät yhdessä käsikirjoituksen elokuvaan, joten tämän voi olettaa noudattavan alkuperäisromaania. Toteuttaminen ei sitten ollutkaan aivan vaivatonta, sillä tuotantoyhtiö pisti vähän välistä kapuloita rattaisiin. Etenkin näyttelijöiden valinnoissa oli paljon erimielisyyksiä. Onneksi Coppola sai kuitenkin toteutettua elokuvan omalla tavallaan.
Juonesta en paljon voi paljastaa spoilaamatta liikaa. Sen voin kuitenkin kertoa, että Corleonen mafiaperheen pää don Vito Corleone (Marlon Brando) saa Sollozzolta (Al Lettieri) ehdotuksen aloittaa huumekaupan. Vanha don kuitenkin pitää huumeita huonona juttuna, eikä halua olla tukemassa huumekauppaa. Tästä ei muut mafiaperheet pidä ja kaduilla alkaa virrata veri puolin ja toisin. Don Vito aikoo myös vetäytyä syrjään mafiaperheen toiminnasta ja alkaa nimeämään itselleen seuraajaa. Vahvin ehdokas on juuri sodasta palannut Michael Corleone (Al Pacino).
Coppola on saanut ohjattua hienon elokuvan. Tähän on myös Nino Rotan avustuksella saatu hieno musiikki. Myös näyttelijät tekevät hyvää työtä. Marlon Brando näyttelee hienosti vanhaa donia ja Al Pacino, joka oli vielä tuolloin tuntematon näyttelijä, tekee hyvän roolisuorituksen. Jokainen kohtaus on tehty hienosti. Veren näyttämistä ei kavahdeta ja jokainen murha suoritetaan ilman turhia höpinöitä. Myös dialogi pysyy järkevällä tasolla, eikä siinä sorruta surkeisiin one-linereihin. Kummisetä on komea aloitus mafiasaagalle.
Pisteet:
Arvosteltu: 20.10.2004
Katsottu: VHS
Kummisetä on Mario Puzon romaanin perustuva mafiaelokuva, joka on kaikessa synkkyydessään ja komeudessaan mahtava. Elokuvaa on kehuttu paljon ja elokuvaraamattu Imdb:n parhaimpien elokuvien listalta se löytyy heti ensimmäiseltä sijalta. Elokuva sai kymmenen Oscar-ehdokkuutta ja sai niistä kolme pystiä. Kummisetä vastaa myös useimpien käsitystä amerikanitalialaisesta rikollisuudesta. Onko Kummisetä todellakaan kaiken hypetyksen arvoinen? Omasta mielestäni on. Odotukset olivat niin korkealla kuin olla ja voi kun rupesin katsomaan tätä elokuvaa. Kaikki odotukset lunastettiin ja hieman enemmänkin. Elokuva teki ison vaikutuksen ja ei ole todellakaan mitään Hollyhuttua, vaan aidosti koskettava melankolinen tarina mafiaperheestä, joka ei todellakaan oli niin paha kuin ymmärretään. Hehän eivät harrasta harmillisia huumekauppoja, joihin heitä yritetään houkutella.
On vuosi 1945. Toinen maailmansota on päättynyt. Sotatantereelta kotiin palaa sotasankari Michael Corleone (Al Pacino), joka kuuluu tunnettuun mafiaperheeseen. Perheen pää on Don Corleone (Marlon Brando). Donilla on kolme muuta poikaa Michaelin lisäksi. Raivopäinen Sonny (James Caan), hiljainen Fredo (John Cazale) ja ottopoika Tom Hagen (Robert Duvall). Perhe harrastaa perinteisiä mafiatouhuja mutta huumeita ei tuossa perheessä juuri suvaita. Don suorastaan vihaa niitä. Perhettä kuitenkin yritetään koko ajan houkutella mukaan huumebisneksiin, mutta Don pitää päänsä kylmänä. Siitä seuraakin pian alamaailmojen välinen ristiriita jossa ei sääliä tunneta. Tuo ei tiedä etenkään Donille hyvää sillä hänellä on jo muutenkin ongelmia. Hänen pitäisi valita itselleen seuraaja joka Sonnysta, Fredosta tai Michaelista. Don pitää Michaelia varmana vaihtoehtona, mutta ongelmana on se että Michael ei haluaisi sotkeutua perheensä rikostoimiin. Mutta pakon edessä hänen on kaivaa itsestään esille rikollinen, mikä ei miellytä etenkään Michaelin lemmittyä Kayta (Diane Keaton).
Näyttelijäsuoritukset ovat Kummisedässä suorastaan loistavia. Tähtikaartissa on mukana laatunäyttelijöitä, jotka eivät jätä suorituksillaan ketään kylmäksi. Roolistaan Oscarin napannut Marlon Brando mutisee unohtumattomasti repliikkinsä ja on muutenkin uskottava roolissaan. Brando osaa tulkita roolihahmonsa ilmeet uskomattoman hyvin ja sulautuu rooliinsa suurella taidolla. Ja karismaa riittää että muille jakaa. Pakko sanoa että Oscar-pysti meni oikeaan osoitteeseen. Brando ei kuitenkaan itse mennyt edustamaan aikoinaan tuohon Oscar-gaalaan, jossa voitti sitten tuon pystin, vaan lähetti intiaaninaisen edustamaan itseään. Muutkaan näyttelijät eivät jää kauas Marlonin tasosta. Lähimpänä Brandoa puuskuttaa tästä elokuvasta Oscar-ehdokkaana ollut Al Pacino, joka näyttää tässä elokuvassa rauhalliselta, mutta osaa myös näyttää vihansa ja esimerkkinä tästä on ravintola-kohtaus jossa Pacino pääsee irti kiltin pojan maineesta ja vakuutti tuon kohtauksen myötä myös kuvausryhmän jäsenet! jotka epäilivät aiemmin Pacinon näyttelijänkykyjä. Sivuosien esittäjätkään eivät ole mitään huonoja näyttelijöitä: James Caan tekee mainion roolityön kuumapäisenä Sonnyna. Tuo rooli on helposti luettavissa James Caanin parhaimpien roolisuorituksien joukkoon. Fredoa näyttelevä John Cazale suoriutuu roolistaan varsin moitteettomasti ja ei pidä unohtaa ottopoikaa näyttelevä Robert Duvallia, joka on kuin luotu tuohon rooliin. Muitakin hyviä näyttelijöitä on ja täytyy nostaa hattua ohjaaja Francis Ford Coppolalle, sillä hän käytti rooleissaan paljon tuntemattomia amatöörinäyttelijöitä, eikä mitään isoja Hollywood-tähtösiä, jotka olisivat vaatineet omaisuuksia rooleistaan. Esimerkiksi Luca Brasia näytellyt Lenny Montana saapui kuvauksiin suoraan vankilasta.
Mario Puzon romaanin pohjalta ovat käsikirjoituksen laatineet itse Puzo että ohjaaja Francis Ford Coppola. Käsikirjoitus on viisasti kirjoitettu, sisältäen herkullisia kohtauksia kuten Donin ja Michaelin keskustelun ulkosalla pöydän ääressä. Muitakin tyylikkäitä kohtauksia riittää. Niitä terästää Nino Rotan surumielinen musiikki, joka on yksi elokuvahistorian mahtavimpia tunnuskappaleita. Surumielinen ja niin vaikuttava, joka jää soimaan päässä vielä pitkiksi aikaa. Kummisetä on hyvin puhelias elokuva ja väkivaltaa on harvoissa kohdissa, mutta silloinkin väkivalta on veristä. Väkivallasta puhukoon se että Kummisedän alkuperäinen ikäraja Suomessa oli K-18 mutta vääntyi pian muotoon K-16. Loppujen lopuksi ei verellä tässä mässäillä ja hyvä niin. Tämäntyyppisissä elokuvissa ei ikinä tarvitse olla verta litratolkulla. Kunhan on hyvä käsikirjoitus, se on pääasia näyttelijöiden ja ohjaajan kera. Ja tässähän elokuvassa on noita kaikkia.
Kummisetä on täydellinen elokuva, jokaisen elokuvafanin unelma, joka tulee jokaisen nähdä. Täytyy nostaa Coppolalle hattua että on saanut tehtyä tämän elokuvan vaikka elokuvan tekovaiheessa oli paljonkin ongelmia. Mutta lopputulos on mahtavaa jälkeä, jota ei pidä lakata käsittelemästä ikinä. Kummisetä on koskettava ja realistinen kuvaus mafiaperheen elämästä, joka on täynnä vaikeuksia. Elokuva alkaa loistavasti ja loppuu unohtumattomasti. Kummisetä on elokuvamaailman kirkkaimpia helmiä, joka sai myös kaksi komeaa jatko-osaa, joista ensimmäinen voitti peräti kuusi Oscaria. Kummisetä on elokuva, jossa on hyvät näyttelijät, hyvä ohjaaja, hyvät käsikirjoittajat - eli suoraan sanottuna tämä on laatuelokuvaa parhaimmillaan. Tämä elokuva kestää sukupolvelta toiselle.
nimimerkki: Mask
Pisteet:
Arvosteltu: 26.07.2004
Katsottu: DVD
Mario Puzon romaaniin perustuva Kummisetä on yksi maailman kehutuimpia elokuvia. Imdb:n mukaan jopa maailman parhain. Aiheena on mafia, tuo Sisiliassa syntynyt rikollisjärjestö, jonka toimista Amerikassa Kummisetä -elokuva kertoo. Ikimuistoisen tarinan pääosissa ovat sellaiset legendat kuin Al Pacino, James Caan, Marlon Brando, John Cazale ja Robert Duvall. Itse pääpomo on Don Vito Corleone, jota tulkitsee loistava Marlon Brando (pumpulia poskissa?). Ohjaajanpallilla istui koko trilogian aikana Francis Ford Coppola, jonka tytär Sofia Coppola on todistanut myös ohjaajantaitonsa. Itse en tätä elokuvaa luokittelisi silti maailman parhaaksi elokuvaksi. Hyvähän tämä on, joskin huomattavasti yliarvostettu.
Vasta kolmannen katselukerran jälkeen uskalsin ruveta arvostelemaan Kummisetää. Sitä hienoutta, jota tässä sanotaan olevan, ei löytynyt vieläkään. Ohjaus toimii, näyttelijät ovat hyviä, musiikki kohdallaan, juonessakaan ei ole valittamista, mutta siltikään kaikki ei ole kohdallaan, jotta elokuva ansaitsisi kuuluisat viisi pistettä viidestä. Klassisia ja kopioituja kohtauksia Kummisetä sisältää paljon. Kirkkokohtaus on hieno ja sitä näkeekin monessa leffassa, joka on valmistunut tämän jälkeen. Tunnelataus on suuri, vaikka mistään siirapista ei todellakaan ole kyse. Ihmiset heittävät henkensä milloin vain ja se voi olla ketä vain. Hyvä asia onkin se, että tarina on niin realistinen, ettei se ota yhtäkään henkilöä suojeluunsa, vaan viikatemies voi vierailla kenen luona hyvänsä. Tapotkin ovat siten arvaamattomia ja niissä ei turhaan venytellä. Suoraa toimintaa ilman lässytystä, siinä yksi elokuvan hienoimpia puolia.
Kirjankin lukeneena huomaan, että sitä on noudatettu tarkasti, eikä tärkeitä kohtauksia ole jätetty pois. On silti aivan sama, noudatetaanko kirjaa uskollisesti vai ei, kun ollaan tekemässä elokuvaa. Turhan vertailun Mario Puzon teokseen voi siis unohtaa tyystin. Molemmat, sekä kirja että elokuva, ovat lähes niin hyviä, mitä aiheesta voi saada. Jätettäköön ne painimaan kokonaan eri sarjaan.
Kummisetä on perhetarina, vaikka ei aivan tyypillinen sellainen. Sisilialaisuuden korostaminen saa elokuvassa hieman liikaa painoarvoa. Olenkohan huonompi ihminen, kun annan Kummisedälle, todelliselle klassikolle "vain" neljä pistettä viidestä? Se tarkoittaa, että elokuva on pirun hyvä, muttei kuitenkaan niin loistava, mitä on osannut odottaa. Toivottavasti lynkkaustuomiolta sentään säästyn, vaikka Kummisetä-faneille neljän pisteen arvostelu saattaakin olla aikamoista myrkkyä. Mielipide on mielipide, tällä kertaa tällainen. Klassikkoarvosta tai muusta vastaavasta ei lisäpisteitä heru.
nimimerkki: Viisas
Pisteet:
Arvosteltu: 27.06.2004
Katsottu: Kotona
Kummisetä on elokuva, joka kaikkien pitäisi nähdä. Ihan oikeasti, tämä kuuluu yleissivistykseen. Tämä elokuva on todella monipuolisen nettisivun imdb.com:n mukaan numero 1 maailman parhaista elokuvista. Tarkkaan sanoen 250 elokuvan listalla. Olin kuullut ennen katsomista pelkkiä hyviä kommentteja ja arvosteluja. odotukset virittäytyvät todella korkealle, kun postilaatikkoon kolahti upea viiden dvd:n paketti.
On vuosi 1945 ja eräs New Yorkin Doneista, Don Corleone(Marlon Brando) pitää huvilallaan tyttärenä Connien(Talia Shire) häitä. Monet vieraat käyttävät hyväkseen uskomusta: "Kukaan sisilailainen mies ei voisi kieltäytyä tekemästä palvelusta tyttärensä häiden aikana." Donin synkässä työhuoneessa käy vierailijoita aina hautausurakoitsijasta toisiin mafioosoihin. Häiden jälkeen pitää kumminkin palata liike-elämään. Eräs Sollozo-niminen mies(Al Lettieri) pyytää Donilta apua ja rahaa huumebisnekseen. Perheen ottopoika ja consiglieri Tom Hagen(Robert Duvall) neuvoo Donia mukaan, mutta vanha, viisas ja väsynytkin Don ei ajattele huumeista hyvää ja torjuu kaupan. Pian Sollozo saa osakkaan eräästä toisesta perheestä ja tämä toinen perhe eli Tattagliat ovat päättäneet tyhjentää reviirin Corleoneista ja kohtaa kaduilla raivoaa gangsterisota. Don joutuu tiettyjen tapahtumien jälkeen päättämään kuka hänen pojistaan astuu hänen tuoliinsa ja ryhtyy hoitamaan perheen asioita. Ehdokkaita olisivat: Michael(Al Pacino) juuri sodasta palannut sankari, joka on sanonut ennen ettei sekaannu perheen asioihin. Sonny(James Caan) on todennäköisin ehdokas, mutta hän on todella lyhytpinnainen ja sekoittaa tunteita liiaksi bisnekseen. Fredo(John Cazale) on taas ns. musta lammas, jota ei don noteeraa kovin paljon ja Frdo on muutenkin hölmö ja laiska.
Näin pitkälle juonta voi kertoa paljastamatta liikaa siitä. Elokuva rönsyilee tämän tietyn tapahtuman jälkeen kauas alkuperäisestä asemasta ja jokainen henkilö muuttuu jotenkin. He päättävät tiettyjä asioita, tekevät tiettyjä asioita ja kohtaavat tiettyjä ihmsiiä joiden osanottoa loppuelokuvaan ei voi arvata heti ensinäkemisellä. Mitään "loppu hyvin, kaikki hyvin" juttua tyrkytetään hieman Michaelin kohdalla, mutta sitten todellisuus iskee. Mikään ei ole täysin pysyvää. Jokainen puukottaa jotain muuta selkään ja vain pieni piiri pysyy lojaalisena.
Näyttelijät ovat eräs mahtavin asia elokuvassa. Marlon Brando näyttelee hienon roolin Don Vito Corleona. Käsitykseni mukaan vasta noin 40-vuotias Brando näytteli noin 55-vuotiasta miestä. Ainakin. Vaikka en ole nähnyt kovin monia Brandon elokuvia niin tämä on paras rooli tähän mennessä. Brando luo Don Corleonesta sinnikkään ja sisukkaan äijän. Pumpulia poskissa. Tämä luo todella bulldoggimaisen kuvan ja käy hyvin Donin luonteen piirteisiin. Donin ääni on myös elokuvahistorian mieleenpainuvimpia asioita. Kähisevä italia-aksentti kuulostaa hieman oudolta, mutta kun olet katsonut elokuvan niin uskotko minkään muun äänen olleen parempi?
Donin pojat eli Al Pacino, James Caan, Robert Duvall ja John Cazale tekevät kaikki hienot työt kute´n Brandokin. Pacino, Caan ja Duvalla saivat oscar-ehdokkuudetkin. Pacino kumminkin nousee hieman muita paremmaksi. Onko tuo nyt yllätyskään kun Äijä on valittu maailman parhaaksi näyttelijäksi. Pacino on siitä erikoinen mies tässä elokuvassa, että hän pysyy suht. koht. rauhallisena, mutta lähikuvissa voi nähdä miten sisällä roihuaa. Erään ravintolakohtauksen alku on oiva esimerkki tästä. Duvall tulee heti kakkosena viisaana ja rauhallisena neuvonantajana, joka pyrkii välttämään väkivaltaa. Caan taas ei oikeastaan näyttele muuta kuin sekopäistä raivohullua, mutta ers pahoinpitely on asiallinen. John Cazalella on muutenkin hieman orpo olemus ja erään tapahtuman jälkee voi nähdä miten Fredo kärsii ja ajautuu sitä myötä turmellukseen. We miss you John Cazale!
Muut näyttelijät ovat hienoja yksilöllisiä suorituksia joiden luettelemiseen menisi ikuisuus. Talia Shire on kumminkin mainitsemisen arvoinen hemmoteltuna tyttärenä.
Elokuvan musiikkivalinta oli oivasti tehty ohjaaja Francis FordCoppolalta. Rauhallisia itelialaisia lauluja joita hyräilee elokuvan jälkeen. Coppola myös ohjaa tavallaan nerokkaasti että pitää leffan unenomaisen rauhallisena. Muutaat murhakohtauksetkin ovat niin rauhallisia ettei niitä toiminnaksi voi laskea. "Kaste" kohtaus on ainoa ja paras kohtaus minkä voi laskea toiminnaksi. se tarjoaa myös uskomatonta ironiaa. Leffa on muuten täysin pelkkää puhetta, jota Datsunilla ajavat juntit vierostavat. Well, fuck you! Tämä on todella hienoa elokuvaa.
Nyt tulee tästä kaikesta hehkutuksesta huolimatta ensimmäinen sana, joka antaa arvon kaikelle elokuvalle. Paras. Tämä on yksinkertaisesti kaikinpuolin toimiva, hieno, tunteita herättävä elokuva ja ikivihreä. Tämä elokuva on an offer what you can`t refuse. Yksinkertaisesti ja kauniisti sanottuna. Niin se on.
Pisteet:
Arvosteltu: 21.10.2003
Katsottu: DVD
Kummisetä on kaikkien aikojen paras kuvaus rikollisjärjestön elämästä, mafiasta. Onhan satoja erilaisia kuvauksia mafiasta, muttei mikään vedä vertoja Kummisedälle. Tai ei ainakaan minun mielestäni. Toki olen pitänyt muistakin mafia-elokuvista. Muttei niistä löydy sellaista, mitä löytyy Kummisedästä. Nimittäin juonta, monipuolista kerrontaa, näyttelijätyötä (elokuvassa), erilaisia henkilöitä, juonenkäänteitä ja tapahtumapaikat. Jos pitäisi valikoida joku haastaja Mario Puzon ja Francis Ford Coppolan Kummisedälle, niin ei siitä tule helppoa olemaan, mutta sanoisin elokuvaohjaaja Martin Scorsesen, jonka käsistä on tullut elokuvat Mafiaveljet (Goodfellas) ja Casino. Nämä ovat hyviä kuvauksia rikollisista. Myös voin lisätä elokuvan Suuri Gansterisota (Once upon time in America). Kirjoista en voi sanoa mitään, mikä olisi parempi, koska en ole lukenut mitään muuta mafiakirjaa kuin Kummisedän.
Don Corleonen perheeseen kuuluvat Viton lapset: Michael, Santino "Sonny", Fredo & Connie Corleone, äiti Corleone, consigliori Tom Hagen, caporegimet Clemenza & Tessio ja Luca Brasi. Corleonen perheen toimintaa voisi verrata vanhanajan Rooman valtakuntaan. Roomassahan oli keisari, joka antoi käskyjä alamaisilleen. Tätä voitaisiin verrata Vito Corleoneen. Keisarilla oli myös läheinen apuri, consigliori, joka neuvoi ja auttoi keisaria lähes kaikenlaisissa asioissa, samoin oli Vitolla, nimittäin Tom Hagen. Myös keisarilla oli omat sotapääliköt, jotka välittivät käskyjä eteenpäin, Clemenza & Tessio olivat tälläisiä sotapääliköitä Vitolle. Viton ystävä Luca Brasi on "yksinäinen taistelija", tälläisiä keisarilla oli monta.
Don Vito Corleonella on vaikea ongelma edessä, kuka hänen pojistaan sopisi hänen seuraajakseen. Sonny, Fredo vai Michael? Sonnyn luonne on erittäin aggressiivinen ja temperauttinen, eikä tällöin sopisi kummisedäksi. Fredo on hieman tyhmä, vaitelias, hiljainen ja kiltti, tällöin hän ei sovi kummisedäksi. Ja viimeisenä vaihtoehtona on Michael. Toisin kuin hänen veljensä, Michael ei halua osallistua perheen toimintaan.
Kummisedässä käsitellään myös moraaliarvoja, joka ei ole kovin yleistä. Tässä tapauksessa on kyse huumeista. Sollozohan yritti saada Vito Corleonea mukaan huumebisnekseen. Vaikka Vito kuuluu rikollisliigan johtoasemaan, ja mukaan lähtiessä saisi rahaa. Hän päätti ryhtymättä moiseen touhuun, kuunellen omaa moraalitajuntaansa. Huumet ovat aiheuttaneet ristiiriitaisia väitteitä niin rikollisille samoin kuin tavallisille ihmisille, kuten saako myydä lapsille, onko oikein ottaa, voiko olla mukana. Näin otetaan myös kantaa Kummisedässä. Huumeethan ovat vieläkin tänä päivänä yksi puhutuimmista moraaliarvoista. Mielestäni tämä asia antaa tarinalle lisää uskottavuutta, ja näin lisää mielenkiintoa.
Corleoneen perhe (kyse pelkästään Vitosta ja lapsista) rikkauksista huolimatta on tavallinen perhe joilla on myös tavallisia perhe-ongelmia. Lapset tekevät mitä haluavat, vanhempien pyynnöistä huolimatta. Isä suosii tiettyä lastaan ja hylkii toista. Michael lähti mukaan sotaan puolustamaan maan kunniaa, toisin kuin hänen isänsä pyysi lähtemättä, ja näin suututti hänet. Kuitenkaan Vito ei ollut kauan suutuksissa, nimittäin Michael on Viton lempipoika. Taas kuin Fredo on Viton hyljitty poika. Viton tyttärellä Conniella ei myöskään ole onnea miehensä suhteen. Hänen miehensä lyö ja potkii häntä. Tällä tavoin minun mielestäni Kummisetä saa lisää uskottavuutta tarinaansa. Nimittäin useimmissa tarinoissa ei ole perhe-ongelmia, tai ne ovat pienessä osassa.
Kummisedässä tärkeintä on lojaalisuus. Lojaalisuus merkitsi paljon Vito Corleonelle ja myöhemmin Michaelille, pistivät he isoimman pääpainon vain sille. Ei edes raha tai valta ei ylittänyt lojaalisuutta. Se kuka oli lojaalinen Vitolle, sai paljon rahaa ja kunnioitusta. Mutta se joka petti perheen sai kokea ainoan tuomion, kuoleman. Kun ajattelee tarkemmin tätä voisi sanoa liioitteluksi. Mutta minun mielestäni lojaalisuus on tärkeätä, kuka nyt haluaisi jonkun pistävän selkään, eli ymmärrän Viton ja Michaelin lojaalisuuden tarkoituksen, vaikka en hyväksyisi murhia.
Mario Puzon kerronta on loistavaa, hän ei tyydy mihinkään tavanoimaiseen eli nopeasti eteenpäin vievää tietoa. Vaan hän jaksaa kertoa sanantarkasti, mitä tulee tapahtumaan. Henkilöistä saa heti tietoa: minkä näköinen on, mitä ajattelee ja millainen luonne. Eli Puzo käyttää minä- ja kaikkitietävääkertojaa. Parasta kirjassa on se, että Puzo ei käyty aikaa pelkästään murhiin tai rikoksiin, kuten useimmilla teoksilla on yleensä tapana. Toki hän käyttää rikoksia, muttei huvin vuoksi, vaan asioiden selvittämiseen ja tapahtumien eteenviemiseksi. Henkilöhahmot ja tapahtumapaikan kuvaaminen on hyvin esillä. Toinen asia mistä voi kehua Puzoa on rikolliselämän kuvaaminen. Hän ei kehu ollenkaa sitä, vaan näyttää sen toisen puolen, sen hyvän puolen takaa. Rikolliselämään kuuluminen on rikasta ja voimakasta elämistä, mutta tähän se ei jää, nimittäin se toinen puoli, kuolema ja kosto. Jopa omat lapset ovat vaarassa, kun on kyse rikollisista. Samoin itse kummisetä on vaarassa.
Francis Ford Coppola on yksi minun lempiohjaajista. Eikä se ole ihme, kun katsoo hänen elokuviaan. Hänen tyylinsä eivät kurotu pelkästään erikoistehosteilla "mässäilyyn", vaan juoneen, paikkoihin ja henkilöihin perustuen.
Kirjasta elokuvaksi tekeminen ei ole helppoa, se on työlästä ja ohjaajan pitää kunnioittaa kirjan kirjoittajaa. Voi myös olla mahdollista, että kirjailija ei pidä ohjaajan visioista elokuvan suhteen. Hyvänä esimerkkinä voisi pitää Stanley Kubrickin ohjaamaa elokuvaa Hohtoa (The Shining), Joka perustuu Stephen Kingin romaniin. Aikoinaan King sanoi, että Kubrick oli pilannut elokuvan, eikä se täyttänyt hänen visioita. Kriitikot sanoivat elokuvan olleen yksi parhaimmista kauhuelokuvista. Stanley Kubrick ei mielestäni pilannut elokuvaa, vaan se antoi mullistavan kokemuksen, mutta en voi sanoa kirjan suhteen, koska en ole lukenut kirjaa Mutta Kingin olisi pitänyt kunnioittaa Kubrickia. Yleensä Kingin filmasioinnit ovat olleet pettymyksiä. Ehkä parhaiten onnistunut kirjasta elokuvaksi on varmaan J.R.R Tolkienin Taru sormusten herrasta. Ohjaaja Peter Jackson teki elokuvasta aivan samanlaisen tunteen kuin kirja teki. Hänen visionsa eivät ole kovin ristiriidassa kirjan kanssa. Mutta parhaiten onnistuu, jos kirjailija on mukana elokuvanteossa, kuten Mario Puzo oli Francis Ford Coppolan kanssa tekemässä Kummisetää.
Elokuvasta on poistettu oikein urakalla henkilöitä ja paikkoja, myös tiettyjä henkilöitä on minimoitu. Eniten harmitti Albert Nerin minimaalisointi. Kirjassa Neri on tärkeässä roolissa lopussa, joka muuttaa tarinan kulkua. Olisin halunut nähdä Nerin ja Michaelin vuoropuhelua, kuitenkin toisessa osassa Neri on paremmin mukana. Myös olisi ollut kiinostavaa nähdä Kayn ja äiti Corleonen vuoropuhelua, kun rouva Corleone yrittää saada kayn unohtamaan Michaelin. Paikoista, joita olisin halunut nähdä enemmän, oli Michaelin ollessa Sisiliassa. Sisilian kuvaukset eivät yllä kirjan tasolle, kyllä sitä kuvataan hyvin. Mutta sitä kirjan vaikutelmaa jää kaipaamaan, mitä se antoi Sisiliasta. Nämä eivät kuitenkaan vaikuta elokuvaan millään tavoin, mutta olisin kuitenkin halunut nähdä. Järkevin poisto jonka Coppola teki oli Viton nuoruuden poisto, ajalta jolloin hän ei ollut kummisetä, ja siirsi sen Kummisedän jatko-osaan. Tämä toimii näin hyvin. Myös seksikohtaukset ovat pienennetty tai poistettu kokonaan pois, samoin esileikit olivat kokonaan poistettu. Varmaakin häveliäisyyden takia. Toki niitä löytyy enemmän, kuten esim. hevoskohtaus, mutta niitä ei voi kertoa, koska se pilaisi mielenkiinnon pois sellaiselta joka ei ole nähnyt tai lukenut Kummisetää.
Marlon Brandon roolisuoritus Vito Corleonena on loistava. Hän on kuin suoraan kirjasta otettu. Kyllä huomaa, että Brando on lukenut hyvin läksynsä, varmaakin moneen kertaan Puzon Kummisedän. Puzohan kertoi kirjassaan Viton olevan tukeva ja puheen olevan vängertävää. Näin elokuvassakin on. Brando varastaa koko shown pelkästään olemuksellaan ja karismallaansa, olkoon kyse mistä tahansa kohtauksesta, vaikka sairaalapedillä makaamisesti.. Ja hänen roolisuoritus tullaan muistamaan vielä monen vuosikymmenen jälkeekin. Kuten tähän mennässä on muistettu.
Al Pacinon valikointi näyttelemään Vito Corleonen poikaa, Michael Corleonea on yksi parhimmista valikoineista, mitä Coppola on tehnyt. Ei tietenkään Pacino pärjää Marlon Brandonin suoritukselle, mutta hän tulee hyvänä kakkosena. Pacino pystyy olemaan rauhallinen ja tunteikas, mutta pystyy muuttamaan tunteensa aggressiivikseksi ja uhkaavaksi. Tälläiseen kaikki näyttelijät eivät pysty mukautumaan. Parhaiten Pacino näyttelee Kummisedän jatko-osassa, jossa on tunteet vahvasti mukana. Trilogian päätösosassa Pacino ei pärjää kahden ensinmäisen elokuvan tasolle, mutta kuitenkin vie shown kotiin. Pitää kuitenkin nostaa kättä äijälle ja antaa railakkaat taputukset.
Don Vito Corloeonen sanonta "I´ll make him an offer, he can´t refuse" jää mieleen kaikumaan, yhtenä elokuvahistorian parhaimpana sanontana. Kuten "nimeni on Bond, James Bond", "heeere´s Johnny!" (Jack Nicholson huutaa elokuvassa Hohto) ja "Elämä on kuin suklaarasia, et koskaan tiedä mitä tulet saamaan" (Tom Hanks sanoo elokuvassa Forrest Gump).
Kummisetä- trilogia on jokaisen "leffafriikin" unelma, kuten minunkin. Ja tälläisen eepoksen pitäisi löytyä jokaisen elokuvakeräilijän hyllystä, erityisesti dvd-formaatissa, koska siitä löytyy kaikenlaista tietoa: näyttelijöistä, ohjaajasta ja kaikenlaista muuta kiinostavaa.
Kummisetä voitti vuonna 1973 Oscaria: parhaasta elokuvasta, parhaasta miesnäyttelijästä, jonka Marlon Brando voitti kunniakkaasti. Mario Puzo ja Francis Ford Coppola voittivat parhaasta käsikirjoituksesta. Kuitenkaan Coppola ei voittanut parhaan ohjauksen pystiä. Kaikkiaan Kummisetä sai 11 Oscar-ehdokkuutta, joista se voitti kolme. Kummisedän toinen osa voitti jopa huikeat kuusi Oscaria: parhaasta elokuvasta (Coppola), parhaasta ohjauksesta (Coppola), paras miessivuosa (Robert De Niro), parhaasta musiikista, parhaasta käsikirjoituksesta (Puzo ja Coppola) ja parhaasta kuvauspaikasta. Kaikkiaan Kummisedän jatko-osa sai myös 11 Oscar-ehdokkuutta, kuten ensimmäinen osa. Kuitenkaan trilogian päätösosa ei voittanut yhtään Oscaria, sai se kuitenkin seitsemän ehdokkuutta. Harmillista on kuitenkin sanottava ettei Al Pacino voittanut yhtään Oscaria uskomattomasta roolisuorituksestaan, oli hän sentään kaksi kertaa ehdokkaana kahdesta ensinmäisestä elokuvasta. Francis Ford Coppola sai yhteensä neljä Oscaria, joista kolme tuli toisesta osasta. Kun katsoo koko Kummisetä-trilogian saavutuksia Oscar-kilpailussa, on vain todettava ja hämmästellä saavutuksia. Kaikkiaan trilogia voitti yhdeksän Oscar-palkintoa, ja sai hämmästyttävät 29 Oscar-ehdokkuutta (mukana voitot). Nämä Oscar-palkinnot ja -ehdokkuudet ovat elokuvahistorian parhaimmat voitot, mitä mikään trilogia on saanut. Tietääkseni. Tietenkin Kummisedät ovat saanet paljon muita voittoja ja palkintoja, kuten parhaan elokuvan Golden Globen.
Tiesitkö, että alunperin Mario Puzo ei saanut kustantajaa Kummisedälle? Hän kävi jopa yhdeksän kustantajaa läpi, eikä kukaan suostunut kustantamaan. Tai Michaelin rooliin ei haluttu Al Pacinoa, koska Pacino ei ollut siihen aikaan suosittu näyttelijä vaan tuntematon. Tuottajat halusivat siihen rooliin James Caanin (lopulta Caan päätyi Sonny Corloenen rooliin) tai Martin Sheenin.
Kaiken kaikkiaan Kummisetä on kaikkien aikojen paras elokuva ilman muuta.
nimimerkki: Filmer
Pisteet:
Arvosteltu: 06.09.2003
Katsottu: DVD
Kun Kummisetää alettiin tehdä, palkattiin ohjaajaksi nuori ja melko tuntematon Fransisc Ford Coppola. Kummisedästä piti tulla pienen budjetin leffa, mutta yhtäkkiä sitä edeltävästä samannimisestä kirjasta tuli hitti, ja suunnitelmia muutettiin. Ongelmia oli mm. Näyttelijävalinnoissa, sillä tuotantoyhtiö ei halunnut tuntematonta Al Pacinoa eikä hankalaa Marlon Brandoa. He halusivat Michaeliksi Robert Redfordin, ja Kummisedäksi ties kenet... Onneksi Coppola piti kiinni valinnoistaan. Se siitä historiasta. Siirrytään minun mielipiteeseeni elokuvasta:
Se on mahtavasti ohjattu, mahtavasti näytelty, tummasävyisesti ja mahtavasti kuvattu, mahtavasti käsikirjoitettu, mahtavasti leikattu, ja siinä on mahtavat musiikit. Kaikenlisäksi se paranee joka katsomiskerralla.
Se on kertakaikkiaan mahtava elokuva.
Pläjäys kertoo Corleonen perheen elämästä Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen. Corleonen perhe ei kuitenkaan ole tavallinen pieni perheyhteisö, vaan italialainen mafiaperhe. Perhettä johtaa Don Vito Corleone (yhden elokuvahistorian parhaimmista suorituksista tekevä Marlon Brando), Kummisetä. Hänellä on neljä poikaa: Michael (nuori Al Pacino), Sonny (James Caan), Fredo (John Cazale) sekä ottopoika Tom Hagen (Robert Duvall). Perheeseen kuuluu myös miljoona muuta tärkeää ihmistä, mutta kaikkien luottelemisen aikana ehtisitte nukahtaa. Juonesta ei tarvitse tietää enempää, kuin juuri sen, että se kertoo mafiaperheestä jenkeissä viisikymmentäluvulla.
Kummisetä on ehkä kaikkien aikojen paras elokuva. Ainakin omalla listallani se kilpailee tasaväkisesti mm. Yksi Lensi Yli Käenpesän kanssa.
Toimintafaneille: Pläjäyksessä ei ole toimintaa kuin muutamassa kohdassa, mutta se onkin sitten veristä ja ennenkaikkea realistista. Jännitystä, hyviä näyttelijäsuorituksia ja "bisnestä" on sitäkin enemmän.
Suosittelen ehdottomasti kaikille, joita lähes kolmetuntinen kesto ei haittaa, ja jotka haluavat nähdä normin Hollyhuttu mäiskeen sijasta oikeasti MAHTAVAN elokuvan.
Pisteet:
Arvosteltu: 21.07.2003
Katsottu: VHS
Sisilialaisessa Corleonen kylässä sikisi suku, jonka stooria seurataan Kummisetä-saagassa. Ykkösosa keskittyy Marlon Brandon esittämän suvun päämiehen, Vito Corleonen luovimiseen, niin mafiasukujen kuin omienkin keskuudessa. Mario Puzo väänsi alkutarinan josta Francis Ford Coppola kehitti oivan leffatrilogian.
Kummisetää pidetään muiden mafialeffamaakareiden harmiksi ja leffa-arvostelijoiden kiusaksi genren mittatikkuna. Kaikki Kummisedän jälkeen tulleet alan teokset alistetaan vertailuun Coppolan trilogian kanssa. Ja pirullista hommassa on se että Kummisetä on todella hyvä leffa. Mutta vertailussa tahtoo jäädä jalkoihin hyviäkin pläjäyksiä.
Marlon Brando Don Corleonena vetää pumpulipuikot poskissa roolin jonka uskottavuus olisi ollut koetuksella monen muun herran asettuessa Brandon tilalle. Vankkumaton mielipide on että ilman Brandon palkkaamista rooliinsa, olisi Kummisedän jatko-osat jääneet tekemättä.
Al Pacino omapäisenä Corleonen poikana oli taustatietojen mukaan Coppolan valinta, josta ohjaaja oli joutua hyllyllekin. Tuottajaporras olisi halunnut silloisen ykkösstaran Robert Redfordin näyttelemään italialaisen mafioson poikaa! Myös toinen kauhistus Ryan O’Neal oli tapetilla. Onneksi ukko-Coppola piti päänsä vaikka executive producer oli pestannut varaohjaajan kuvauspaikoille ohjaajan vanaveteen, siltä varalta että Coppolalle olisi annettu kenkää.
Kummisedän tarina ei sinänsä esittele mitään uutta auringon alla. Suku sählää, kilpailevat mafiaveikot mäheltää sen minkä kerkiää, ja lopulta vihtahousu korjaa satoa sieltä sun täältä. Homman juju onkin toteutustapa. Tummasävyinen leffa, jossa puhutaan vain silloin kun on sanottavaa ja tapetaan ilman turhia koukeroita, pitää otteessaan vaikka kestoa on lähemmäs kolme tuntia. Väkisinkin katsoja asettuu Kummisedän puolelle leffassa.
Coppola kekkasi ottaa palkkionsa pikku riskillä lipputuotoista. No siinähän milli jos toinenkin löysi tiensä ohjaajan tilille. Samalla menestys pisti painetta kakkososan tekemiselle. Aikansa pullikoituaan kakkonen ja vielä kolmonenkin valmistuivat.
Pisteet:
Arvosteltu: 23.05.2003
Katsottu: DVD
Kummisetä tuo ylistetty ja kehuttu yli 3 tuntinen mafiaklassikko voitti kasapäin oscareita jos oscarit olisivat jääneet saamatta olisi leffasta (huhujen mukaan) tullut k-18.
Tarina alkaa Don Corleonen tyttären häistä jossa heebon kaikki mafiakaverit ovat mukana. Eräs Corleonen "ystävä" pyytää hepulta pientä lahtauspalvelua. Kunnian osoitusten ja nuoleskelun jälkeen Corleone päättää toteuttaa ystävänsä toiveen. Tämä on leffan alkuasetelma joka muuttuu loppua kohden. Tarina on niin nerokas ettei sitä kannata tässä rueta selittämään enempään vaan jokaisen kannattaa katsoa se itse.
Henkilöhahmot ovat hyvin keksittyjä ja omaperäisiä. Marlon Brando esittää vanhaa ja viisasta Sisilialaista mafiapomoa vaikkei hebbu ollut elokuvaa tehtäessä kun vasta neljänkympin tienoilla. Vain 9 kirjaa kijoittaneen Mario Puzon romaaniinhan tämä perustuu ja (vaikka en ole kirjaa lukenut, niin olettaisin) on siirtynyt hyvin valkokankaalle, vain hevosenpää-kohtaus on kirjassa (kuulemma) hienompi ja tunnelmallisempi.
Al Pacino esittää nuorta sotasankaria joka on perheen pienin ja rehellisin mies. Tosin Pacinon "rehellisyys" karisee ajan mittaa pois. James Caan esittää mainiosti Sonnyä Corleonen perheen kuumahermoista esikoista, josta vielä jonain päivänä tulisi itse kummisetä tai niin ainakin pitäisi...
Kummisedästä on paha kertoa mitään (siksi olenkin selittänyt tälläistä paskaa tässä jo jonkin aikaa) niin ettei spoilaisi koko juonta. Juonenkäänteitä ja petturuuksia on enemmän kuin salkkareissa koko aikana ja Coppolan ohjaus kulkee kässärin kanssa käsikädessä. Kummisetä on monien mielestä liian pitkä mutta lyhyenä se ei olisi läheskään yhtä vakuuttava. 3 tuntia etenee nopeasti ja lisää tietoa Corneolen perheestä jää vain kaipaamaan.
The Godfather trilogy on saatavana myös DVD painoksena joka sisältää nimensä mukaisesti kaikki 3 osaa ja yhden kiekon extra materiaalia. Parhaitamafia leffoja mitä on koskaan tehty ja Kummisedän tasolle tuskin mikään edes pääsee. Klassikko joka pitää sisällään monia klassisia hetkiä.
nimimerkki: Criiticco
Pisteet:
Arvosteltu: 22.02.2003
Katsottu: VHS
