Kun Kummisetää alettiin tehdä, palkattiin ohjaajaksi nuori ja melko tuntematon Fransisc Ford Coppola. Kummisedästä piti tulla pienen budjetin leffa, mutta yhtäkkiä sitä edeltävästä samannimisestä kirjasta tuli hitti, ja suunnitelmia muutettiin. Ongelmia oli mm. Näyttelijävalinnoissa, sillä tuotantoyhtiö ei halunnut tuntematonta Al Pacinoa eikä hankalaa Marlon Brandoa. He halusivat Michaeliksi Robert Redfordin, ja Kummisedäksi ties kenet… Onneksi Coppola piti kiinni valinnoistaan. Se siitä historiasta. Siirrytään minun mielipiteeseeni elokuvasta:
Se on mahtavasti ohjattu, mahtavasti näytelty, tummasävyisesti ja mahtavasti kuvattu, mahtavasti käsikirjoitettu, mahtavasti leikattu, ja siinä on mahtavat musiikit. Kaikenlisäksi se paranee joka katsomiskerralla.
Se on kertakaikkiaan mahtava elokuva.
Pläjäys kertoo Corleonen perheen elämästä Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen. Corleonen perhe ei kuitenkaan ole tavallinen pieni perheyhteisö, vaan italialainen mafiaperhe. Perhettä johtaa Don Vito Corleone (yhden elokuvahistorian parhaimmista suorituksista tekevä Marlon Brando), Kummisetä. Hänellä on neljä poikaa: Michael (nuori Al Pacino), Sonny (James Caan), Fredo (John Cazale) sekä ottopoika Tom Hagen (Robert Duvall). Perheeseen kuuluu myös miljoona muuta tärkeää ihmistä, mutta kaikkien luottelemisen aikana ehtisitte nukahtaa. Juonesta ei tarvitse tietää enempää, kuin juuri sen, että se kertoo mafiaperheestä jenkeissä viisikymmentäluvulla.
Kummisetä on ehkä kaikkien aikojen paras elokuva. Ainakin omalla listallani se kilpailee tasaväkisesti mm. Yksi Lensi Yli Käenpesän kanssa.
Toimintafaneille: Pläjäyksessä ei ole toimintaa kuin muutamassa kohdassa, mutta se onkin sitten veristä ja ennenkaikkea realistista. Jännitystä, hyviä näyttelijäsuorituksia ja ”bisnestä” on sitäkin enemmän.
Suosittelen ehdottomasti kaikille, joita lähes kolmetuntinen kesto ei haittaa, ja jotka haluavat nähdä normin Hollyhuttu mäiskeen sijasta oikeasti MAHTAVAN elokuvan.
