Mustavalkoinen painajainen alkaa kun nimettömäksi jäävä persoona leikkaa reisilihaksensa auki erittäin epähygieenisissä oloissa ja tunkee haavaan ruosteisen putkenpätkän. Siitä hän joutuu auto-onnettomuuteen ja onnettomuuden aiheuttanut mies (Tomorowo Taguchi) alkaa kasvaa metallia. Ensimmäinen muutos on posken läpi kasvanut teräspiikki ja siitä eteenpäin elokuva on pelkkää houreista painajaisunta missä yhä irvokkaammat muodonmuutokset seuraavat toisiaan ja jotain juonen tapaista saattaa olla mukana.

Shinya Tsukamoto iskee esikoisellaan urbaania maailmaa ja lujaa. Yhä koneellisimmaksi muuttuvat ihmissuhteet, merkityksettömät seuraukset ja ahdistava miljöö antaa yhä enemmän tilaa erilaisille perversioille ja tässä kuvottavan brutaalissa painajaisessa ne jälkimmäiset repäisevät itsensä irti muuttaen ihmisen. Lyhyesti sanoen Tetsuon kaltaisen elokuvan voi tehdä äärimmäinen nero tai sitten äärimmäisen perverssi mielipuoli tai pelottavana yhteenvetona molemmat.

Näyttelijätyö on varsin ohutta, sillä henkilöhahmot ovat pinnallisia, dialogi olematonta ja se vähä dialogi on latteudessaan jotain verratonta. Ehkä Tetsuo on mustasävyinen supersankarianalogia missä tavallinen juippi huomaa omaavansa ihmeellisiä kykyjä, haparoi niiden käytössä, kohtaa vastapuolen joka on kehittänyt vastaavia kykyjä eri suuntaan ja nämä kaksi muodostavat synteesin missä on piirteitä molemmista.

Kokonaisuus on irvokas, brutaali ja tehokas. Urbaania painajaisunta, mikä kylläkin on ajoittain ylipitkä, mutta berserkkimäinen iljettävyys joko naulaa istuimeen tai saa lopettamaan katsomisen siihen paikkaan. Allekirjoittanut katsoi loppuun.