Arviossa: Random Hearts – oikukkaat sydämet

Jos tykkäät Markku Arosta tai Paula Koivuniemestä, tai käyt Saariselällä kerran vuodessa laulamassa karaokea, on tämä leffa sinulle.

Arviossa: Traffic

Harvoin tulee vastaan elokuva jonka aikana katsoo kelloon, ettei leffa päättyisi vielä.

Arviossa: Cube – kuutio

Jo alkukuvat ovat kuin saisi märästä villasukasta naamalle.

Arviossa: The Fan – pelko iskee

Tunnelma olisi voitu tehdä vieläkin ahdistavammaksi, vaikkapa Fincherin tyylisesti.

Arviossa: M:I-2 – Vaarallinen tehtävä 2

Ykkösosaan verrattuna mukaan on sovitettu palanen lovea – ja John Woon tavaramerkkinä – actionjaksot, joissa lennokkuutta piisaa.

Arviossa: Pearl Harbor

Pitkä pommitusjakso sisältää hienoja ja poikkeuksellisia kuvia. Digivelhot olivat tehneet hienon työn.

Arviossa: Miten niin myöhässä?

Paljon on joukossa perinteisiä elementtejä tyhmine poliiseineen ja mutapeltoineen, mutta niin vain nauru maittaa.

Arviossa: Driven

Driven on aito Harlin-leffa jossa tuli ja leimaus on ziljoonassa potensissa. Mikä hajoaa, se hajoaa kunnolla.

Arviossa: Cop Land

Copland on Syltyn leffa. Lihonut ja flegmaattinen Italian Stalion tekee loistavan työn.

Arviossa: Lahjakas Herra Ripley

Leffan vertailu Hitchcockiin on ansaittua. Jollakin tavalla Ripley on vain vetelämpi vedos Hitchcockistä.

Arviossa: Erin Brockovich

Jotain omaperäistä Soderberghin töissä on. Mitä se on, siitä ei ole hajuakaan, mutta pirun hyvin niiden parisssa viihtyy.

Arviossa: The Limey – kostaja Lontoosta

Limey vaatii keskittymistä. Sitä on turha tuikata koneeseen jos ympärillä on puolenkymmentä ööliveikkoa/-veikotarta.

Arviossa: Terminator 2 – Tuomion päivä

Arska on omimmillaan kyborgina, joka hädin tuskin osaa puhua ja ukolla taitaa kävely olla luonnostaankin robottimainen.

Arviossa: Eraser – suojelija

Eraserin ongelma on että James Bondeissa on toteutettu tyylillä se mitä tässä toteutetaan kökkösesti.

Arviossa: Punainen labyrintti

Maanantai-illan laatikko nollilla-leffana se menettelee oikeussaleineen, takaa-ajoineen ja kulttuurimuureineen.

Arviossa: Snatch – hävyttömät

Nauraa saa, niin että prinssinakit menee väärään kurkkuun. Snatch on rock n’ roll.

Arviossa: Badding

Badding täyttää hyvän leffan piirteet. Tarina ja sävykäs tunnelma vie mukanaan.

Arviossa: Boogie Nights

Boogie Nightsin tarina kietoutuu 70-80-lukujen pornoleffateollisuuteen. Tarinaa väritellään aikaan sopivasti ruoholla ja pulverilla.

Arviossa: Salainen agentti 007 ja tohtori No

Dr. No on hyvä hyvis-pahis-leffa, jossa pelastetaan jotain suurta ja Bond saa ajoittain. Mitättömyydet teilataan ja pääpahis kuolee taistelun jälkeen.

Arviossa: 8MM

Tummat kuvat, ohjaajan rytmi sairaasta väkivallasta perheidylliin tai nunnakohtaukseen korostavat nähdyn tunnelmaa.

Arviossa: The Cell

On hyvän elokuvan merkki kun on fiiliksessä mukana.

Arviossa: Voi veljet, missä lienet?

On se kumma, että joku saa hommat toimimaan. Toivottavasti Pekko Aikamiespoika katsoo tämän elokuvan ennen seuravaa yritelmää (jota toivottavasti saamme odottaa yhden ihmisiän verran).