Arviossa: Vicky Cristina Barcelona

Intensiivistä tunnekeinahtelua sydänten särmikkäässä taistelussa.

Arviossa: Showgirls

Käytännössä koko jutussa on kyse vain siitä että etsitään jatkuvasti yhä surkeampia tekosyitä heittää katsojan nähtäville lihatiskiä muistuttavia kohtauksia.

Arviossa: Godzilla ja Mothra

Maapallo raivoaa ihmiselle.

Arviossa: Antichrist

Todella naulitseva, säpsäyttävä ja äärimmilleen vedetty sielunmessu.

Arviossa: Postia pappi Jaakobille

Jokaiselle ihmiselle on paikka maailmassa, mutta on tärkeää löytää se riittävän ajoissa.

Arviossa: Nainen on aina nainen

Nainen on aina nainen jää liian tyylipohjaiseksi elokuvaksi ja tietynlaiseksi eri tehokeinojen nukkekodiksi.

Arviossa: Mies joka tiesi liikaa

Edustavimmillaan elokuva on loppukohtauksessa, jossa nähtävässä tulitaistelussa on sentään hitunen potkua.

Arviossa: Punainen ympyrä

Vaikka ihmiset kulkevat erillisiä teitään eivätkä tiedä toisistaan, niin määrättynä päivänä he vääjäämättä kohtaavat toisensa punaisessa ympyrässä.

Arviossa: Tähtikirkas yö

Teoksessa painottuu hyvin niin yksityinen kuin yleisempi, koko ihmiskuntaa koskeva ajatusmaailma.

Arviossa: Alamo Bay

Nuori vietnamilaismies etsii paikkaansa uudessa ympäristössä lokoisan elämän toivossa.

Arviossa: Martha

Näkemystä kalkkeutuneesta tapakulttuurista ei lainkaan liioitella.

Arviossa: Yön ritari

Keskivertoa lahjakkaammalta ohjaajalta olisi ollut kuitenkin lupa odottaa vähän jotain särmikkäämpääkin kuin tuttua hyvän ja pahan ikuista kamppailua.

Arviossa: Pehmeä iho

Pehmeässä ihossa on kaiken esteettä allensa jyräävänä voimana se kaikkein hankalimmin käsiteltävä, eli rakkaus.

Arviossa: Virvatuli

Kuuluu Louis Mallen uran pessimistisimpiin ja eniten minimalistista tyyliä tapailevimpiin aikaansaannoksiin

Arviossa: Who’s That Girl

Tämä on nykyään harvoin nähtävää rentoa elokuvaa, joka huokuu myös 80 –luvun nostalgiaa ja se ei sovi tosikoille eikä johdonmukaisia juonenkäänteitä hakeville.

Arviossa: The Dreamers

Kuuluu ehdottomasti nimenomaan elokuvaharrastajien yleissivistykseen, koska siinä piirretään tarkkanäköinen ja kiehtova kuva tietynlaisista tyhjäntoimittajista.

Arviossa: Spartacus

Aidosti aatteeseensa uskovalta voidaan aina viedä pois monia asioita, mutta ei koskaan niitä tärkeimpiä.

Arviossa: Kohtalokas suudelma

Vaarallisesta rakkaudesta kertova tarina, jossa ei eksytä kertaakaan harhapoluille.

Arviossa: Pääteasema Brooklyn

Elokuvassa näytetään hienosti missä syrjäytymisen todelliset siemenet itävät

Arviossa: Suojaava taivas

Intiimi aistikkuus on vähintään yhtä kuumaa ja kiihottavan painostavaa kuin ympärillä hehkuvat polttavat aavikot.

Arviossa: Hullu Pierrot

Elokuvassa ovat sopusoinnussa kaikki ohjaajan tyylikeinot

Arviossa: Päivä jona maailma pysähtyi

Kokenut katsoja kiusaantuu jo alkuhetkillä

Arviossa: Meshes of the Afternoon

Ohjaaja saa katsojan piinaamaan omaa mielikuvitustansa ihanteellisella tavalla.

Arviossa: Hinnalla millä hyvänsä

Filmin keskeisin moraaliopetus onkin, että periaatteitaan ei ehdottomasti pitäisi sysätä intohimon tieltä.

Arviossa: Viidennen kolonnan mies

Elokuva jakautuu monimerkitykselliseksi kokonaisuudeksi, jossa on täydellinen tasapaino vauhtikohtausten ja henkilöhahmoja kehittävien asiapitoisten vuoropuheluiden välillä.

Arviossa: Moskova ei usko kyyneliin

Aina on hyvä muistaa, että edestä se syömätön löytyy ja ahkeruus on tie onneen.

Arviossa: Näkemiin, lapset

Koskettavimmillaan elokuva on kohtauksissa, joissa kaiken ahdistuksen keskeltäkin pilkahtaa esiin inhimillisyyden valo.

Arviossa: Missä olet, Susan?

Kaikista filmin elementeistä muodostuu sujuvasti etenevä kokonaisuus, taidokas yhdistelmä komediaa ja satiiria.

Arviossa: Levoton veri

Hetken huuma vaimensi omantunnon äänen, mutta sen varjo seurasi heitä läpi elämän.

Arviossa: Lemmy Caution – piru mieheksi

Ranskalaismestari siirtää keskeiset film-noirin elementit ja omat tyypilliset tavaramerkkinsä valvontayhteiskuntaa ja yli-ihmiskäsitystä kritisoivaan näkemykseensä.