Arviossa: Gigli – rajua rakkautta

Gigli on todellakin niin huono kuin sanotaan.

Arviossa: Panoksena kuolema

Taistelukohtaukset ovat todella hienosti toteutettuja eikä Leen potkuilta taida loppujen lopuksi säästyä yksikään pahis.

Arviossa: Maailmojen sota

Pitkästä aikaa ensimmäinen ufohyökkäystä kuvaava elokuva, jossa on mukana todentuntuinen ja kertomisen arvoinen tarina.

Arviossa: Ong-Bak

Aasialaisista toimintaleffoista pitävien pitäisi ehdottomasti nähdä tämä.

Arviossa: Maailmansodan vaarallisin mies

Hyvin bondmainen elokuva, sillä tässäkin on herrasmiesvakooja ja naistenmies, ja tietty huumoria.

Arviossa: Metallica – S & M

Sinfonia tuo moneen biisiin mukavasti lisämakua, vaikkakin joissain biiseissä orkesterin läsnäolo on turhaa.

Arviossa: Alone in the Dark

Oiva esimerkki siitä ettei videopelistä kannata kyhätä elokuvaa!

Arviossa: Raakaa peliä

Erittäin hyvä ja viihdyttävä mäiskejännäri!

Arviossa: Valtapeli

Loppujen lopuksi on aivan sama myykö heppu periaatteensa.

Arviossa: The Longest Nite

Trilleriksi poikkeuksellisen hyvin rakennettu.

Arviossa: The Rock – paluu helvettiin

Kestää kiitettävästi katselukertoja ja toteutus osuu lähemmäs napakymppiä.

Arviossa: Malena

Kateus kylän naisissa ja miesten keskellä kasvaa, kunnes Malenan elämästä tulee kestämätöntä.

Arviossa: Mortal Kombat 2

Taso on vielä heikompi kuin edellisessä osassa.

Arviossa: Britannic

Kertoo Titanicin sisaraluksen viimeisistä päivistä ensimmäisen maailmansodan tuoksinassa.

Arviossa: The Skulls

Eräänä iltana Luken ystävä löydetään kuolleena kotoaan.

Arviossa: Hotelli Ruanda

Melkein kuin afrikkalaisten oma Schindlerin lista.

Arviossa: Helvetti 1944

Ei kannata pistää ammattitaidotonta upseeria johtamaan joukkuetta.

Arviossa: Sydän karrella

Ei ota kantaa rakkauden olemukseen, vaan pikemminkin toteaa sen, kuinka mahdoton yhtälö avioliitto on.

Arviossa: Boys Don’t Cry

Saa istumaan hiljaa paikallaan vielä silloinkin, kun lopputekstit jo vilisevät ruudussa.

Arviossa: Carlito’s Way

Pacinon huonoimpia ja Pennin parhaita.

Arviossa: Nosferatu

Orlockin hahmo on kaikista Dracula-hahmoista lähinnä Stokerin kuvausta.

Arviossa: Tanssii susien kanssa

Dunbarista tulee heimon jäsen.

Arviossa: Ed Wood

Lempeä komedia, joka muuttuu loppumetreillä traagiseksi.

Arviossa: Ville Vallaton

Homma viihdyttää ja hauskuttaa.

Arviossa: Pelkoa ja inhoa nappulaliigassa

Väsähtänyt komedia tarjoaa parissa kohdassa pienet naurut, mutta muuten meininki on aika tylsää.

Arviossa: The Big White

Fargomaista leppoisaa takahikiän tunnelmaa ja omalaatuista huumoria.

Arviossa: Extreme Crisis

Juonellisesti Extreme Crisis on todella ontto tekele, mutta siihen ovat toimintafanit luultavasti jo tottuneet.

Arviossa: Sinua parempaa

Täysiverinen Woody-komedia ja samalla yksi parhaista Woody-elokuvista pitkään aikaan.

Arviossa: Vihan riivaama

Tyylipuhdas, runollinen western, joka osoittaa Brandon taidot myös kameran takana ja silmän visuaaliselle kauneudelle

Arviossa: Petteri Punakuono

Tusinakivaa lapsille.