Mansikkapaikka (1957)
Alkuperäinen nimi: Smultronstället
Nähtyään painajaismaisen unen iäkäs professori päättää mieluummin ajaa kuin lentää Lundiin ottaakseen vastaan akateemisen kunnianosoituksen. Hänellä on miniä seuranaan ja matka muuttuu niin nykyhetken kuin menneisyyden odysseiaksi jossa unen ja todellisuuden välinen raja hälvenee. Elokuva palkittiin Kultaisella karhulla Berliinissä 1958.
- Ohjaajat:
- Ingmar Bergman
- Käsikirjoittajat:
- Ingmar Bergman
- Pääosanäyttelijät:
- Bibi Andersson, Folke Sundquist, Gunnar Björnstrand, Ingrid Thulin, Jullan Kindahl, Max von Sydow, Victor Sjöström
- Maat:
- Ruotsi
- Kielet:
- ruotsi, latina
Arvostelut
Pysähdys lapsuuden mansikkapaikalle puhuttelee papparaista ja nuorempaakin sukupolvea.
Suurin osa elokuvista lienee suunnattu nuorille. Bergmanin Mansikkapaikka on niitä harvoja, joiden päähenkilö elää elämänsä ehtoossa ja puhuttelee jo senkin kautta vanhempaa katsojakuntaa. Mutta! Mieleltään (tai varreltaan) nuorenkin voi odottaa pitävän tästä leffasta, joten sitä ei kannata missään nimessä sivuuttaa. Mansikkapaikka on pieni helmi.
Elokuvan kertoja ja päähenkilö on omiin oloihinsa vetäytyvä professori Isak Borg (Sjöström). Vanhuksen päivärytmiin tulee muutos, kun hänen pitää lähteä Lundiin. Ukko on saamassa tunnustuksen elämäntyöstään lääketieteen parissa. Matkaan pitäisi lähteä lentokoneella, mutta äijä herää tavanomaista aiemmin, kesken kummallisen painajaisen, ja päättääkin lähteä autolla. Mukaan tuppautuu miehen nuori ja kaunis miniä (Thulin), jota Isak ei erikoisemmin arvosta. Matkasta tulee pitkä. Koska professorin kellossa ei enää ole viisareita, hänellä ja miniällä on aikaa poiketa proffan lapsuuden mansikkapaikassa. Kaikki ajat kohtaavat ja muistot suorastaan rymistävät päälle.
Vaikka elokuvassa onkin lukuisia flashbackejä ja unikohtauksia ne eivät tunnu teennäisiltä. Henkilöiden, joita elokuvassa riittää huoltoaseman miekkosesta (nuori von Sydow) aina mm. Saraan ja Saraan (hehkeä Andersson), taustoja ja luonteita selvennetään niillä onnistuneesti. Bergman ei yritä tässä itse kirjoittamassaan tarinassa järkyttävän mahtipontisia saippuaoopperamaisuuksia. Leffa soljuu kuin vesi kevätpurossa ja käsittelee samalla hyvinkin tärkeitä asioita.
Elokuvan näyttelijät ovat kaikin puolin loistavia. Victor Sjöström, joka Charlie Chaplinin mukaan oli maailman paras ohjaaja, teki ikääntyneenä professorina elämänsä roolin. Elokuva jäi vuonna 1960 kuolleen Sjöströmin viimeiseksi.
Söpö
Ylläpitäjä , 787 arvostelua
Arvosteltu: 08.02.2004
Katsottu: VHS
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Elämää suuremmat elokuvat
Peter von Baghin poismeno on elokuvakulttuurille maailmanluokan menetys. Suomalaisille hän jätti jälkeensä valtavan perinnön: yli viisi vuosikymmentä kattaneen... Lue loput
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit
Arvostelut
Herttainen ja antoisa kertomus itsensä löytämisestä, tuntemisesta ja omien virheiden hyväksymisestä.
E-Mies 08.01.2009 23:22
Kaunis muistutus elämän tärkeistä asioista.
Raato-A 11.08.2007 17:38
Pysähdys lapsuuden mansikkapaikalle puhuttelee papparaista ja nuorempaakin sukupolvea.
Söpö 08.02.2004 19:56
Kuvat
Jautsi
Käyttäjä
13.01.19 klo 18:50
HAL9000
Käyttäjä
18.11.14 klo 22:17
Anzalone
Käyttäjä
08.10.13 klo 13:30
barros
Käyttäjä
08.08.13 klo 13:11