Ota kiinni jos saat (2002)

Syvyyttä ei kannata etsiä, mutta viihdettä piisaa.

Spielberg vaihtaa vapaalle ja tekee Ota kiinni jos saat -leffasta uransa rennoimman elokuvan. Ammattitaito näkyy, elokuva on täysin ohjaajan näpeissä, siksi myös katsoja viihtyy. Syvyyttä ei kannata etsiä, mutta viihdettä piisaa 60-lukulaisen huijaritarinan muodossa.

Ota kiinni jos saat on Spielbergille samaa mitä Ocean's Eleven oli Soderberghille. Mutta koska Spielberg-elokuva sijoittuu 60-luvulle se ei ole niin virtaviivainen ja cool kuin Soderberghin elokuva. Tämä on pelkästään positiivinen asia. 60-lukulainen tyyli toteutuu paitsi ajankuvassa myös kerronnassa ja John Williamsin loistavassa teemamusiikissa, joka on kunnianosoitus saman genren vanhemmalle musiikille.

Roolit tehdään viimeisen päälle. Leonardo DiCaprio sopii täydellisesti teinihuijariksi, johon myös naiset kovin helpontuntuisesti lankeavat. Tom Hanks on vielä parempi. Hanks näyttää tismalleen 60-luku-dekkarilta ja hän tiedostaa sen ja käyttää sitä taitavasti hyväkseen. Hanksin poliisihahmo lainaa maneerinsa TV:stä ja elokuvista (niinkuin DICaprion huijarikin) mutta on tosiasiassa paljon tunarimpi. Tämä ristiriita antaa hahmoon paljon potkua. Myös Christopher Walken on vakuuttava huijari-isä.

Kaikki siis toimii. Elokuvan ainoa heikkous on kovin löyhä yritys psykologisointiin. Isähahmo -tematiikka jää vähän perustelemattomaksi ja huonosti istuvaksi muuten mainioon tarinaan. Myöskään naiskuva ei imartele: äitiä lukuunottamatta kaikki naiset ovat tavalla tai toisella tahdottomia pöhköjä.

nimimerkki: Peter Van Bach

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 17.02.2003
Katsottu: Teatterissa

Kokonaisuus on vahva ja elokuva viihdyttää katsojaa.

Steven Spielberg taitaa tavoitella 2000-luvun Stanley Kubrickin nimikettä. Toki mieheltä on ilmestynyt puolivillaisempiakin tekeleitä, mutta yleisesti ottaen taso on jotain akselilta "varsin hyvä - ihan helvetin hyvä". Monipuolisestikin on mies kykenyt ohjaamaan elokuvia. Ota kiinni jos saat ei aivan edusta miehen parasta antia, mutta putoaa kuitenkin hyvin siihen varsin hyvä -genreen.

Ota kiinni jos saat perustuu tositapahtumiin. Nuori amerikkalaishuijari Frank Abagnale (DiCaprio) on krooninen huijari joka väärentää, valehtelee ja huijaa kirkkain silmin ja tekee sen vielläpä hyvin. Ovelakin hän on, joten kestää kauan ennen kuin hänen peräänsä päästään. Liittovaltion poliisin agentti Carl Hanratty (Hanks) tuntuu aina olevan askeleen jäljessä eikä asiaa ainakaan paranna Abagnalen röyhkeys, kun hän kerta toisensa jälkeen vetää nenästä Hanrattyä - jättääpä jopa kerran tälle terveisiä.

Stoori sekoittaa rikoselokuvaa ja draamaa ja lopputulos on melkoinen veijaritarina. Kuitenkin, kun elokuvan pointtina on veijarimainen kissa-ja-hiiri -leikki, on yli kahden tunnin kesto vähän liikaa. Olennaisen olisi saanut kyllä vähempäänkin. Alun ja lopun elokuva rullaa hyvin, mutta puolessa välissä on vähän tylsää. Onneksi tästä päästään nopeasti yli ja elokuva nousee taitavasti kliimaksiinsa.

Tom Hanks on aika hyvä näyttelijä ja tekee yhden parhaista roolisuorituksistaan. Leonardo DiCaprio on periaatteessa "ihan hyvä" näyttelijä, mutta mielestäni hänen ongelmansa on, että hän on täydellisen karismaton siloposki. Ylipituus ja muutamat pikkuvirheet haittaavat jossain määrin, mutta kokonaisuus on vahva ja elokuva viihdyttää katsojaa. Ei Spielberg sille Kubrickin pallille ikinä pääse nousemaan, muttei hän kauaskaan jää.

Miihkali
Tykittäjä, 159 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 24.08.2008
Katsottu: Kotona

Ylitsepursuava ja tylsähkö; viimeisin silaus nokkeluudesta jää uupumaan.

Tositapahtumiin perustuva "Ota kiinni jos saat" kertoo nuoresta newyorkilaisesta huijarista, joka saa liittovaltion poliisin peräänsä shekkiväärennöksiensä vuoksi 1960-luvulla. Steven Spielbergin veijarimaisen draaman, rikoksen ja komedian sekoituksen pääosissa loistavat Leonardo DiCaprio ja Tom Hanks, joista oikeastaan vain ensimmäinen pääsee kunnolla elementtiinsä. Huijarin isää näyttelee Christopher Walken, joka loppujen lopuksi saa ruutuaikaa harmittavan vähän.

Suurin ongelma leffassa on sen pituus. Ei tämänkaltaisen elokuvan pitäisi kestää näin pitkään yli kahta tuntia, joten tässä asiassa Spielberg astui ensimmäiseen sudenkuoppaan. Toisekseen elokuvan käsikirjoitus tuntuu hutaistulta monine turhuuksineen ja asioineen, joita olisi voinut tiivistämällä ja muokkaamalla saada paremmiksi.

Tiedä sitten kuinka uskollisesti tositapahtuman kuviot ovat elokuvan juonessa kiinni, mutta komedian lisääminen tarinaan on enimmäkseen onnistunutta. Sekään ei kuitenkaan riitä pelastamaan elokuvaa sen huonoilta ominaisuuksilta. Ulkoisesti "Ota kiinni jos saat" on omintakeinen ja houkutteleva, mutta sisältä hieman liian ontto tai pikemminkin ylitsepursuava ja tylsähkö; viimeisin silaus nokkeluudesta jää uupumaan.

michelangelo
Käyttäjä, 80 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 17.05.2008
Katsottu: Kotona

Kerran katsoo ja sitten unohtaa.

Spielberg vie katsojansa 1960-luvulle elokuvassaan Ota kiinni jos saat. Tom Hanksin esittämä FBI-agentti Carl Hanratty jahtaa Leonardo DiCaprion tulkitsemaa huijaria Frank Abagnale junioria.

Pläjäys yrittää olla syvällinen, mutta ei lopulta pysty siihen. Meininki on ihan viihdyttävää ja välillä jopa hauskaakin, mutta mitään erikoista mestariohjaajaksi tituulerattu Spielberg ei ole saanut aikaan. Mikään paras ohjaaja Spielberg ei mielestäni ole, mutta kyllä hän ohjauksen taitaa siinä määrin, että elokuvallisesti leffassa ei ole mitään vikaa. Vauhtiin filmi pääsee kuitenkin vasta viimeisten minuuttien aikana ja muutenkin meininki on koko ajan hieman vaisulta tuntuvaa. Koko ajan kuljetaan viihdyttävyyden ja tylsyyden rajamailla.

DiCaprion hahmo on ainut, joka on saanut tarpeeksi syvennystä. Hyvinhän hän hommansa hoitaa, niin kuin yleensäkin. Myös yleensä ärsyttävä Tom Hanks saa aikaa hyvän roolin, vaikka ei minkään massasta erottuvan. Tuiman ilmeen omaava Christopher Walken sopii Frankin isän rooliin kuin nenä päähän.

Kerran katsoo ja sitten unohtaa. Noin 135 minuuttia menevät tämän parissa nopeasti, mutta elokuvan jälkeen on tyhjä olo.

Thoke
Tykittäjä, 604 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 22.04.2006
Katsottu: DVD

Hyvästä juonesta ja hyvistä näyttelijöistä huolimatta tämä ei lukeudu Spielbergin parhaimpiin leffoihin.

Leffa perustuu tositapahtumiin. En tiedä miten totuudenmukainen leffa on, mutta takuulla sitä on muunneltu Hollywoodissa. Niinhän ne aina tekevät.

1960-luvun alussa nuoren Frank Abagnale jr:n (DiCaprio) vanhemmilla ei mene hyvin. Isän yhtiö on joutunut verontarkastajien hampaisiin ja kaikki omaisuus uhkaa mennä sen sileän tien. Frank päättää lähteä kotoa ja hankkia vähän rahaa. Hän toimii muun muassa lentoperämiehenä, lastenlääkärinä ja lakimiehenä. Eikä miehellä ole pätevyydestä niihin ammatteihin tietoakaan. Pian FBI:n agentti Carl Hanratty (Hanks) kiinnostuu Frankin puuhista ja päättää ottaa hänet kiinni.

Elokuvan juoni on ihan hyvä ja näyttelijät tekevät hyvää työtä. Tosin ongelmiakin tässä on: Hanrattyn hahmo jäi turhan ohueksi, siihen olisi saanut panostaa enemmän. No, onneksi Tom Hanks pelastaa Hanrattyn hahmosta sen, mitä siitä on pelastettavissa. Myös Leonardo DiCaprio tekee yhden parhaimmista rooleistaan. Miehellä ei ole mennyt Titanicin jälkeen turhan hyvin. Tämä leffa saattoi palauttaa osan miehen maineesta, joka meni Titanicin yhteydessä.

Hyvästä juonesta ja hyvistä näyttelijöistä huolimatta tämä ei lukeudu Spielbergin parhaimpiin leffoihin. Eikä tästä varmaan muodostu mitään ikimuistoista Spielbergin leffaa, se on selkeästi liian hollywoodmainen.

Ville
Tähtääjä, 476 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 04.12.2004
Katsottu: VHS

Teos hakeutuu kategoriaan useamman katsomiskerran ansaitsevat elokuvat.

Lentäjä, lakimies, lääkari – kaikki huijausta, mutta jos on tarpeeksi hyvä, kaikki on mahdollista. Leonardo Dicaprion esittämän jannun koti ei oikein tarjoa perusperheen turvaa. Isä puljaa bisneksissä ja äikälle löytyy aviomeihen korvaajia makuuhuoneessa. Niinpä Frank Abagnale vetää omat johtopäätökset ja karkaa kotoa, ja alkaa soveltamaan lakeja. Kun kupruja on kertynyt tarpeeksi, hepun jälkiä alkaa jäljittämään FBI:n agentti (Hanks).

Kertomus on sovellettu elävästä elämästä. Jo 21-vuotiaana todellinen Abagnale oli toiminut PanAmin perämiehenä, lääkärinä ja juristina, vaikka pätevyyttä ei ollut mihinkään. Älyä kylläkin. Leffatoteutuksessa vaikeutena oli saada kertomus toimimaan yhtenäisenä kaarena, koska jokainen huijaus oli oma episodinsa. Liittäväksi langaksi oli keksitty FBI:n agentin toiminta. Ja hyvinhän homma toimii, vaikka tapahtumat pomppivat kaupungista ja maasta toiseen.

Tom Hanksin esittämän agentin hahmo jää leffassa hieman ohkaseksi. Matkan varrella agentista tulee huijarin isähahmo, mutta etsivän taustat jää ruoppaamatta vaikka niitä valotetaankin varovaisesti. Hanks poimii roolistaan sen minkä siitä tuolla käsikirjoituksella on irti saatavissa. Dicaprio huijarin osassa on lyhyesti sanottuna kohdillaan.

Mielestäni leffan arvoa nostaisi jos todellisen Abagnalen olemassa olosta ei olisi tietoa, eikä siitä kerrottaisi edes loppuvirityksissä. Ainakin omalla kohdalla tökkii kun lopussa kerrotaan kuinka paha sai palkkansa, mutta hänhän olikin hyvä heppu tuomion jälkeen.

Kaikkiaan leffa koomisine virityksineen ja katsojallekin hoksaamista jättävänä teoksena hakeutuu kategoriaan useamman katsomiskerran ansaitsevat elokuvat. Ei se Spielberg turhaan ole palkittu.

Viljami
Ylläpitäjä, 218 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 14.04.2004
Katsottu: DVD

Kokenut agentti jahtaa nuorta huippulahjakasta huijaria. Keskivertoista viihdettä arki-illan ratoksi.

Jostakin syystä minun aivoni liittävät Steven Spielbergin nimen aina suuriin spektaakkelielokuviin. Aina kun miehen nimi liitetään johonkin elokuvaan ajattelen automaattisesti että nyt on kyseessä suurteos. Ehkä se johtuu siitä että mies on ohjannut näitä spektaakkelinomaisia elokuvia useamman kuin kukaan muu. Jos miehen tuotanto tuntuu vieraalta, suosittelen tutustumaan yläoikealla sijaitsevaan hakumoottoriin. Tässä elokuvassa kyse ei valitettavasti kuitenkaan ole suurteoksesta.

Eletään 1960-luvun Amerikassa. Frank Abagnale Jr on nuori mies, joka huomaa olevansa huijarina varsin ammattitaitoinen. Shekit väärentyvät käden käänteessä ja nuorukainen sisäistää minkä tahansa ammatin omakseen kunhan apuna on ammattiin liittyvä video. Carl Hanratty on FBI:n kokenut agentti joka on erikoistunut huijareiden metsästämiseen ja tällä kertaa kohteena on nuori Abagnale. Nuorukainen tuntuu vain aina olevan askeleen virkavaltaa edellä, aivan kuten oikeasssakin elämässä. Tästä voisi seurata mielenkiintoinen kissa ja hiiri -leikki, jossa yläkynnessä olevan henkilön nimi vaihtelee tiheään tahtiin.

Elokuva kuulema perustuu tositapahtumiin, mutta siitä ei tämän enempää jotta elokuvan tapahtumat pysyvät salassa. Näin maalaisjärjellä ajateltuna tuntuu väksisinkin siltä että tapahtumia on hieman väritetty, mutta sehän onkin yksi Hollywoodin oikeuksista, ellei peräti velvollisuuksista. Elokuvan alkuosathan ovat yleensäkin mielenkiintoisia koska niissä esitetään taustat kaikelle mitä tuleman pitää. Näin on tässäkin tapauksessa, mutta sitten keskivaiheilla elokuva puuduttaa katsojan horroksenomaiseen tilaan, mutta loppuosa pitää onneksi huolen siitä että katsoja ei ihan kokonaan nukahda sohvalleen. Kukaan elokuvan näyttelijöistä ei suoranaisesti loista suorituksellaan, ainoa luontevan roolisuorituksen tekevä on Chris Walken, joka on kuin luotu tämäntyylisiin rooleihin. Kivaa perusviihdettä, ei sen enempää tai vähempää.

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 31.10.2003
Katsottu: DVD

Jälleen sulka Spielbergin hattuun.

Tositapahtumiin perustuva pläjäys kertoo maineikkaan huijari/väärentäjä Frank Abagnale Jr:n (Leonardo DiCaprio) tarinan. Heppu työskenteli tosiaan lääkärinä ja asianajajana sekä perämiehenä PanAmissa 60-luvulla. Frank kerkesi tehdä kaiken tämän ennen kuin oli ehtinyt täyttää 18 vuotta. Hepusta tuli myös myös jenkkilän historian menestynein pankkirosvo, jonka hommat perustuivat shekkiväärennöksiin. FBI:n agentti Carl Hanratty (Tom Hanks) ajaa takaa nuorta kriminaalia ja on päättänyt passiittaa Frankin kiven sisään.

Nautittava ja jännittävä leffa. On huvittavaa katsella sutkin Frankin oivalluksia valitsemallaan tiellä. Hepulla ei kekseliäisyyttä puutu ja tyyppi vain lipuu erilaisiin ammatteihin milloin milläkin keinolla. 60-lukulaiseen tyyliin vedetty homma on erittäin tyylikäs pätkä. Tarina ja juoni ovat pääjuttu ja kuvakerronta sekä musiikki limittyvät hienosti siihen. Jälleen sulka Spielbergin hattuun.

Tarina kulkee kahdella tasolla. Homma lähtee käyntiin tilanteesta, jossa hampputukkainen Frank on jo kiikissä ranskalaisessa vankilassa. Päätarinaksi muodostuu menneisyys, jolloin hepulla oli huijaustouhuissa täysi ralli päällä. Pidin leffasta ja se kiistämättä yksi tyylikkäimmistä pätkistä, joita on tullut viimeaikoina nähtyä. Ehkä aivan loppuhuipennus on hiukan pitkästyttävä suhteessa leffaan. Pelin olisi voinut viheltää poikki hiukan aijemminkin, mutta kun kyseessä on henkilöhistoriaa noudatteleva kässäri niin kyllähän tuon ymmärtää.

arska
Ylläpitäjä, 636 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 13.02.2003
Katsottu: Teatterissa