Delta-jengi (1978)

No voi sun... Tässä siis high school -komedia numero uno, ainakin sen käsityksen Leffatykki allekirjoittaneelle antoi. Niinpä - tämän "tiedon" ansiosta - heitin tarjousta Huutoon, kova komedian ystävä kun olen, mutta - kuten niin monesti ylihypetetystä leffasta - pettymys oli luvassa.

Leffan juonihan kertoo Faber-collegesta, tarkemmin ottaen sen rupusimmasta jengistä, Deltasta. Tämä luuserijoukko ei kykene kaljan kittaamisiltaan ja muille jengeille tekemiltään kepposilta pahemmin opiskeluun keskittyä (sikskö colleget niinku on?), ja tämä ei arvaten koulun rehtoria miellytä, vaan tarkkailun alla ollaan alati. Mikä onkaan lopputulos?

Monelle meikäläisen sukupolven edustajalle konsepti on varmasti tullut tutuksi reilun vuoden takaisesta Old School -leffasta, monet jutut taas American Pie -sarjasta, tämän suoria kopioita kun ovat. Ja kuten nämä kopiot ovat ainakin minulle todistaneet, aihe on loistava ja se tarjoaa mahdollisuuden lukemattomiin sketseihin. Mutta hetkinen, peruutas vähän. Kopiot? Jos ne jo kipeyttää nauruhermoja, eikös sen legendaarisen alkulähteen tulisi suorastaan halkaista naurusta? Pitäisihän sen, vaan sitä se ei tee. Pikemminkin leffa on ylipitkitetty, harvojen irtovitsien täyttämä tissienesittelypätkä. Tuleekin väkisin mieleen alkuperäisen kässärin jääneen alle tuntiin, jonka jälkeen alkoi raju lisäkohtausten kuvaaminen. Varsinaista paksua punaista lankaa en komedioilta voi sanoa odottavani, mutta esim. Belushin (Bluto) pälyilyt yläosattomien eukkojen tyynysotiin ei yhdisty millään tavalla mihinkään. Tissien esittely on koko kohtauksen itseisarvo (ylläpidon Belushi-fanit muokkaavat tämän satavarmasti :)).

Näyttelijöitä ei voi haukkua, vaan kaikki hoitavat tonttinsa OK-tasoisesti, Belushi aavistuksen ylikin. Satunnaiset ylilyönnit yhdellä sun toisella vaan laskevat yleistasoa. Meininki on kuitenkin pääosin juuri niin vapaan näköistä kuin oli varmaan tarkoituskin. Joitain kohtauksia katellessa voisikin kuvitella ohjaajan vain sanoneen, että sekoilkaa :).
Musiikki - se, mitä siitä jäi mieleen - oli hyvää. Käytännössä siis Otis Day And The Knights. Ekstroja en jaksanut tarkistaa, mutta Special Editionhan tuossa kannessa komeilee, joten kyllä siellä jotain on. Leikitään, että katsoin VHS:n

Olisin oikeasti halunnut tykätä tästä elokuvasta. Välillä jopa nauroin jutuille, jotka eivät oikeasti naurattaneet. Itsensä petosta vain. Toisaalta, ne harvat hyvät jutut olivat oikeasti hauskoja (alun kaljakoppi, hevonen :D). Niitä ei vain ollut tarpeeksi. Monista klassikoista (Citizen Kane esim.) voin häpeämättä sanoa, ettei lähtenyt. Harvemmin kuitenkaan klassikkokomedia näin negatiivisesti yllättää. Pakko sanoa, että myyntiin lähtee.

nimimerkki: tatska

Pisteet:
Arvosteltu: 10.12.2004
Katsottu: DVD

Arvostelija

tatska
Käyttäjä
5 arvostelua

Faberin college olisi muuten kunniakas paikka jos siellä ei remuaisi Delta-jengi, joka juhlii villisti, keksii härskejä kepposia, jne. Delta-jengiin kuuluu paljon eriluonteisia oppilaita joista nimekkäimmät ovat Bluto, D-Day, Saukko, Kamu ja Hoover. Onpa samassa collegessa myös toinenkin veljeskunta, joka onkin collegen dekaanin suosiossa ja kilpailee aina Delta-jengin kanssa. Ja tämä toinen veljeskunta onkin sivistyneempi.

Nyt kuitenkin dekaani on saanut tarpeekseen Delta Housen kepposista joten on palkannut toisen veljeskunnan tekemään Delta Housesta lopun. Tästä alkaakin sitten se elokuvan varsinainen riemuralli, johon sisältyy klassisia kohtauksia kuten kuollut hevonen dekaanin kansliassa, toogabileet ja etenkin loppukohtaus jossa revitellään oikein kunnolla ja katsojakin pääsee nauramaan maha kippurassa.

Delta-jengi on hauska komedia, jonka vitsit oikeasti naurattavat. Vitsit eivät ole samanlaisia kuin nykyisissä teinikomedioissa vaikka tämä elokuvahan synnytti tuon kuuluisan lajityypin. Mutta se ei tietenkään tarkoita että vitsit olisivat kesyjä. Ne ovatkin pikkutuhmia. Nähdään alastomuutta ja seksiin vihjailevia kohtauksia. Mutta silti niissä ei mennä mauttomuuksiin.

Hyviä näyttelijöitä piisaa ja paras on tietenkin John Belushi. Harmi että aineet veivät miehen mukanaan, sillä hänen töitään olisi nähnyt enemmänkin. Hän osasi klassisesti murskata kitaroita ja oluttölkkejä.

Kannattaa katsoa Delta-jengi, jos haluaa nauraa kunnolla. Kannattaa katsoa Delta-jengi jos haluaa nähdä kunnon komedian. Kannattaa katsoa Delta-jengi jos haluaa nauttia elokuvataiteesta!

nimimerkki: Mask

Pisteet:
Arvosteltu: 27.06.2004
Katsottu: VHS

Arvostelija

Mask
Käyttäjä
178 arvostelua

Delta-jengi on yksi kaikkien aikojen suosituimmista komedioista eikä todellakaan syyttä suotta. Vitsit eivät ole väkinäisiä eivätkä lipsuliikaa kakkapissa-puolelle.

Faber-Collegen dekaani on kyllästynyt lopullisesti Delta-jengin kohellukseen kampuksella. Porukka kun ei aina oikein jaksa keskittyä opiskeluun vaan enemmänkin kaljan kittaamiseen, vastakkaisen sukupuolen vokotteluun ja toogabileisiin. Tämä häiritsee suunnattomasti myös viereisen asuntolan piilohomoja militantti-intoilijoita, jotka yrittävät pistää naapureita kuriin mutta lunta tupsahtaakin aimo lapiollinen omaan tupaan. D-Dayllä, Blutolla, Saukolla, Kamulla ja kumppaneilla kun ei keinot lopu ja hätähän niitä keksii lisää.

Tämä on oikeasti yksi niistä harvoista komedioista, jotka ovat saaneet minut aidosti nauramaan ääneen. Klassikkovitsit kuten kuollut hevonen dekaanin kansliassa, dekaanin vaimoon sekaantuminen sekä toogabileet jäävät mieleen ja hymyilyttävät vielä seuraavana päivänäkin.

Nuoret näyttelijät ovat elämänsä vedossa. Tom Hulce, joka sittemin tuli tunnetuksi Amadeuksen Mozartina, häröilee pääosassa, mutta shown varastaa luonnolisesti John Belushi ikimuistoisessa roolissaan Blutona. Vaikkei hän olekkaan varsinaisesti elokuvan päähahmo, hänestä tämä leffa muistetaan. Sääli että aineet veivät hyvän miehen liian aikaisin. Myös Donald Sutherland häröilee oppilaisiin melko luontevasti suhtautuvana hippiopettajana.

Delta-Jengi on loistavasti käsikirjoitettu ja hyvien näyttelijöiden kansoittama. Kunhan ei säädä Fubu-pipoaan astetta liian tiukalle, se on lähellä täydellistä viihdettä. Tosiaan, college alkaa näyttää melko mukavalta paikalta tämän leffan myötä:)kuulemma elokuvan myötä safkasodat ja toogabileet yleistyivät collegeissa... hmm...

Pisteet:
Arvosteltu: 07.08.2003
Katsottu: VHS

Arvostelija

John Lennonjohto
Käyttäjä
108 arvostelua

Vau! Tämän elokuvan jälkeen amerikkalainen college näyttää todella, TODELLA houkuttelevalta paikalta. On olemassa tiukkapipojen asunnot ja sitten on taas Delta-asunnot, jossa lauletaan kuolemattomia hittejä ja vedetään päätä täyteen. Jo 7 vuotta peräkkäin. (Eikös collegesta pitäisi päästä jo 4 vuodessa?)

Ja juonta pukkaa: Faberin kaupungin college on maan mainio paikka missä Delta House remuaa John "Bluto" Blutarskyn johdolla. Asunto on täynnä mitä värikkäimpiä: D-Day, Saukko, Kamu ja Hoover, joka ottaa asiat hieman vakavammin. Naapurissa taas on aito jääne Hitler-jugendista. Siis tiukkapipot. Kun Deltassa vihitään jäseniksi vannomalla se ja ottamalla vastaan lempinimi ja pinssi niin toisaalla läpsitään perseelle hieman homoerottiisissa asuissa. Kumpi kuulostaa houkuttelevammalta? Deltaa vihaava dekaani kumminkin laittaa (tai ainakin yrittää laittaa) stópin juoppoilulle ja siitä alkaa sota: Delta vs. säännöt.

Tämä oli taas semmoinen leffa, jonka katsoin pikkuisena taaperona kun eräs suositteli. 9-vuotiaana sitä ei ymmärtänyt, mutta nyt puolitusinaa vuotta hyöhemmin oli aika katsastaa se taas. Vitsit aukeavat paljon paremmin ja naurussa on pitelemistä.

Kaikki on lähes tulkoon täydellistä. Näyttelijät, musiikki, tapahtumat ja ohjaus. John Landis ei kainostele mitään vaan näyttää reilsti kaiken mitä pitääkin. John Belushi taas on aivan mestarimainen Blutona. Ihan rupeaa itkettämään, että hän on kuollut ja ei elokuviakaan kerennyt jäädä elämän tieltä kovin monta. Eikös John ollut noin 30 kun kuoli? Voi rehellisesti sanoa, että rakastan hänen näyttelijätyötään ja hassuja kulmakarvoja. Musiikki on sitä 60-luvun alun poppia. Vanhat klassikot, jotka tuntee, soivat taustalla koko ajan. Tooga-bileiden tanssikohtaus on legendaarinen.

Tähän olisi voinut laittaa vielä puolituntisen, mutta kun budjetti oli 2.5 milj. niin minkäs voi. Budjetin pienuudesta kertoo myös se että Belushilla oli toiseksi paras palkka porukasta Donald Sutherlandin jälkeen eli 40 000. Tämä oli myös niitä harvoja kertoja kun katsoin kelloa ja toivoin ettei tämä loppuisi äkkiä, mutta ne 104 minuuttia menevät nopeasti. Jatko-osa olisi voinut tehdä gutaa mutta 1982 ne haudattiin Belushin mukana.

Tämä on siis maailman parhaimpia ja menestyneimpiä komedioita ikinä. Minä ikävöin Belushia, mutta silloin tällöin voi nauttia hänen työstään. Tämän voisi myös hankkia DVD:llä. Tietääkö kukaan mistä?

Ai niin, elokuvan jälkeen tooga-bileistä tuli hitti kaikkialla USA:n collegeissa. Legendaarista meininkiä!

Pisteet:
Arvosteltu: 14.07.2003
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Juhani Sementti
Tykittäjä
152 arvostelua