Avatar (2009)
- Ohjaajat:
- James Cameron
- Käsikirjoittajat:
- James Cameron
- Pääosanäyttelijät:
- CCH Pounder, Giovanni Ribisi, Joel Moore, Michelle Rodriguez, Sam Worthington, Sigourney Weaver, Stephen Lang, Wes Studi, Zoe Saldana
- Maat:
- USA, Iso-Britannia
- Kielet:
- englanti
Arvostelut
Uskomattoman kaunista, mutta ei toki täydellistä.
Tulipahan sekin koettua – kolmen tähden tarina neljän tähden kuosissa. Titanic-ohjaaja James Cameronin Avatarista on kohistu niin paljon ennakkoon, että Tyynimerikin jää sille metelille toiseksi. Hypetys ei tunnetusti anna aina oikeaa kuvaa itse asiasta. En silti tahdo väittää, että Avatar olisi kokolailla tylsää kliseehömppää kolmannella ulottuvuudella varustettuna. Ehei, nimittäin se on loppujen lopuksi tähän astisista Yhdysvaltain terrorismin vastaista sotaa ruotivista elokuvista onnistunein. Näin siitä huolimatta, ettei Avatar edes tapahdu Maassa, eikä siinä puolella sanallakaan puhuta kyseisestä sodasta.
Avatar on pakko kokea kolmiulotteisena. Ei sillä, että kolmas ulottuvuus saisi esimerkiksi elokuvan taistelukohtaukset näyttämään oleellisesti messevämmiltä, vaan koska sen esittämä vieraan planeetan maailma on varmasti tällöin pykälän uskottavampi myös ei-tieteisfriikeille. Kun ikimetsän upeaa flooraa ja faunaa vyöryy melkein omalle iholle asti, on tähän todellisuuteen helpompi upota ja siinä elävää na'vi-kansaan sujuvampi sympatiseerata. Avatar on uskomattoman kaunis. Vaikka kaksiulotteiset mainospätkät elokuvasta ovat näyttäneet pahimmillaan jopa tökeröiltä, itse elokuvassa kaikki elävä myös näyttää oikeasti elävältä ja äänimaisema kuulostaa siltä kuin sen pitäisikin, oli sitten kysymys kiviluolasta tahi armeijan kuljetusaluksesta.
Ikävä kyllä elokuvan käsikirjoitus ei ole siitä parhaimmasta päästä. Vaikka ympäristö elää, dialogi kuulostaa toisinaan kulmikkaalta (vrt. Tähtien sota). Lisäksi elokuvan alkupuolisko kaipaisi enemmän sykettä. Hahmotasolla Cameron, joka on myös käsikirjoittanut elokuvansa, sortuu tekemään vaikkapa päähenkilön vastustajasta yksiulotteisen asehullun, joita on nähty toimintaelokuvissa maailman sivu. Yksiulotteisuus vaivaa myös muita hahmoja, jolloin mm. sellainen kyvykäs näyttelijä kuin Sigourney Weaver joutuu tohtori Augustinen roolissaan etenemään turhauttavan kaavan mukaan.
Mitä tulee sinihipiäisen na'vi-alkuasukaskansan edustajiin, ei ole yllättävää, että Cameron on haalinut heidän johtajansa esittäjäksi cherokee-intiaani Wes Studin ja tämän shamaanivaimon osaan Guyanassa syntyneen tummahipiäisen CCH Pounderin. Cameron ei kuitenkaan heittäydy Avatarissa rasistiksi muita kuin ehkä valkoisen rodun edustajia kohtaan. Hän näyttää meille miksi na'vit ovat tärkeitä, ja samalla mikä valkoisessa ihmisrodussa mättää. Ryskyen saapuvat (valkoihoiset) ihmiset ja tarjoavat na'veille mukamas auttavaa kättä saadakseen omakseen jotakin näille kuuluvaa (vrt. esim. Irakin öljyvarannot). Osapuolet ajautuvat vastakkain, kun ihmiset eivät heti saakaan haluamaansa. Taistelun tuoksinassa kaatuu unelmia, eläviä ja symboleita. Merkittävää on, että erään noista symboleista Cameron on istuttanut selvästi na'vien puolelle, mutta kooltaan ja muodoltaan se toi ainakin omaan mieleeni WTC-tornit. Dialogista taas kumuaa, että sininen metsäkansa ja teknologiaansa rakastavat ihmisrodun edustajat ovat jossakin mielessä kuin yhtä. Kummallakin on kuitenkin sääntöjä, tottumuksia ja haluja, jotka saavat toisen käymään toista vastaan.
Koko pelin keskiössä on melko tuntemattoman australialaisnäyttelijä Sam Worthingtonin esittämä sotamies Jake Sully. Alaraajoistaan halvaantunut nuorimies pääsee kuin vahingossa mukaan armeijan suureen Pandora-projektiin, kun hänen kaksoisveljensä kuolee. Jake hyppää veljensä housuihin mielellään, sillä se suo hänelle tilaisuuden päästä kirjaimellisesti taas jaloilleen. Worthington on roolissaan kaikessa mielessä kuin Mark Hamill Tähten sodan Luke Skywalkerina; hän freesi kasvo ja ilmentää rooliinsa kuuluvaa sisukkuutta ja intoa hurmaavan ahnaasti. Valtavan hienoa työtä tekee kuitenkin erityisesti Zoe Saldana, joka hurmasi uuden Star Trekin Uhurana, mutta näyttäytyy nyt sinisen Neytirin hahmossa. Olkoonkin, että Saldanan sijasta kuvissa nähdään digitaalisesti ehostettu na'vi, hänen heittäytymisensä tilanteisiin ja esimerkiksi tuskansa keskellä suurta tuhoa on koskettavaa. Ja tuo tuho on tosiaan valtaisa, kuten kaikki Pandoran lippaasta kertovan tarun muistavat tietävät.
Vaikka Avatar kärsii kliseistä ja ennalta arvattavuudesta monella osa-alueellaan jopa musiikista alkaen, se on todella kaunis paketti. Kaikki epäkohdatkin rainassa melkein puolustavat paikkaansa oikeastaan sillä, että vähänkin monimutkaisemman elokuvan kohdalla kolmiulotteisuuden suoma wow-efekti saisi peruskatsojan varmaan hukkaamaan tarinan punaisen langan. Näin pitkää elokuvaa olisi ikävä katsoa, ellei olisi tarkasti selvillä siitä, missä mennään. Pituus ei kuitenkaan puuduta, ellei nyt sitten nenänvartta 3D-lasien painaessa. Leffassa tapahtuu paljon ja hyvällä rytmillä. Täydellinen leffa Avatar ei ole, eikä sen kolmiulotteisuus varmaan enää kolmannella katsomiskerralla jaksa hämmästyttää. Mutta sittenkin Avatarissa on jotakin sellaista, joka tekee siitä vetovoimaisen.
Söpö
Ylläpitäjä, 732 arvostelua
Arvosteltu: 18.12.2009
Katsottu: Teatterissa
Outo sekametelisoppa kliseitä ja epäuskottavaa kokonaiskuvaa.
Kuten James Cameron on tuotantonsa aiemmilla virstanpylväillä – Terminator-sarja, Aliens – paluu, Titanic – osoittanut, taideteokset ovat olemassa tekniikan esittelemiseksi, eikä suinkaan toisinpäin, kuten olen toisinaan erehtynyt kuvittelemaan (tosin miehen toimintaelokuvilla on kyllä omat ansionsa, myönnettäköön). Titanicin tyhjennettyä pajatson ja varmistettua, ettei Cameronilla olisi rahan tai suuren yleisön arvostuksen suhteen enää mitään voitettavaa herra piti taukoa elokuvaohjaamisessa peräti 12 vuotta. Sitten tuli vuosi 2009, 3D-tekniikka löi lopullisesti läpi karistaen karmaisevat punaviherlasit pois hartioiltaan, ja Cameronin tuli aika luoda ihmiskunnalle pällisteltäväksi uusi ”mestariteos” – tämä maailman kahdeksas ihme on tietenkin Avatar, kaikkien aikojen toiseksi eniten mynttiä lyönyt säiliö ajatuksetonta junnausta.
Heti alkuun on sanottava, ettei Avatar kerro juuri mistään. Pinnallisella ja ennalta-arvattavalla tavalla se yrittää käsitellä sellaisia teemoja kuin erilaisuuden hyväksyminen ja ihmiskunnan ahneuden vääryys, mutta simppeli ja ilmeinen käsikirjoitus jättää ajattelevan katsojan täysin tyhjäksi. Juoni kertoo rampautuneesta merijalkaväen sotilaasta Jake Sullystä (Sam Worthington), joka saa rahakkaan toimeksiannon kaukaiselle Pandora-planeetalle. Tehtävänä on soluttautua paikallisten na’vi-avaruusintiaanien joukkoon keinotekoisessa avatar-kehossa, jossa Jaken on mahdollista muistuttaa primitiivejä ulkoisesti mahdollisimman paljon. Lopullisena tavoitteena on häätää siniset villimiehet pois kodeistaan, jotta maan tehtaille saataisiin hölmösti nimettyä unobtainium-metallia. Jake saa havaita, että na’vit ovat kaikkea muuta kuin hänelle on kerrottu; toisin sanoen he ovat jaloja, sympaattisia, sosiaalisia, urheilullisia, luonnonläheisiä ja edustavat kaikkia niitä arvoja, joista länsimainen kulttuuri on vieraantunut mutta joita urbaaniviherpiiperöt palvovat ja joiden puolelle kuka tahansa Nietzscheä inhimillisempi katsoja on helppo manipuloida.
Käsikirjoituksen armoton kliseisyys, itsestäänselvyys ja latteus onkin Avatarin suurin ongelma. Tekniseltä toteutukseltaan se on loistava – Pandora hehkuu upeissa väreissä; kolmiulotteisuusefekti on varsin komea (vaikkakin allekirjoittaneelle silmiä rasittava ja pahoinvointia aiheuttava, mitä ei kuitenkaan voi laskea erityisesti juuri Avatarin heikkoudeksi); toimintakohtauksista ei vauhtia puutu; erikoistehosteet ovat hienointa mitä rahalla saa, mikä ei sinänsä ole yllättävää, sillä rahaa tähän elokuvaan onkin upotettu enemmän kuin laki sallii.
Mutta sisältöpuolelta uupuu niin paljoin, ettei elokuvasta voi nauttia minään kovin syvällisenä teoksena. Na’vit ovat täysin ilmeisiä sankareita ja sympatian kohteita, heidän kulttuuristaan ei löydy oikeastaan yhtäkään negatiivisena pidettävää piirrettä ja ajoittainen äkkipikaisuus ja aggressiivisuuskin menevät heidän impulsiivisuutensa ja luonnon kanssa sopusoinnussa olevien elintapojensa piikkiin täydentäen vaikutelmaa kansasta, joka edustaa kaikkea sitä mitä kaupungistunut nykyihminen tahtoisi olla, mutta ei voi. ”Ilmeistä” enemmän Avataria ehkä kuvaakin sana ”helppo”; sen arvomaailma on ilmiselvä ja niin yksinkertaistettu, että vain yksi suhtautuminen sen hahmoihin ja asetelmiin on mahdollinen. On ilmeistä, että Jake valitsee mieluummin na’vien hippielämäntyylin kuin militarismia – ilmeisine Yhdysvaltojen viimeisen puolen vuosisadan interventionistista ulkopolitiikkaa kritisoivine elementteineen – huokuvan maisen vaihtoehdon.
Jotta ratkaisu olisi mahdollisimman helppo, ihmisten toimintaa ja sen epäoikeutettua luonnetta alleviivataan kaikin mahdollisin keinoin: on joukko hyviä tiedemiehiä, jotka puhuvat järkeä ja sanovat tyhmemmällekin ääneen sen minkä elokuvasta jo muutenkin tajuaa; sekä tietysti pahoja markkinavoimien edustajia joita ei kiinnosta kuin voitto – sekä ultrapaha roisto eversti Quaritch (koomiseen ylinäyttelyyn sortuva Stephen Lang), joka kärsii pahasta asefetissistä ja on täysin yksisilmäinen psykopaatti. Juonen kuljetus tukee selkeitä asetelmia ja voimakkaan dramatisoidut kohtaukset pumppaavat katsojaan ylväitä ajatuksia ja vielä ylväämpiä tunnetiloja sellaisenaan. Tarina kehittyy juuri kuten odottaa sopii, jokainen käänne on helposti ennakoitavissa eikä aivotoiminnan syntyminen elokuvan seurauksena ole realistisesti ajatellen mahdollisuuksien rajoissa. Oikeastaan ongelmana ei olekaan koko touhun ilmeisyys ja syvempien tasojen puutuminen, vaan se, että elokuva toteuttaa kaiken päinvastoin: turhautuminen on päällimmäinen tunne, sillä Cameronin kerronta tai käsikirjoitus eivät vain riistä katsojalta oivaltamisen ja tuntemisen iloa, vaan päinvastoin synnyttävät ärsyyntymistä jatkuvasti aliarvioidessaan katsojaa ja mennen uskomattoman laskelmoidusti aina siitä mistä aita on matalin.
Kokonaisuutta heikentää vielä se, että elokuva on paikoitellen tahattoman koominen ja vielä useammin raivostuttavalla tavalla kliseitä toistava. Vaikka upeasti kuvattu Pandoran luonto näyttääkin suorastaan yliluonnollisen kauniilta muutamissa rauhallisemmissa otoksissa, synnyttävät hohtavat, kolmimetriset, sinihipiäiset na’vi-hongankolistajat Pandoran niin ikään hohtavan ja sinertävän viidakon seassa syöksähdellessään vaikutelman, jota voisi kuvailla lähinnä epäselväksi sotkuksi psykedeelisiä värejä ja villisti liikkuvia väkkäröitä. Kliseinen rakkaustarina Jaken ja na’vi-neito Neytirin (Zoe Saldana) välillä huipentuu älyvapaaseen ja tuskallista irvistelyä takuuvarmasti synnyttävään seksikohtaukseen, jossa animaatioukkelit muhinoivat hekumallisesti neonväreissä loistavien kasvien seassa. Mukana on myös leijuvia kallioita, Pandoran taivaalla liihottelevia lentoliskoja, roistojen tavoittelema unobtainium-metallin uskomattoman pöljästi valittu nimi, ”tieteellisiä” selityksiä na’vien ja Pandoran luonnon yhteydestä (oletettavasti jotta ateistitkin voisivat hyväksyä na’vien uskonnollisen viehtymyksen luontoon ja sikäli elokuvan halpahintainen ”vetoavuus” tavoittaisi myös heidät), sekä simppelisti sci–fi-ympäristöön siirretty juoni, joka on kuin mistä tahansa lännenelokuvasta, jossa päähenkilö eksyy "jalojen villien" pariin (voit valita niin Pocahontasin kuin Tanssii susien kanssa – uutta näkemystä aiheeseen Cameron ei luonnollisestikaan tuo). Kun kaikki tämä lasketaan yhteen, on lopputuloksena outo sekametelisoppa kliseitä ja epäuskottavaa kokonaiskuvaa.
Elokuvan visionäärisyyskin on vähän niin ja näin, kun mikä tahansa Pandoralta löytyvä elämänmuoto on jokin maapallon laji neonväriseksi muunnettuna. Tulevaisuuden armeijat käyttävät machon isokokoisia käsiaseita ja laukovat ohjusten lisäksi huonoja one-linereitä (”Et ole ainoa jolla on aseita”). Lisäksi muutenkin tietokonepelimäisessä kokonaiskuvassa on japanilaisista räiskintäpeleistä tuttuja kaksijalkaisia ja –kätisiä sotarobotteja joiden pääasiallinen tehtävä on palauttaa muskelit koneistetun sodankäynnin ajalla uudestaan käyttökelpoiseksi aseeksi. Tietokonepelimäinen vaikutelma on muutenkin läsnä, kun suuret toimintakohtaukset koostuvat lähinnä mekaanisesti toisiaan vastaan iskevistä tietokoneella luoduista pikku-ukoista ja futuristisista aseista. Muumilaaksofantasiaa muistuttavaan loppukohtaukseen päästään monen jo kuolleeksi luullun avatar-kropan deus ex machinamaisen henkiinheräämisen myötä, ja jotta hyviksille ei varmasti kertyisi katsojan silmissä vähääkään pahaa karmaa, tietokonepelimäisellä tavalla useita elämiä omistava ”loppuvastuskin” kuolee vain omaa ilkeyttään ja jääräpäisyyttään, kun antautuminen ei pahuuden ruumiillistumalle ole varman tappionkaan edessä ratkaisu.
Kokonaisuutena Avatar on tönkösti Hollywood-spektaakkelien muka-ajattelevan laidan kliseitä avaruuteen siirtävä superyksinkertainen jättibudjetin rämistely. Aivotoimintaa ei mukana ole pätkääkään, ja tyystin näkemyksetön auteur Cameron ei käsikirjoittaja-ohjaaja-voitontahkoajan roolissaan luo mitään poikkeuksellista tai uutta. Sinänsä Cameronin tavassa luottaa tunteisiin vetoamiseen ja eksoottisten visioiden viehätykseen ei ole mitään vikaa. Mutta Avatarin tapa tyrkyttää näkemyksiään ja esitellä ne täysin vivahteikkuutta vailla olevan kerronnan ja tarinan avulla ei yksinkertaisesti ole hedelmällinen tapa tehdä elokuvaa. Hahmoista puuttuu kaikki syvyys ja moniulotteisuus, eikä tarina jätä mitään katsojan tulkittavaksi tai pohdittavaksi – nämä sudenkuopat välttämällä esimerkiksi uskomattoman tunnelmallinen Ridley Scottin Blade Runner pystyi osin samanlaisessa sci–fi-miljöössä välttämään, sillä Scottin mestariteoksen tarinassa oli sellaista draamallista voimaa mikä täysin puuttuu Avatarista ja tämän hän oli saavuttanut vähemmän ilmeisten asetelmien, syvällisempien henkilöhahmojen ja vähemmän töksähtävän sanoman esiintuomisen ja teemojen käsittelyn kautta. Avatar sanoo kaiken Jaken horisevalla kertojaäänellä suoraan, eikä sen hahmoista tai tarinasta yksinkertaisesti löydy sellaista syvyyttä tai kehityskaarta joka saisi katsojan elämään, kokemaan ja tuntemaan tarinan mukana.
Elokuvan parhaaksi ja mieleenpainuvimmaksi hetkeksi jää Jaken korni lausahdus: ”Juoksemme joka päivä pidemmälle. Jalkapohjani alkavat parkkiintua.” Aivan samoin Cameron menee laadun uhraamisessa mahdollisimman suuren tuoton tavoittelulle joka elokuvansa myötä pidemmälle. Siinä alkavat ajattelevan katsojan aivot väistämättä parkkiintua.
Miihkali
Tykittäjä, 162 arvostelua
Arvosteltu: 21.01.2010
Katsottu: Teatterissa
Moni kakku päältä kaunis - niin kuin Avatarkin
Uusi James Cameronin ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama elokuva Avatar tuli ensi-iltaan 18. joulukuuta ja kävin katsomassa sen pari päivää ensi-illan jälkeen. Odotukset elokuvaa kohtaan eivät olleet kovin suuret, toki uusi 3D-teknologia kiinnosti, mutta loppujen lopuksi menin katsomaan elokuvan lähinnä ystävien mielenkiinnosta elokuvaa kohtaan.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Pandora nimiselle kuulle vuonna 2154. Ihmisillä on tukikohta Pandoralla ja ihmiset ovat kiinnostuneita arvokkaasta metallista, joka sijaitsee alkuperäiskansan, Na`vien, alueella. Elokuvan päähenkilö Jake Sully on entinen merijalkaväen sotilas, joka on halvaantunut vyötäröstä alaspäin. Hänellä on sama geeniperimä kuin veljellänsään, jonka takia hänet on tuotu Pandoralle ottamaan haltuunsa veljensä "avatar", vastineeksi hänelle on luvattu saada jalkansa takaisin. "Avatar" on olio, jossa on puolet ihmisen DNA:ta ja puolet alkuperäisasukkaan. Jake lähetetään tutkimaan Na`vien elämää ja hän tulee säännölisin väliajoin viestittämään ihmisille Na`vien elämästä.
Ennen pitkään kaikkien kokemaksi yllätykseksi Jake ystävystyy Na`vi heimon kanssa. Tulipa vahvasti mieleen Tanssii susien kanssa ja Pocahontas. Muutenkin juoni on todella ennalta-arvattava ja kliseinen. Vielä lopun hyvä ja paha asetelma oli kaiken huippu.
Avatarin teemat ja sanomakaan ei ole varsin omaperäisiä. Ympäristötuhon ennustaminen, alkuperäiskansojen puolesta puhuminen ja ihmisen imperialististen pyrkimysten vastustaminen ovat toki hienoja ja kauniita asioita, mutta ovat todella tavanomaisia mielestäni. Odotin jotain syvällisempää. Myös sen esittäminen näin karkean yksipuolisesti oli elokuvan yksi suurimpia virheitä. Na`vi kansa on kuvattu täydelliseksi luontoa rakastavaksi heimoksi, joilla ei ole mitään itsekkäitä pyrkimyksiä ja ihmiset on kuvattu itsekkäiksi ja ahneiksi, mikä on kyllä valitettavan usein totta, mutta ei sentään näin yleistäen.
Ison budjettinsa vuoksi Cameron ei halunnut ottaa elokuvaan mitään varsin nimekkäitä näyttelijöitä, mikä oli toisaalta hyvä asia, että annetaan vähän tuntemattomille tilaisuus näyttää, mutta mielestäni elokuvan näyttelijäsuoritukset olivat varsin jäykkiä ja onnettomia. Elokuvan päätähdet Sam Worthington ja Zoe Zaldana eivät loistaneet rooleissaan, karismasta nyt puhumattakaan.
Henkilöhahmot olivat muutenkin todella pimennossa. Kehenkään ei tullut syvempää vaikutelmaa, vaan kaikista oli todella pintapuolisesti näytetty/kerrottu. Päähenkilöstä Jake Sullysta ei kerrottu nimen lisäksi muuta kuin entinen merijalkaväkitausta.
Dialogit olivat varsin teennäisiä ja jäykkiä ja jotenkin niistä paistoi, että kaikki keskustelut oli tehty todella kiirellä ikäänkuin hoidettaisiin ne nopeasti alta pois. Varsin ärsyttävä repliikki jäi mieleeni. "Mitä me muka antaisimme heille?" "Kaljaa ". Olisi nyt voinut odottaa jotain hieman tärkeämpää esim. lääketieteen saavutukset.
Jaken kasvutarina pojasta mieheksi tai oikeastaan mieheksi oli varsin mielekästä katsottavaa. Pidin myös elokuvan viihteellisyydestä, viihdepätkänä tämä olisikin toiminut hyvin, ei ajatuksia ja tunteitä herättävänä elokuvana. Musiikki sopi elokuvaan kohtalaisen hyvin, ei ollut mitään omaperäistä, mutta kyllä välillä Hornerin sävellykset toivat hyvän mielen.
Elokuvan paras anti sitten olikin se visuaalinen puoli. Todella näyttävän näköistä ja 3D-lasit eivät häirinneet ollenkaan. Mutta visuaalisessa puolessa oli kyllä heikkouksia. Elokuva on näin pitkäksi elokuvaksi varsin nopeatempoinen. Ajan olisi voinut mielestäni käyttää hyödyllisemmin. Ottaa turhat taistelukohtaukset pois ja näyttää hienoja luontomaisemia olisi ollut loistava lisä elokuvaan. Melko samanlaisessa elokuvassa Tanssii susien kanssa näin on tehtykin. Välillä todella kauniita luontomaisemia oli suorastaan ilo katsella ja elokuva oli muutenkin hidastempoisempi, mikä oli hyvä asia tämänkaltaisessa elokuvassa.
Avatarilla olisi ollut enemmän panoksia kuin mihin sain tyytyä. Elokuva oli minulle todella suuri pettymys. Vaikka en odottanut tämän olevan mikään mestariteos, niin uskoin ja toivoin, että tämä olisi sentään 2000-luvun kymmenen parhaan elokuvan joukossa, mutta ei niin ei.
AKS
Käyttäjä, 2 arvostelua
Arvosteltu: 29.12.2009
Katsottu: Teatterissa
Pandora ei ole – se elää.
James Cameron on ollut mukana viemässä elokuvien erikoisefektiantia eteenpäin jo kolmella vuosikymmenellä. Hittien täyteiseen filmografiaan lukeutuvat kaksi ensimmäistä Terminaattoria, Aliens, Abyss – Syvyys, True Lies ja viimeisimpänä Titanic, joka on edelleen kerännyt enemmän leffalipputuloja kuin yksikään muu elokuva, ja vei mukanaan muun muassa 11 Oscaria tehden näin ollen saavutuksen, johon ovat lisäksi yltäneet vain Ben Hur ja Taru Sormusten herrasta: Kuninkaan paluu. Tätä taustaa vasten Avatarilla, Cameronin uusimmalla, oli kovat paineet – erityisesti kun eroa edelliseen ohjaustyöhön eli Titaniciin kertyi 12 vuotta.
Pystyykö Avatar samanlaiseen ilmiöön kuin Titanic? Tämän tekstin tarkoituksena on kaikkea muuta kuin varmalla otteella käydä läpi Titanicin yleisö- ja Oscar-menestykset, ja miettiä tätä taustaa vasten Avatarin eri puolien onnistuneisuutta sekä sen mahdollisuuksia saman ilmiön toistamiseen. Huom.! Olen toistaiseksi nähnyt vain kuusi englanninkielistä elokuvaa tältä vuodelta, käsittelyssä ovat laiskuuden vuoksi vain kaikkein selkeimmät palkintokategoriat ja kolikonheitossakin valitsen aina sen väärän puolen, joten tekstin tarkoitus ei ole kovin tarkasti ennustaa sen pahemmin Oscareiden kuin muidenkaan palkintojen jakaumaa, vaan arvioida leikkimielisesti Avatarin mahdollisuuksia. Voitte sitten kaiken maailman gaalojen jälkeen tulla ilkkumaan, että ”pieleen meni, ei tullut edes ehdokkuuksia.”
Mahdollinen yleisösuosio
Cameron ei taaskaan päästä katsojiaan helpolla. Titanic kesti kolme tuntia ja risat, mutta onneksi Avatar tyytyy ”vaivaiseen” reiluun kahteen ja puoleen tuntiin. Titanicin 1,8 miljardin dollarin lippuluukkutuotto lienee kuitenkin tavoittamaton, onhan lukema yhä tilastojen yksinäinen susi. Selkeästi nuorehkolle miessukupolvelle suunnattu sci-fi-seikkailu saakin tehdä lujaa markkinointityötä houkutellakseen yhtä paljon väkeä kuin riipaisevan tuttuihin puitteisiin sijoitettu universaali tarina saavuttamattomasta rakkaudesta – olkoon takana vaikka millaiset kriitikkokehut, visuaaliset ylistyslaulut ja 3D-rummutukset. Eiköhän tuohta kuitenkin sen verran kerry, että Cameron kaavailema trilogia toteutuu.
Paras alkuperäinen käsikirjoitus
On helppo nähdä, miksi tarina rampautuneesta merijalkaväen sotilaasta ja mahdollisuudesta kävellä jälleen humanoidikehossa Maan kaltaisella Pandora-planeetalla sekä konfliktista ihmisrodun ja na’vi-alkuperäiskansan välillä kiinnostaa sci-fi-mies Cameronia. Onhan ideassa paljon kiehtovia aspekteja. Ikävä kyllä alun jälkeen tarinan käänteet syöksyvät lähimpään kliseesuohon. Tarina on voimakas, mutta juonen suuret linjat ovat ennustettavia, asetelman selostus monin paikoin tönkkö ja hahmot hautautuvat tapahtumien jalkoihin. Miten päähenkilö Jake Sully (Sam Worthington) päätyikään pyörätuoliin? Mitä todella opimme Neytiristä (Zoë Saldaña), jota na’vi-heimon jäsenistä nähdään kaikkein eniten valkokankaalla? Mitkä henkilökohtaiset syyt ovat ajaneet massoittain ihmisiä vihamielisen tuntuiselle planeetalle yli kuuden vuoden matkan päähän Maasta? Hahmojen syventämiseen olisi hurjasti mahdollisuuksia, mutta nyt on tyytyminen karikatyyreihin. Sotilaallisessa johdossa on ylityypillinen army-yrmy Miles Quaritch (Stephen Lang) ja oikein sääliksi käy Giovanni Ribisiä, jonka pitää esittää suoraan B-leffasta karannutta täystorveloa. Sullyn lisäksi vain tiedenainen Grace Augustinen (Sigourney Weaver) kohtalo jaksaa kiinnostaa. Lisäksi na’vien välisessä dialogissa ärsyttää paikoin älyvapaan tuntuinen hyppiminen luontevan na’vi-kielen ja yleisöystävälliseksi katsotun englannin välillä.
Paras ohjaus
Juonen peruskoukerot voivat tuntua lättäniltä, mutta kyllä Cameron osaa kertoa tarinansa väkevästi. Itse asiassa ohjauksen saralla pysti tai ainakin ehdokkuus on huomattavasti todennäköisempi kuin Cameronin itse näpyttelemän käsikirjoituksen suhteen. Massiivisen oloinen tarina etenee varman vakaasti, ja Cameron todella saa puserrettua kuviinsa tunnetta ja intoa. Kuvallisen kerronnan taiten hallitun käyttämisen kautta katsoja todella tuntuu olevan Pandoran ihmeisiin sukeltava Jake Sully.
Parhaat visuaaliset efektit
Pandoran maisemat ovat erottamaton osa elokuvan tunnetta. Tietokone-efektien käyttö on ollut runsasta, mutta toisaalta CGI:tä on hyödynnetty juuri oikealla tavalla monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti, ja tämän luulisi herättävän palkinnonjakajienkin huomion. Useasti vaikutta siltä, että Cameron on koonnut kamppeet kasaan ja lähtenyt todella kuvaamaan leffansa vieraalle planeetalle. Pandora ei ole – se elää, ja sitä kautta pysyy hengissä myös koko elokuva. Kun maisemien tehosteeksi lisätään jorinat planeetan henkisistä ulottuvuuksista, alkaa tuosta taivaankappaleista välittää enemmän kuin sen massaksi jäävästä asuttajista. Tällainen tunneside tulee todella tarpeeseen, jos uhkaavan tuhon teillä pitäisi tuntea myötätuntoa.
Paras musiikki, parhaan äänen palkinnot ja paras alkuperäinen musiikkikappale
Jos visuaaliset efektit loksauttelevat leukoja lattiaan, niin James Hornerin musat pistävät korvat koville. Yksinkertaisesti sanottuna: musiikki on eeppistä perinteiseen henkeen, mutta tästä huolimatta aivan henkeäsalpaavaa. LotR-leffojen tavoin Avatarissa musiikki on se viimeistelevä voima, jonka tehokas taru tarvitsee, ja Titanicin scoresta Oscarin pokanneen Hornerin kannattaa kaivaa jo smokki koipalloista. Viidakkoa myös ryskätään kumoon lujaa ja vakuuttavasti, mutta paikoin äänimaailma olisi kaivannut muutakin kuin tuhon pauhua ja katsojan edessä pyörivien eläinten karjaisuja. Sen sijaan Leona Lewisin I Will See You on läpinäkyvyydessään harvinaisen tökerö pyrkimys toisintaa My Heart Will Go On’in suosio, vai ihanko sattumalta kappale lopputeksteihin äänitettiin. Onhan kipale tosin oikein nätti, ja siitä löytyy ihan varteenotettavaa ehdokasainesta.
Paras puvustus ja paras meikkaus
Puvustuspalkinnot menevät yleensä historiallisten leffojen suuntaan, joten jos lannevaatteet eivät ole kauden kuuminta hottia, sieltä suunnalta ei kannata odottaa tällä kertaa edes ehdokkuutta. Sen sijaan meikkiehdokkuus ei ole ihan mahdottomuus, riippuen toki siitä kuinka paljon aikaansaadusta oli pelkkää tietokonejälkeä.
Paras elokuva
Tarina on keskitasoa, mutta kerronta todella kaappaa mukaansa, ja huikea elämys tästä katselukokemuksesta muodostuukin. Eeppisen pauhun lisäksi yhteiskuntakritiikki vahvistaa Avatarin ehdokaskelpoisuutta, erityisesti kun ehdokkaita nimetään tänä vuonna viiden sijasta kymmenen. Sekin auttaa, ettei Avatar ole kovin toimintapainotteinen. Innostuksen ylämäkiä tarjoavia vauhtijaksoja toki löytyy pitkin matkaa, mutta ne enemminkin syventävät huikeaa tutustumista Pandoraan kuin tarjoavat suurimittaista räiskettä. Sotakalusto otetaan kunnolla käyttöön vasta lopputaistossa. Silloin purkautuu koko elokuvan aikana rakentunut jännite, joten menossa on selkeästi suuret tunteet mukana. Ikävä kyllä taistelun asetelmat ja kulku tuntuvat vähän turhan perinteisiltä, vaikka näyttävyyttä niistä löytyy. Lisäksi yltiöpäisen suoraviivaisen kritiikin Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja ihmisen ahnetta perusluonnetta kohtaa olisi voinut hieman peitellä. Nimi ’Pandorakin’ kun on niin maar hellävarainen viittaus kreikkalaisen mytologian tunnettuun tarinaan maailman pahuuksien purkautumisesta irralleen.
Yhteenveto
Lopputeksteihin moneen paikkaan nimensä saanut Cameron joutuu todennäköisesti kirjoittamaan valmiiksi kiitospuheen jos toiseenkin, mutta näyttelijöiden tähän tuskin tarvitsee vaivautua. Leonardo DiCapriota ja Kate Winsletiä Amerikan Akatemia muisti ehdokkuuksin, mutta Avatarin suuntaan vastaavia tunnustuksia tuskin tarvitsee odotella. Jäyhä jokamiehenolemus auttaa varmasti Worthingtonin blockbuster-uraa, mutta aussi on turhan yksi-ilmeinen ja vähän myös karsimaton. Lisäksi hahmoihin ei ole eksynyt mitään suurta tulkitsemisen arvoista. Noh, odotukset kuitenkin täyttyivät: Cameron ei taaskaan tyytynyt tarjoamaan elokuvaa vaan vioistaan huolimatta Avatar on elämys. Jos elokuvateatteri on eskapismin etsintäpaikka, kannattaa katseet kääntää Avatarin suuntaan. Se nousee 2001: Avaruusseikkailun, Star Trekin ja Tähtien sodan rinnalle sukupolvia kasvattavaksi ja mielikuvituksia kiehtovaksi avaruus-scifi-klassikoksi.
X-tyyppi
Tykittäjä, 121 arvostelua
Arvosteltu: 23.12.2009
Katsottu: Teatterissa
Parasta aikaa mitä voit 3D-lasit päässä viettää
James Cameronin ote ei ole pettänyt vaan mies osaa edelleen pitää ison budjetin leffansa hanskassa eivätkä miehen vihaajat ikävä kyllä vieläkään pääse naureskelemaan millekään 2000-luvun uudelle Waterworldille. Avatar nostaa 3D:n aivan uudelle tasolle.
Elokuvan alku tuntuu kliseiseltä mutta puolustaa paikkaansa sillä hitaampi alku jossa 3D:tä käytetään vielä melko itsetarkoituksellisesti totuttaa silmät hyvin tyyliin. Avatarin tarina on melko perinteinen "valkoinen mies raiskaa ja ryöstää"-tarina joka sijoittuu tulevaisuuteen ja jossa kohteena on tällä kertaa Pandora-nimisen planeetan sininahkainen väestö joita kutsutaan na'veiksi. Maan asukkaat ovat tulleet planeetalle kaivaakseen sieltä erittäin arvokasta "älymetallia". Ongelmana on että na'vit asuvat suurimman esiintymän päällä eivätkä halua siirtyä. Ahneet ihmiset eivät tätä sulata ja tutkijoiden estellessä siirtyvät radikaalimpiin toimenpiteisiin. Tarinaa seurataan alukselle uutena saapuneen invalidisoituneen Jaken seikkailuiden ja videopäiväkirjan kautta mikä on mukavasti immersiota lisäävä tyyli. Ihonvärien erottelun näin radikaalein värein voisi toki lytätä turhana teeman alleviivauksena mutta na'vit ovat niin mukavaa katseltavaa ettei siitä jaksa valittaa.
Dialogiin mahtuu masentavan nähtyjä "Let's dance." onelinereita ja muuta vastaavaa mutta actionleffalta ei näinä päivä paljon enempää uskalla odottaakaan. Musiikkikin on lajityypille tyypillistä eeppistä kuoroilua ja voi ärsyttää sellaiseen kyllästynyttä.
Itse juoni kuulostaa varmasti sata kertaa nähdyltä ja tuskin herättää suurimmassa osassa katsojia mitään uusia ajatuksia ellei Avatar ole ensimmäisiä näkemiäsi elokuvia aiheesta. Cameronin uusi näkökulma aiheeseen onkin ajatusten herättämisen sijaan kirjaimellisesti uusi näkökulma eli 3D. Kun tarina etenee Pandoran pinnalle 3D:tä käytetään vielä reippaammin kuin alun tukikohdissa ja se on kaunista katseltavaa. Mikä tekee Avatarin 3D:stä niin mullistavaa on tapa miten se on saatu sulautumaan katselukokemukseen niin saumattomasti ja tarinaa palvelevasti muutamaa turhan keinotekoista "hei kato kasvit tulee ulos ruudusta, kai nyt varmasti tajuat että olet niinku elokuvan sisällä"-kohtausta lukuunottamatta. Pandorassa seikkailu Jaken mukana on erittäin hauskaa ja vaikkei se planeetta aiemmin fantasiaelokuvia nähneelle ole aivan niin uniikki kun Cameron on lupaillut on aivan eri asia olla siellä kolmiulotteisesti kuin vain sivustakatsojana.
Yleensä actionleffojen heikoimpia lenkkejä on se "pakollinen lopputaistelu" joka minusta on aina tuntunut turhalta tarinan pitkittämiseltä kun lopputulokseen pääsisi vähemmälläkin mäiskeellä. Kliseisestä "asehullu kenraali vs. vapaat kapinalliset" asetelmasta huolimatta Avatarissa tässä on kuitenkin onnistuttu loistavasti ja taistelun nopeat kameraleikkaukset sekä 3D-temput tekevät siitä vielä Pandoran ihasteluakin hauskempaa.
Cameron on puhunut jatko-osan mahdollisuudesta ja vaikka nämä puheet ennen elokuvan näkemistä aiheuttivat hampaiden kiristelyä odotan sitä innolla. Avatarin riemukkaat tutkimusretket tuntuivat vain Pandoran ja na'vien esittelyltä pedaten mukavasti paikan jatko-osalle jolta ehkä uskaltaa odottaa originaalimpaa tarinaa. Avatar on ehdottomasti edelläkävijä oikeissa 3D-elokuvissa ja erittäin hauska elämys sitä ei kuitenkaan voi kutsua vuoden parhaaksi elokuvaksi juonen puutteiden vuoksi.
Lähellä kuitenkin ollaan ja vuoden viihdyttävin elokuva on ehdottomasti tässä.
Vieras
Arvosteltu: 19.12.2009
Katsottu: Kotona
Tanssii smurffien kanssa
Näin Internetin ihmeellisessä maailmassa pienimuotoisen parodian Avatarista, jossa ääniraidan tilalle oli vaihdettu lauluosuuksia Disneyn Pocahontasista. Pirullisen osuvaa. Siltä Avatar tuntui. Neljänsadan miljoonan dollarin Disney-leffalta. Aavistuksen enemmän konetulta, räjähdyksiä ja kuolleita avaruusmariineita.
Eeppisin, uskomattomin ja ehkä kauneinkin Avatarin osa-alue ei itseasiassa löydy elokuvasta itsessään, vaan massiivisesta promootiokampanjasta. Kohu oli elokuvaa suurempaa, ehkä elämääkin. Iho-ongelmaiset kolankittaajat meuhkasivat näyttöpäätteidensä ääressä Avatarin olevan kauniinpaa kuin mikään mitä mikään kulttuuri missään olisi koskaan tähän mennessä tuottanut, Avatarin rinnalla 2001: Avaruusseikkailun ihmisyyden pohdinta on vain laskuhumalaista horinaa. Vastaväitteet kerettiläisyyttä.
Hyberbola on oikea sana. Tarkoittaa liioittelua kielellisenä tehokeinona. Niin lukee sanakirjassa.
Itselleni oli äärimmäisen epäselvää miksi elokuvasta niin kohistiin. Ainoa asia mitä Internetin keskustelulaudat antoivat elokuvasta ymmärtää oli, että vuoden lopulla ilmestyvä James Cameronin Avatar on upea. Ei mitään muuta. Jotain 3D:stä oli, en muista. Ehkä salaperäisyys elokuvan ympärillä tarkoitti, että se on tosi siisti. Kai, joo, aivan. Avatar räjäyttää tajunnan. Eikö se räjäyttänyt jonkun nörtin pumpun? Sääliksi käy, itselläni elokuva ei herättynyt oikein mitään tuntemuksia. Olisi ollu tosi kiva jos olisi.
KUITENKIN. Valtava hype ei herättynyt itsessäni sekään kummempia tunteita, mutta silti se oli ainoa syy miksi menin katsomaan elokuvan. Kai nyt aikaansa seuraavan ihmisen on nähtävä yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista. En tiennyt teatteriin astuessani paljon mitään elokuvasta, trailerin katsoin, mutta ei se paljoa tarjonnut. Siellä minulle lykättiin 3D-lasit kouraan. Laitoin ne päähäni ja kyllä, kokemus oli valtava. Teatteri näytti välittömästi kolmiulotteiselta. Tuntui siltä, että penkkejä olisi pystynyt koskettamaan. Ensimmäistä kertaa tärisin innostuksesta. En ollut koskaan ennen nähnyt 3D-elokuvaa.
Trailerit. Nyt se nähtäisiin. Elokuvan tulevaisuus, uusi suunta. Nyt meille tarjoillaan alkupaloja tulevasta elämyksestä. Nyt lähti traileri!
KYLLÄ, KYLLÄ, KYLLÄ!
Alaston nainen suihkussa, kaikki naiselliset pyöreydet kolmiulotteisena. Ja sitten joku Michael Myers-kopio. Vaanimassa puukon kanssa. Jonkin sortin parodia, alkukevennys jännitystä lievittämään. Ettei vaan kävisi, kuten sille nörttiparalle ja hänen särkyneelle sydämelleen.
Sitten se alkoi. Iso avaruusalus, niinkuin kaikissa Isoissa Scifi-leffoissa. Sitten päähenkilö ja avatarhahmonsa. Sitten se menee pahaan paikkaan ja kohtaa paikalliset ja vaikuttaa alkuun aika nololta niiden edessä, mutta sitten se voittaa niiden kunnioituksen ja rakastelukohtaus heimopäällikön tyttären kanssa. Tässä kohtaa kikattelin hieman asiattomasti, kun ajattelin Ranuan kummien sketsiä "Ufopornoo". Saatoin vaikuttaa jokseenkin kummalliselta.
Sitten elokuvassa paha valkoinen mies tulee ja kaataa metsää ja natiivi itkee, luonto on äiti! Sitten päähenkilö on sillain että ei käy laatuun ja puolustaa niitä. Konflikteja, uskonmenetystä, vihaa, komea lopputaistelu ja kaik' on okei, hei. Niin kuin siinä yhdessä leffassa.
Tuntemukseni elokuvan jälkeen: "Jaa". Siinäkö se oli? Näytti se kivalta, kai. En minä tiedä, minusta 1933 King Kong näyttää vielä aika hyvältä. 3D-tehosteet olivat aika... Njaah, tätäkö odotitte? Oli ne näin ensikertalaiselle ihan jänniä pari minuuttia. Ei kyllä säväytä elokuvan tulevaisuus.
Kun en elokuvan ulkokuorta osaa arvostaa ja sisältö oli mitä oli, niin kylmäksihän tuo jättää. Ei se täyttä paskaa ollut. Huonompiakin tapoja on viettää perjantai. Mainoskoneisto oli sen sijaan erittäin komeaa todistettavaa..
Hypen ja todellisuuden kohtaamisen seurauksena yksi tähti muuttuu supernovaksi, joten vain kaksi jää.
Perkeleen kone
Käyttäjä, 2 arvostelua
Arvosteltu: 03.03.2010
Katsottu: Teatterissa
Mahtavan jylhät maisemat ja hohdokkaissa väreissä kylpevä yöllinen viidakko ovat todellista silmänruokaa.
Kaksitoista vuotta sitten James Cameron räjäytti pankin Titanicillaan ja korjasi talteen ihan mukavan määrän Oscar-pystejäkin. Monta vuotta saimmekin odottaa herran seuraavaa elokuvaa, joka on nyt saapunut todella suuren ennakkohypetyksen jälkeen teattereihin. Ennen ensi-iltaansa Avatarista on kohistu joka puolella ja sitä on ennustettu tulevaisuuden elokuvien lippulaivaksi, joka mullistaa 3D:teknologian aivan uudella tavalla. Vallankumouksellista tai ei, Avatar on ehdottomasti kaiken odotuksensa arvoinen silmiä hivelevä seikkailu ja paras mahdollinen päätös onnistuneelle elokuvavuodelle.
Cameron on jo aiemmilla töillään osoittanut, että hänellä on taitoa luoda viihdyttäviä ja visuaalisesti upeita toimintaelokuvia. Avatarilla hän palaa sci-fi-elokuvan pariin, genreen jonka hän taitaa parhaiten. Teokset, kuten Terminator, Terminator 2: Tuomion päivä ja Aliens eivät näytä hassummilta herran ansiolistalla. Koneiden ylivallasta ja visvaisesta alieneiden listimisestä onkin siirrytty aivan eri maisemiin. Ihmiset ovat vuonna 2154 matkustaneet kauniille Pandora-nimiselle kuulle, jossa on runsaasti harvinaista älymetallia. Kyseisestä aineesta pulitetaan maapallolla sievoisia summia, joten ihmiset yrittävät haalia sitä hinnalla millä hyvänsä. Pandoran sini-ihoinen alkuperäisväestö vastustaa heidän luonnonvarojaan ja kulttuuriaan hävittävää ihmisrotua. Ihmiset pystyvät soluttautumaan na’veiksi kutsuttavien alkuasukkaiden joukkoon avatar-nimisillä lainakehoilla. Alaraajansa menettänyt sotilas Jake Sully pääsee mukaan avatar-ohjelmaan kokemaan jälleen, miltä käveleminen tuntuu. Yksinkertaisesta tiedonhakutehtävästä tulee jotakin suurempaa Jaken kiinnostuessa yhä enemmän na’vien elämäntavoista.
Avatarin käsikirjoitus oli valmis jo viime vuosikymmenellä, mutta kyse olikin vain siitä, että tehosteiden täytyi kehittyä tarpeeksi, jotta Cameronin visio pääsisi oikeuksiinsa. Ja hitto vie, sehän pääsee oikeuksiinsa paremmin kuin hyvin. Täysin tietokoneella luotu kokonainen uusi ja tuntematon maailma näyttäytyy uskomattoman kauniina ja aidon näköisenä. Mahtavan jylhät maisemat ja hohdokkaissa väreissä kylpevä yöllinen viidakko ovat todellista silmänruokaa. Katsoja ei voi kuin vain ihastella viimeisen päälle hiottua maailmaa, josta löytää aivan pienen pieniäkin kauniita yksityiskohtia. Kolmiulotteisuus luo näkymiin syvyyttä ja tuo trooppisen ympäristön aivan iholle. Pandoran maisemia jaksaisi katsella vaikka kuinka kauan ainakin siihen asti, kunnes toimintakohtaukset astuvat peliin. Lentokohtaukset ovat silkkaa upeutta ja toimintakohtaukset varmaankin hienointa, mitä elokuvateattereissa on voinut tähän asti nähdä. Lopputaistelun visuaalista hienoutta on vaikea kuvailla sanoin – se pitää itse nähdä. Na’vit on tehty erittäin fotorealistisiksi ja kasvojen liikkeiltään inhimillisiksi. Välillä jopa unohtaa, että ne on luotu tietokoneella. Robert Zemeckiksen Beowulfin kaltaisilta muovinaamoilta on vältytty, luojan kiitos.
Elokuvan heikoin lenkki onkin juoni, joka on varsin perinteinen vuoristorata vailla suurempia yllätyksiä. Juoni toimii kuitenkin hyvin, vaikka olisi tähän ehkä toivonut hieman jotain uutta. Huomaakin, että visuaaliseen sisältöön on panostettu käsikirjoitusta enemmän, sillä repliikit ovat suhteellisen tavallista toimintaseikkailu-osastoa. Näyttelijöissä ei ole pahemmin valittamista. Sam Worthington suoriutuu todella hyvin ramman Jake Sullyn roolissa. Mies näyttelee na’vi-kehossaankin hienosti. Zoe Saldana esiintyy elokuvassa pelkästään sinisenä na’vina ja tekee hahmostaan erittäin mielenkiintoisen. Sigourney Weaver hoitaa hommansa kelvollisesti, mutta hän ei tunnu pääsevän kunnolla oikeuksiinsa. Stephen Lang on juuri sellainen karski pahis mitä sopii odottaakin, vaikka hahmo on hieman kliseinen.
Na’vien elämäntavasta ja luonnonläheisyydestä on tehty kiinnostavaa katseltavaa ja heidän rodussaan on aistittavissa intiaanimaisuutta. Ihminen asetetaan selkeästi pahan riistäjän rooliin, joka tuhoaa säälimättömästi kaiken määränpäätänsä estävän. Avatarissa nähdäänkin pari todella lohdutonta kuvausta totaalisesta tuhosta, jota nämä valloittajat saavat aikaan. Ei tästä kuitenkaan ole saatu erityisen koskettavaa, vaikka hahmojen väliset suhteet toimivat mainiosti. Jyhkeät musiikit sopivat eri tunnelmiin todella hyvin tuoden sekä jännitystä, että rauhallisuutta.
En keksi syytä miksi en antaisi Avatarille täysiä pisteitä, sillä koko elokuva oli loistava. Ulkoasu on yksi hienoimmista ja muu sisältö toimii todella hyvin, vaikka pientä viilaamista olisikin. Tiedä häntä, onko Avatar koko 3D:n mullistaja, mutta se on ehdottomasti yksi hienoimmista elokuvateatterikokemuksista, mitä voi pyytää. Elokuvan loputtua yleisö puhkesi aplodeihin ja hyvä mieli valtasi minut huikean seikkailun jälkeen. Kiitos ja kumarrus, James Cameron!
Mowgli
Tähtääjä, 112 arvostelua
Arvosteltu: 20.12.2009
Katsottu: Teatterissa
Näe, elä ja tunne.
Avatarista on puhuttu 3D mullistajana ja täytyy myöntää, että sitä se onkin. Tällä kertaa kyseessä ei ole 3D mitä on totuttu näkemään, vaan James Cameron vie 3D:n aivan uudelle tasolle. Cameron on käyttänyt mielikuvitustansa luomalla jumalattoman kaunista Pandoraa ja hyödyntänyt 3D tekniikkaa tuomalla tämän maailman eloon. 3D tekniikkaa on hyödynnetty pienintäkin yksityiskohtaa myöten, eikä täten eteen tipahda mitään puoli hienoa 3D:tä, mitä on totuttu näkemään. Katsoja eläytyy elokuvaan, eikä itseään edes tarvitse asettaa jonkun hahmon asemaan, sillä siellähän ne katsojat jo ovat. Paikalla, livenä. Ainakin siltä se tuntuu ja nuo 162 minuuttia liukuvat kuin pulkka alas mäessä.
Tarina ei välttämättä ole mikään ihmismielen pimeissä ja valoisissa koloissa pitkään kehitelty omaperäinen masterpiece, mutta se on silti varsin toimiva, koskettava, aito ja kaunis. Cameron on taitavasti tuonut tarinansa eloon, hyödyntäen mielikuvitustansa ja repimällä näyttelijöistä kaiken irti. Dialogin kannalta elokuva on mielenkiintoinen, sillä hahmojen väliset keskustelut vaikuttavat realistisilta ja Cameronin keksimä Na’vien kieli on mielenkiintoisen kuuloista, hieman afrikkalaisten alkuasukkaiden kieltä muistuttava. Täytyy kyllä myöntää, että miehen musiikkivalinnat korostavat sen verran hyvin elokuvan dramaattisempia tapahtumia, että tippa olisi ollut linssissä, jollen olisi teatterissa istunut kauniin naikkosen vieressä ja tahdon voimalla niitä pidätellyt. Eikä animaattoreitakaan voi liikaa kehua, sillä heidän jälkensä elokuvassa on hienoa. Tästä ei animointi paljoa parempaan suuntaan mene. Elokuvan animaatio osuus on osattu sulattaa sen verran hyvin tuohon realistiseen maailmaan, ettei ihmissilmä edes huomaa niiden eroja.
Conanissa näin, kun Sam Worthington oli kutsuttu vieraaksi tämän roolin takia. Miehestä en tuota jaksoa ennen ollut kuullut paljoa mitään. Enkä uskonut, että Conanin hehkutus miehen kuuluisuuden nousemisesta kattoon tämän elokuvan jälkeen olisi totta. Toisin kävi. Elokuvan nähtyä voi katsoja todeta, että kyseessä on erittäin aitoa ja realistista eläytymistä herra Worthingtonilta. Eikä Worthington toki elokuvan ainoa tähtitapaus ole, sillä piilee elokuvassa muitakin varsin onnistuneita roolisuorituksia erinomaisilta näyttelijöiltä. Muun muassa Alien elokuvista monille tutuksi noussut Sigourney Weaver vetäisee ihannoitavaa eläytymistä ja realistista, inhimillistä energiaa pursuavan roolisuorituksen. Kehuttavaa kaikissa näyttelijöissä ylipäätään on se, että yksikään ei sorru turhiin yliampuviin ”NOOO!” tyylisiin huudahduksiin, tai muutenkaan vetäise mitenkään myötähäpeää herättävää roolisuoritusta. Vaikka osa hahmoista onkin kirjoitettu hieman kliseisesti, on toteutus kuitenkin pelastanut tämän seikan ja täten kaikki hahmot hoitavat loistavien näyttelijöiden ja ohjauksen ansiosta hommansa kotiin taidolla ja tyylillä.
Avatar on kaunis elämys, jota ei voi sanoin kuvailla. Avatar toimii kokonaisuutena yllättävän hyvin ja todellakin mullistaa 3D tekniikan. Laita lasit päähän ja astu mukaan unohtumattomaan, päätähuimaavaan seikkailuun. Näe, elä ja tunne.
Maximus
Käyttäjä, 58 arvostelua
Arvosteltu: 03.01.2010
Katsottu: Teatterissa
Avatar tarjoaa huikean katseluelämyksen.
Avatar on joulukuussa 2009 ilmestynyt ohjaaja James Cameronin uusin fantasiaseikkailu, joka on ollut vuoden odotetuinpia elokuvia ympäri maailmaa. Avatar on neljännellä sijalla maailman kalleimpien elokuvien listalla: elokuvan budjetiksi on arvioitu huikeat 237 miljoonaa dollaria.
Jake Sully on vyötäröstä alaspäin halvaantunut entinen merijalkaväen sotilas, joka pääsee kuolleen kaksoisveljensä tilalle mukaan armeijan Avatar -ohjelmaan. Pandoran eksoottisessa kuussa on todella arvokasta älymetallia, jota armeija yrittää saada itselleen hinnalla millä hyvänsä. Pandoraa asustaa myös erikoinen ja luonnonläheinen na'vi-heimo, joka ei ole halukas muuttamaan kodistaan, joka sijaitsee suuren älymetalliesiintymän päällä. Jake lähetetään keinotekoisessa avatar-kehossa tutustumaan na'vien tapoihin ja voittamaan heidän luottamuksensa. Pian Jake huomaa rakastavansa na'vien elämäntapoja, eikä halua enää palata ihmiskehoonsa tai auttaa armeijaa saamaan haluamansa älymetalliesiitymän na'vien Kotipuun alta. Hänen täytyy valita kumpi on hänelle tärkeämpää: uusi elämä na'vi-heimossa rakastamansa kansan ja naisen parissa vai oma ihmisrotu ja katsoa samalla kun na'vien arvokas luonnonläheinen elämä lähenee loppuaan.
Avatar on kyllä ehdottomasti pakko nähdä 3D-kuvana. Se antaa elokuvalle hienon ulottuvuuden ja tuo upean värimaailman esille tehokkaasti. Elokuvan erikoiset ja hiukan karmivatkin eliömuodot, sekä jylhät maisemat sopivat täydellisesti yksi yhteen tuohon suuren luokan fantasiamaailmaan. Tietenkin myös kliseillä on paikkansa tässä elokuvassa niin hahmoissa kuin juonessakin, mutta itseäni se ei niinkään häirinnyt. Elokuvan alussa kerrotaan lyhyesti, kuinka Jake pääsi mukaan Avatar -ohjelmaan, ja kuvaa hyvin sitä, millainen käskyjen orja hän aluksi on. Elokuvan myötä hän löytää kuitenkin oman itsensä ja ryhtyy vastustamaan oman rotunsa toimintaa.
James Cameron on tunnettu menestystä kyntäneistä elokuvista, kuten Terminator osat 1 ja 2, Titanic, Aliens - paluu ja monista muista tunnetuista elokuvista. Cameron oli suunnitellut ja käsikirjoittanut Avatarin jo vuonna 1994 ja elokuvan käsikirjoitus kattoi 114 sivua. Cameron kertoi, että inspiraationa hänelle toimi jokainen sci-fi-kirja mitä oli lapsena lukenut. Vaikka käsikirjoitus oli valmis hän oli kuitenkin sitä mieltä, että toteutus ei tulisi onnistumaan sen aikaisilla erikoistehosteilla. Hän päätti odottaa kärsivällisesti tehosteiden kehittymistä, jotta hän voisi toteuttaa tämän suuren teoksen. Kun aika viimein koitti hän sai tämän mahtipontisen fantasiaelokuvan valmiiksi kovalla työllä.
Näyttelijöiksi Cameron halusi henkilöitä, jotka olisivat mieluiten vähemmän tunnettuja, jotta budjettiin ei tulisi lisäkuluja - sikäli hiukan ironista, sillä elokuvan yksi tärkeimmistä hahmoista on Sigourney Weaver. Halvaantunutta Jake Sullya näytteli Sam Worthington, jonka Cameron valitsi haettuaan pääosaan hyvin sopivaa maailmanlaajuisesti. Worthington sai roolin, sillä Cameronista tuntui että koska hän ei ollut tehnyt aikaisemmin suuren luokan elokuvia, hän olisi valmis mihin tahansa, ja toisi hahmolleen aitoutta sekä luonnetta. Ja näin todella oli. Kaikki Avatarin hahmot oli uskottavia, eikä hajoittanut elokuvan aitoutta huonoilla suorituksilla. Animoidut hahmot olivat huippuluokkaa ja kaikki liikkeet, eleet ja ilmeet olivat todella aitoja, ei mitään kaksi ilmettä omaavia muovinaamareita.
Avatar sai ainakin itseni eräällä tavalla vihaamaan ihmisrodun ahneutta ja suuruudenhulluutta. Ihmisten ongelma on suurilta osin se, ettemme oikein osaa luopua jostain arvokkaasta ja rahan arvoisesta kovinkaan helposti. Avatarissa on juuri tämä hieno sanoma, että luonto ja rakkaus on suurin rikkaus. Paatuneet eivät ikävä kyllä sitä aina näe. Rakkaus tuli elokuvassa esille monella eri tapaa: na'vien rakkaus luontoa, jumalatartaan Eywaa ja kaikkia Pandoran eläimiä kohtaan. Ja ehdottomasti Jaken ja Neytirin välinen rakkaus oli kaunista katsottavaa.
Kokonaisuudessa Avatar tarjoaa huikean katseluelämyksen ja omaa näkemystä avartavan kokemuksen, jossa näytetään arkailematta ihmisten pahuus ja ahneus rikkauksiin, mutta myös aito rakkaus kaikkeen elävään, joka kaikilla ihmisillä tulisi olla. Suosittelen ehdottomasti tämän elokuvan katsomista kaikille ihmisille. Puoli tähteä raskain mielin nipistän elokuvan kuitenkin kliseisestä juonesta ja hiukan ennalta arvattavasta lopusta. Näistä huolimatta Avatar on elokuvaelämys, joka saa hienoista tehosteista ja kauniista tapahtumista kyyneleet katsojan silmiin. Ei Avataria olisi voinut yhtään lyhyemmäksi tehdä, mutta 3D-lasit päässä ehti alkaa silmiä hiukan särkemään.
Ninuska
Käyttäjä, 17 arvostelua
Arvosteltu: 20.12.2009
Katsottu: Teatterissa
Loistava sekoitus fantasiaa, sci-fiä, seikkailua ja yhteiskuntakritiikkiä
Fiktiiviselle Pandora-kuulle sijoittuva kertomus valkoisen miehen pahuudesta ja alkuperäiskansojen puhtaudesta on kaunis tarina. Vaikka juoni on ennalta-arvattava ja tapailee aiheita jotka ovat jo pitkään olleet tapetilla, se silti onnistuu vangitsemaan katsojansa lumoavuudellaan. James Cameron on työstänyt elokuvaansa jo vuosia, ja on viimein kokenut teknologian tarpeeksi kehittyneeksi joten Avatar on vihdoinkin nähnyt päivänvalon. Avatar on Cameronin luomus - tämä seikka on erittäin virkistävää. Nykypäivän elokuvateollisuutta tuntuu vaivaavan pieni ideoiden puutos - monet (erityisesti tämän genren) elokuvat ovat uudelleen filmatisointeja, tai perustuvat kirjoihin ja sarjakuviin. On erittäin virkistävää nähdä vaihteeksi yhden miehen luoma maailma, kulttuuri ja kieli sekä tarinat näiden takana, kuten Tolkienin Keski-Maahan sijoittuvat kertomukset tai Lucasin Star Wars:t.
James Cameron on kertonut saaneensa vaikutteita useista aikaisemmin kerrotuista tarinoista. Täytyy myöntää, että se kyllä huomaa. Mieleen tuli erityisesti Pocahontas ja John Smith, sillä näillä tarinoilla on useita yhtäläisyyksiä. Yhtäläisyydet aikaisempiin elokuviin ja ennalta-arvattavuus eivät kuitenkaan jostain syystä häirinneet vaan katse lumoutui tarinan kauneudesta ja visuaalisesta huikeudesta. 3D loi loistavan syvyysvaikutelman joka hetkittäin toimi täydellisesti. Vaikka ennakko-odotukset olivat tämän asian suhteen aivan liian korkealla, pääsin silti kokemaan mm. pommin aiheuttaman vaistomaisen väistöliikkeen. Kerran myös erehdyin luulemaan elokuvan hahmoa katsomosta ylös nousseeksi katsojaksi. Pandoran sademetsien kauneus ja Hallelujah-vuorien unenomaisuus loivat täydellisen fantasiamaailman jonka 3D toi astetta lähemmäs katsojaa, erityisesti lentävien banshee:n tanssia seuratessa.
Roolitus on onnistunut elokuvassa hyvin. Erityisesti liki tuntemattoman Sam Worthingtonin palkkaaminen päärooliin oli loistava päätös. Worthingtonin hahmo Jake Sully edustaa stereotypiaa miehestä, jota vaivaa suuri tietämättömyys. Hän on sodalle jalkansa menettänyt sotilas joka kaksoisveljensä kuoleman kautta pääsee seikkailulle uuteen maailmaan, rakentamaan siltaa kahden rodun välille - ihmisen ja Na'vi:en. Sullyn hälläväliä-asenne tuntuu hieman nähdyltä, mutta toisaalta se voi olla kriittinen edellytys Sullyn henkiselle kasvulle, sillä Sullyn hahmoon kuuluu tietty arvaamattomuus ja rohkeus hypätä tuntemattomaan. Tällaiset luonteenpiirteet eivät tunnetusti ole suosittuja tiedeyhteisöissä joten Sullyn palkkaaminen aiheuttaa odotetusti paljon vastalauseita. Worthington teki loistavaa työtä elokuvassa sillä rooli ei millään tavalla ole helppo. Ajatus Avataresta on niin absurdi, että "loikkailu" kahden ulkonäöltään (ja rodultaan) poikkeavan hahmon välillä voi helposti kaatua omaan mahdottomuuteensa. Worthington onnistuu kuitenkin säilyttämään yhtenäisyyden hahmojensa välillä, mistä osaltaan on varmasti myös kiittäminen visuaalisia efektejä, joilla Sullyn Na'vi-hahmo on luotu. Na'vi-Sully - kuten kaikki muutkin Na'vit - ovat erittäin todellisen tuntuisia ja vertaansa vailla. Aikaisemmista elokuvista vain Sormusten herran Klonkku on pystynyt vaikuttamaan samalla tavoin.
Jake Sully herättää ensin Na'vi-heimon päällikön tyttären, Neytirin, mielenkiinnon ja tämän kautta Sully pääsee tutustumaan koko kansaan. Na'vit muistuttavat niin tekstiilien värimaailmaltaan, kieleltään kuin kohtaloltaankin eri mantereiden alkuperäiskansoja. Alkuperäiskansoja usein romantisoidaan - niihin nähdään liittyvän mystisyyttä ja myyttistä yhteyttä ympäröivään luontoon. Tämä ajatus on kasvanut sitä mukaa kun ihminen on menettänyt kosketustaan ympäristöön ja sitä kautta luultavasti myös itseensä. Tämä ajatus on myös vallitsevana Avataressa. Zoe Saldanan esittämän Neytirin tuska eläinten (myös petojen) menehtyessä ja koko heimon kauhunhuudot puiden kaatuessa on käsinkosketeltavaa, ja jotain mistä jokainen voi saada hiukan ajateltavaa. Cameron on tuonut vahvasti esille ihmisen tavan tuhota ympäröivää luontoa ja valjastaa sen resurssit omaan käyttöönsä. Pahat ihmiset sanovat suoraan, että raha merkitsee enemmän kuin aikuisten tai lasten henget, ja massiivisten, iänikuisten puiden tuhoutumista katsellaan silmää räpäyttämättä. Myös imperialismin aikainen kolonisaatio ja alkuperäiskansojen sorto on vahvasti esillä, asia joka on edelleen monen kansan häpeäpilkku.
Suurinta pahaa elokuvassa edustaa Stephen Langin esittämä eversti Miles Quatrich. Hänen tavoitteenaan tuntuu olevan sodan aikaansaanti ja Na'vi kansojen lahtaaminen. Hän on niin paha, että hahmosta tulee mieleen sarjakuva-tai Disneyn piirrettypahikset. Tällaisessa hahmossa piilee uskottavuusongelma, sillä tämän kaltainen pahuuden henkilöityminen tiettyyn hahmoon tuntuu liian sarjakuvamaiselta. En olisi halunnut nähdä Avataressa päähyvis-pääpahis asettelua. Lang kuitenkin näyttelee hyvin, eikä pullistelevine verisuonineen vedä täysin överiksi.
Elokuvassa esiintyy myös tieteen ja uskonnon vastakkainasettelua. Kuinka ollakaan, että juuri tiedemiehet ovat he, jotka ns. kääntyvät uskoon. Tämä lisää stereotypioita - typerät asehullut sotilaat jotka eivät näe pyssynnokkaansa pidemmälle, älykkäät empaattiset tiedemiehet jotka omistautuvat tiedolle ja tekevät mitä tahansa sen vuoksi sekä puhtaat ihanteelliset alkuperäiskansat jotka pyrkivät säilyttämään tasapainon ja harmonian ympäröivässä maailmassaan. Sigorney Weaver tekee erinoimaista työtä tutkimukselleen omistautuneena botanistina ja hyvin mieleenpainuvan roolisuorituksen tekee myös Na'vi-heimon kuningatarta, Mo'at:a, näytellyt C.C.H. Pounder.
Elokuvaa varten luotu Pandora on visuaalisesti hyvin voimakas elämys. Maailma loistaa niin päivänvalossa kuin tähtitaivaan alla, hahmoissa ja luonnossa esiintyvä bioluminesenssi on taianomaista katseltavaa. Harvemmin elokuva häikäisee kauneudellaan samalla tavoin kuin Avatar. Parhainta asiassa on se että maailma ei ole epäuskottava, lentävien Banshee:n liitelyä haltioituu tuijottamaan unohtaen ympäröivän maailman täysin. Elokuva oli kaikin puolin miellyttävä kokemus, ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille jotka haluavat unohtumattoman elokuvaelämyksen.
Mansikkana
Käyttäjä, 1 arvostelu
Arvosteltu: 22.12.2009
Katsottu: Teatterissa
Enemmän kuin elokuva
James Cameronin Avatar oli työn alla pitkän aikaa. Cameron ylpeilee sillä että hän olisi kirjaillut Avatarin tarinaa jo pienestä pitäen ja viimeistellyt ensimmäisen käsikirjoituksen draftin vuonna 1995. Siitä pitääkö tämä paikkansa en osaa varmuutta sanoa, mutta siitä kannattiko tämä tarina tuoda valkokankaalle osaan; kannatti, todellakin kannatti.
Avatarin tarinan perusidea on suhteellisen yksinkertainen eikä kovinkaan mullistava. Kun kyseessä on Avatarin tapainen seikkailuelokuva, ei tarinan kummoisempi tarvitsisi ollakaan. Elokuvan laatu ei ponkaise siitä kuinka omaperäinen tarina on, vaan siitä kuinka tarina on kerrottu ja kuinka sitä on käytetty. Ja tarinankerronnan James Cameron osaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan allekirjoittaneella oli kokoajan silmät - tai 3D-lasit - tiukasti kankaassa. Tarina on kaunis ja se sisältää hyviä sanomia ilmastonlämpenemisestä ja napauttaa osuvaa yhteiskuntakritiikkiä. Monet ovat paheksuneet Avatarin tuomaa piikittelyä ilmastoasioista, vaan miksipä ei? Avatarin tarkoitus ei ole ärsyttää katsojaansa näillä pointeilla, vaan avartaa katsojan silmiä. Vaikka silmien avarrus hoituu kyllä ihan elokuvan visuaalisuudenkin kautta.
Avatarin visuaalinen ilme on jotain käsittämättömän hienoa. Huomasin itseni hökeltevän ja pudistelevan päätäni usein yksinkertaisesti sen takia että en osannut uskoa sitä mitä näen.
Kun katsojalle ensimmäisen kerran tarjoillaan monien etukäteen paheksumia sinisiä jättiläisiä - na'veja - on vaikeaa uskoa että kyseessä on motion capture -tekniikan avulla rakennettu CG-hahmo. Na'vien kasvonpiirteet ja ruumiinliike ovat niin sulavia että heihin on helppo samaistua. Itseni kohdalla elokuvan tunteisiin eniten vetoava voima oli Zoe Saldanan liikkeisiin pohjautuva na'vi Neytiri. Neytirin tunteet paistoivat läpi sinisten ihohuokosten päivänselvästi ja tehtävissä ei jälleenkerran ollut muuta kuin pudistella päätä ihmeissään.
Visuaalisesti Avatar mullistaakin sen kuinka katsomme elokuvia. Elokuvan efektien ollessa mainitun vakuuttavia, aiheutuu katsojalle helposti ennenkokematon sensaatio siitä että live actionin ja computer-generated imageryn raja hälvenee ja häviää katsojan silmistä, ja katsoja - näin halutessaan - joutuu arvailemaan mikä on totta ja mikä ei. Elokuvan jälkeen siitä muille keskustellessa koinkin hauskaksi puhua elokuvan efekteistä, koska olen tottunut selkeästi näkemään efektit. Elokuvassa suuressa roolissa ollut Pandoran viidakko oli täysin elävä ja käsinkosketeltava, vaikka se oli rakennettu suurimmaksi osaksi tietokoneiden voimin. Toki, elokuvassa on ne muutamat heikommatkin efektihetkensä, mutta annetaan ne anteeksi.
Avatar tekee uraauurtavaa työtä teknisessä mielessä ja se on mullistava monelta osa-alueelta. Suurin saavutus Avatarissa on lähes photo-realistiset efektit, joiden avulla voidaan luoda mitä uskottavampia kokonaisuuksia.
Elokuvan hypetettiin mullistavan 3D-tekniikka. No, ainakin elokuva vei sitä aimoharppauksen eteenpäin. Kymmenen minuuttia elokuvaa katsottuani unohdin sen tosiasian että pidän päässäni 3D-laseja. Aikaisempien 3D-elokuvakokemuksieni suuret haittaseikat ovat olleet silmien rasittuminen ja väsyminen, kuvan tummuus ja pätkivät tai epäselvät kuvat. Avatarin kohdalla alkumetrien jälkeen en huomannut mitään näistä. 3D on käytössä fiksuna lisätehosteena joka ei ota mitään elokuvalta pois tunkeillen nenäsi eteen, vaan pysyy nätisti taustalla luoden vain aidonoloisen syvyyden tunteen, kuin katsoisi tapahtumia viereltä lasin läpi, täten huomattavasti parantaen immersiota, katsojan uppoutumista ja eläytymistä elokuvaan.
Tarinan ollessa yksinkertainen sen on helppo pitää katsoja otteessaan muun silmänherkun ohellakin. Hahmoihin samaistuminen muodostuu kokemuksen kautta yhtä vahvasti kuin heidän toimiensa ja dialoginsakin. Neytiri on yksi eniten allekirjoittaneessa tunteita herättäneistä hahmoista joihin on tullut törmättyä pitkään aikaan - ja se kertoo paljon hänen ollessaan CG-hahmo. Avatarin tarinassa pohditaan hienovaraisesti ihmisten ahneutta ja itsekkyyttä, herättäen katsojassa pohdittavaa elokuvan jälkeenkin. Viitteet uskontoihin, luontoon ja sen vaalimiseen ovat kauniita ja helliä. Tarinan tehokkuus piilee sen tunteikkuudessa ja lapsenmielisyydessä. Vaikka pohjimmiltaan tarina on kuin mikä tahansa tarina paratiisista, siitä kuinka toiset tunkeutuvat sinne rikkauksien perässä, alkuperäisasukkaiden suojellessa luontoa, se kerrotaan erittäin hyvällä tahditukselle ja mukavilla omilla lisämausteilla. Seikkailut Pandoralla ja tutustuminen vieraaseen na'vi-kulttuuriin ja luonnon saloihin ovat jännittäviä.
Näyttelijöiden suoritukset ovat sinänsä moitteettomia että yksikään ei pistänyt silmään siten että se olisi ollut mainittavan huono, mutta tuskin Oscareita jaettaessa elokuvan näyttelijöiden tarvitsee olla jännityksestä varpaillaan. Ellei akademia päätä repäistä Zoeta ja Wetaa tarjolle. Näyttelijät hoitavat kuitenkin hommansa tässä spektaakkelissa mallikkaasti ja varsinkin Weaver ja Lang jäävät positiivisesti mieleen. Lang ehkä pitkälti erittäin onnistuneen over-the-top Quaritch-hahmon käsikirjoituksen ansiosta.
Elokuvan tarinaa ja kauniita maisemia siivittää James Hornerin soundtrack joka sopii ennalta-arvattavaan visuaaliseen ja tunteelliseen orgasmiin kuin muotissa valutettu. Hornerin säveltämä elokuvamusiikki on samanhenkinen kuin elokuvakin, ennalta-arvattavuus mukaanlukien. Hornerin säveltämä musiikki on usein hyvin hellävaraista joka on kokonaisuuden kannalta erittäin onnistunutta koska katsojalle tarjoillaan visuaalisesti niin paljon että liika musiikki voisi häiritä kokemusta.
Muutenkin Avatar on onnistunut äänimaailmaltaan, puhaltaen elokuvan taianomaisuutta hienosti henkiin.
Elokuva on pohjimmiltaan silmissäni seikkailunomainen rakkaustarina, niin elokuvan henkilöiden kesken kuin henkilöiden ja luonnonkin välillä. Elokuvaa katsoessa on vaikea olla hymyilemättä ja sitä katsoessa tulee väkisinkin lapsenhenkisen iloiseksi. Cameronin taitava kynäily aiheuttaa edellämainittujen tietä uurtavien efektien ja 3D-tekniikan kanssa yhdistettynä katsojassa niin voimakkaan kokemuksen tunteen että Avatarista muodostuu enemmän kuin elokuva, siitä muodostuu elämys.
mud
Käyttäjä, 15 arvostelua
Arvosteltu: 24.12.2009
Katsottu: Teatterissa
Videot
Kuvat
Suosituksia
Kommentit
ilmastointiteippi
Käyttäjä
ShufflinMan
Käyttäjä
EvilTwin
Käyttäjä
Arvostelut
Videot
Kuvat
Kommentit
ilmastointiteippi
Käyttäjä
24.04.12 klo 19:11
Leffan nimeksi sopisi myös smurffit kuussa.
oli muutenkin aika kliseinen
ShufflinMan
Käyttäjä
06.04.12 klo 18:18
Ihan hyvä seikkailu/toiminta/sci-fi elokuva. Tämä on Titanicin kanssa Cameron parhaimpia elokuvia. Kannataa katsoa.
EvilTwin
Käyttäjä
11.03.12 klo 11:16
Tylsä ja ankea leffa, toisten en katso, mutta leffaan on kyl panostettu.
Alm0st
Käyttäjä
15.02.12 klo 13:25
Avatar on maailman kallein elokuva, ja sen kyllä huomaa. Harmi vain että Cameron tuhlasi kaiken aikansa kauniiseen visuaaliseen ulkomuotoon, eikä keskittynyt tarinaan yhtään. Erittäin kliseinen, ja joissain kohdissa imeläkin. Tässä on sama juttu kuin The Abyss:ssä. Jos Cameron olisi tehnyt kässäriin pieniä muutoksia, ja ohjannut elokuvan hieman vakavemmalla asenteella olisi tästä tullut kelpo leffa. Nyt elokuva kuitenkin sortuu klassiseen "kuka olen, mihin kuulun" kastiin. Mitään muuta kehuttavaa ei ole kuin uskomattoman kaunis visuaalisuus.
ossjuh
Käyttäjä
27.01.12 klo 19:41
Lopputaistelulu pelasti.
Kurt
Käyttäjä
06.11.11 klo 16:02
Avatar on upea elokuva, suurimmaksi osaksi mestarillisten ja kalliiden erikoistehosteiden ansiosta. Mutta juoneltaan se ei tarjoa mitään elämää suurempaa. Näyttelijät olivat ok, erityismaininta Sigourney Weaverin hyvästä suorituksesta proffana. Avatar on mahtava seikkailu, jonka tulen katsomaan vielä monta kertaa tulevaisuudessa. Suosittelen!
Chadagun
Käyttäjä
05.11.11 klo 16:34
Lukemattomien kliseiden siivittämä Pocahontas-tarina, joka on juonellisesti vuosikausia sitten puhkikulutettu, mutta jonka visuaalinen toteutus nostaa sitä korokkeella selvästi ylemmäksi.
Q+Black
Käyttäjä
31.10.11 klo 18:59
Okei, kertooko mitään se, että kävin tämän katsomassa kaksi kertaa elokuvissa 3D:nä? Aivan mahtava elokuva! Rakastuin siihen värimaailmaan, jonka elokuva toi valkokankaalle ja tietenkin 3D:nä vielä upeampi. Minusta Na'vit olivat kauniisti toteutettuja ja huvitti, kuinka Jaken ja parin muun Avatarit olivat niin näyttelijöiden näköisiä. Juoniasetelmahan on tyypillistä Pocahontas-meininkiä, mutta kyllä tämä jyrää kaikki aiemmat rakkaustarinat helposti. Elokuva, johon rakastun aina uudelleen ja uudelleen!
irenreV
Käyttäjä
02.10.11 klo 22:49
Visuaalisesti Loistava, juonellisesti täyttä moskaa. Pituuttakin olisi helposti voitu karsia ~20min menettämättä mitään olennaista.
Termis85
Käyttäjä
28.09.11 klo 01:11
Iha ok kuva
TheJensQ
Käyttäjä
04.09.11 klo 20:36
Tuli nähtyä tämä vihdoinkin. Ihan jännä elokuva.. tykkäsin, mutta jotakin jäi puuttumaan.
Larno
Käyttäjä
17.08.11 klo 21:57
Hiukan liian yliarvostettu. Juoni oli ihan ok , mutta vähän töksähtelevä. Visuaalisesti elokuva oli ihan hieno , mutta esimerkiksi Taru Sormusten Herrasta trilogia on visuaalisesti parempi. Miinusta elokuva saa myös sen ylipitkästä alusta johon mielenkiintoni lopahti. Elokuva muistutti myös aika paljon elokuvaa nimeltä Atlantis joka oli näitä Disney lasten rainoja. Kaikesta huolimatta keskivertoa parempi leffa.
immortale
Käyttäjä
12.08.11 klo 16:02
Leffan kuvitus ja juoni olivat mielenkiintoisia petyin silti siihen että leffassa oli niin paljon sotakohtauksia jonka takia leffan pituus venyi jo ylipitkäksi.
James Bond
Käyttäjä
28.07.11 klo 00:50
Huippuluokan erikoistehosteet, mutta ennalta arvattavan keskinkertaisen käsikirjoituksen ja inhottavien navi-hahmojen takia ei mitenkään täydellinen. Sotajaksot olivat elokuvan parasta antia.
Kuitenkin, mielipiteestäni huolimatta, ei tänään, eikä huomenna, mutta jonain päivänä siitä muodostuu nykyelokuvien suunnannnäyttäjänä toiminut klassikko.
dakota
Käyttäjä
18.07.11 klo 16:25
Visuaalisesti melkein täydellinen mutta juoneltaan ja henkilöhahmoiltaan tylsähkö "pätkä". Päähenkilö oli jotenkin niin tylsä, extended-versiossa sitten sai siihen hahmoon vähän sentään syvyyttä.
Kuosimodo
Käyttäjä
15.07.11 klo 20:27
Ihan hyvä elokuva mutta ehkä liikaa hypetetty.
kala
Käyttäjä
09.07.11 klo 13:08
avatar ei ole mikään loisto-elokuva.
ratisti
Käyttäjä
11.04.11 klo 22:50
kliseepommi
Paranoid
Käyttäjä
22.03.11 klo 17:14
Paskaaaaaaaa....
AP
Tähtääjä
12.03.11 klo 17:16
Ylimielisesti elokuvantekijät mainostivat tätä vallankumoukselliseksi teokseksi, joka tulisi mukamas mullistamaan elokuvateollisuuden. Lopputulos on kuitenkin puuduttavan tylsää digitaalista mössöä vailla sydäntä ja ytimekkäitä oivalluksia. Avatar on umpikliseisyydessään selkeästi lähivuosien surkeimpia kaupallisia virityksiä.
Tanski
Käyttäjä
12.03.11 klo 09:06
Ihan hyvä scifi-leffa 4/5
oz
Käyttäjä
11.03.11 klo 11:58
Tämä genre ei yleensä pure mutta ihan katsottava leffa oli. Toki varmasti paljon upeampi 3D:nä teatterissa.
mauge
Tähtääjä
05.03.11 klo 22:56
Elokuva joka hypetettiin ennakolta taivaisiin. Kävijäsuosion johdosta se kritisoitiin tasapaksuksi toimintamätöksi, jolla on joitain teknisiä ansioita. Mielestäni lopullinen tuomio on julistaa tämä elokuvaklassikoksi.
Samaan tapaan kuin Tuulen viemää Avatar on eeppinen tarina rakkaudesta ja maasta. Tapahtumat tietysti sijoittuvat jollekin muulle planeetalle, mutta maan ja luonnon rakkaudesta on silti kysymys. Tuulen viemää hallitsi tulenpunainen väri. Avatarin elementit ovat pohjustettu kauniiseen siniseen. Silmiä hivelevät myös koristeelliset efektit, jotka tosin vaativat isoa kangasta ja 3D-efektiä päästäkseen lopulliseen oikeuteensa. Visuaalisuuden lisäksi elokuvassa on myös tunnetta. Juonen niin sanottu köyhyys ei haittaa, koska kyse on enemmän hahmoista ja heidän välisistä positiivisista ja negatiivisista jännitteistä. Tämä on näkemys siitä, kuinka vaikea ihmisten on sopia samalle hiekkalaatikolle toisin ajattelevien kanssa. Minusta Avatar on tehty puhtaalla omatunnolla, vaikka jotkut näkevätkin siinä pelkkää taloudellisen hyödyn tavoittelua, koska se varoittelee taloudellisen hyödyn tavoittelusta. Kaksoismoralismia ja salaliittoja nähdään nykyään joka puolella.
Neytirin hahmo on kiehtovan hauras. Hän itse asiassa määrittelee koko elokuvan luonteen, joka on mystinen universaalin rakkauden kaiku. Jake Sully oppii kantapään kautta ja löytää itsestään henkistä potentiaalia. Langin esittämää everstiä katsoessa ei voi ymmärtää, että sama ihminen esitti yli 20 vuotta sitten Manhunterin iljettävää journalistia. Miten hankit nuo lihakset Stephen? Michelle ja Sigourney ovat leffan kovat tytöt. Sigourney on toki hieman seestynyt nuoruuspäivistään, mutta Michelle jaksaa olla aina yhtä tiukkailmeinen. Nuoruus on voimaa ja olen alkanut pitää hänestä, vaikka joskus hieman vierastinkin.
Cameron pysyy pinnalla ja tekee itsestään kuolematonta elokuvantekijää. Viihdespektaakkelien ohjaaja ei saa kovin helposti arvostusta. Cameron sen kuitenkin ansaitsee. Ei se, että katsojatkin tykkää, voi nakertaa niin paljon arvostuksesta pois, miltä nyt näyttää. Huikea idea on toteutettu samanlaisella pieteetillä kuin Titanickin, hatut pois päästä!
jännämies
Käyttäjä
25.02.11 klo 09:13
Olin todella todella pettynyt kun astuin leffateatterista. Toki elokuva on upean näköinen mutta muuten... elokuva on niin kliseinen että pajoa enempää tähän ei olisi saanut survottua niitä. Tämä on huonompi kuin Titanic!
jalakanen
Käyttäjä
21.02.11 klo 04:56
Meinasin pyörtyä kun kuvittelin miten extroissa Cameron ja musiikkivastaava kilpaa kehuvat kuinka hienosti tarkkaan valitut filharmonikot osasikaan alleviivata jokaista juonenkäännettä tyhjänpäiväisellä viulunnylpytyksellä.
3 pinnaa tietokonetehosteille. Juonelle ja yhteiskunnalliselle sanomalle laiska viittaus kintaalla.
Paskis
Käyttäjä
30.01.11 klo 20:58
Eipä mitään erikoista, kyllä tämä silti jokseenkin ylitti skeptiset odotukseni. Maisemat olivat toki hienoa ja näyttely suht siedettävää, Sam Worthingtonin jäätävä karisma toimi hyvin. Juoni oli kuitenkin kliseinen ja hyvin ennalta-arvattava.
Villburn
Käyttäjä
10.01.11 klo 11:45
Täysin älyvapaata kamaa. Hohhoijaa, 162 min ilman todellista sisältöä? Tämä on sitä itseään - sitäpä juuri - elokuvan suuri tulevaisuus, enemmän mammonaa - enemmän hypeä = Supersized shit.
Uskomattoman kaunista? Eikä edes sitä. 3D-Vau-efekti höyrystyi jonnekin elokuvateatterin ilmastointivehkeisiin ensimmäisen puolituntisen jälkeen.
keijomies
Käyttäjä
08.01.11 klo 20:11
Avatar on ehkä yksi yliarvostetuimpia elokuvia koskaan... juoni on erittäin helposti arvattavissa eikä näyttelijätkään mitään oikeen mahtavia ole. Elokuvan visuaalinen puoli on kuitenkin ehkä hienointa mitä olen missään nähnyt.
Tunkki
Käyttäjä
27.12.10 klo 15:06
Kaikesta näyttävyydestä huolimatta Avatar ei ole mikään taide-elokuva, pelkkä onneton safari.
Papha
Käyttäjä
13.12.10 klo 18:04
Loistelias,viihdyttävä, mukaansatempaava, visuaalisesti aivan vitun hienoa ehdottamasti hankkimisen arvoinen leffa
Ticktock
Käyttäjä
30.11.10 klo 23:26
4 tähteä pelkästään estetiikan takia, 5 tähteä jos juonta olisi maltettu hioa.
Parasite
Käyttäjä
30.11.10 klo 13:48
Ei todellakaan minkään sortin elokuvaelämys. Yksinkertainen ja tyyppillisyyksiin sortuva tarina onttoine hahmoineen ja valitettavan pinnallisella ekologian sanomalla höystettynä. Pandoran planeetta ei näytä hienolta vaan pikemminkin typerältä värisotkulta. Kävin katsomassa tämän 3Dnä eikä se tosiaankaan näyttänyt "uskomattomalta" Finnkinon lasit pikemminkin tummensivat ja karsivat kuvasta terävyyttä. Näyttelijöistä konkari Stephen Langin suoritusta lukuunottamatta eivät muut erityisemmin vakuuttaneet.
James Cameron ensimmäinen huono leffa jonka olen nähnyt.
Juusak
Käyttäjä
10.11.10 klo 15:13
Katselin Avatarin nyt kymmenen kuukauden jälkeen toisen kerran ja täytyy sanoa että kyllä se näyttää hyvältä televisioruudultakin. Osa tunnelmasta tietenkin lähti 3D-elämyksen myötä, mutta oli siinä vieläkin sitä taikaa. Oli upeaa taas päästä irtautumaan arjesta Pandoran satumaiseen ja taianomaiseen maailmaan. Visuaalisestihan tämä on ehdottomasti kaunein elokuva, joka näihin silmiin on ikinä heijastunut, vaikka hieman juuri 3D-katsomista varten tehdyt tehosteet häiritsivätkin. Mutta pikkuseikkahan tuo on.
Hieman tekisi mieli laskea tähtipisteitä puolella tuon suurimman hämmästyksen kaikottua katsomiselämyksestä, mutta en sitä kuitenkaan taida tehdä. Ehkä sitten kun on katsonut vielä muutaman kerran. Ja saa nähdä mitä jatko-osista tulee...
viltsu
Käyttäjä
27.10.10 klo 17:29
hienon näköstä!!! juoni kantaa erinomaisesti loppuun saakka! *****
tikox
Käyttäjä
11.10.10 klo 17:57
Elokuva:
+
Teatterikokemus:
=
Ja tuokin on toki yläkanttiin, sääli. Kässärissä olisi potentiaalia ollut vaikka sarjaksi asti. Mutta me saimme tämän visuaalisesti komean suoraviivaisen seikkailuleffan.
http://chud.com/articles/...HAT-ALMOST-WAS/Page1.html
Schmier
Käyttäjä
10.10.10 klo 17:03
Melko huono elokuva. Hyvin tehty mutta ei paljon muuta.
2/5
Gossyy
Käyttäjä
08.10.10 klo 18:36
En oikee tajuu mitä kaikki tässä näkee, ku tää tarinaha on nii miljoona kertaa käytettyä sekundapaskaa. Mutta maisemat sentää on upeet.
Infektor
Käyttäjä
01.10.10 klo 11:38
Trailerin perusteella odotin kohtalaisen lapsellista elokuvaa, mutta mitä kävikään, elokuva olikin TODELLA lapsellinen. Oli kyllä erittäin karvas pettymys kun kävelin leffateatterista ulos. Ärsyynnyin juonesta, hahmoista ja melkein kaikesta mitä leffassa oli. Cameron on tehnyt monia lempileffojani, mutta nyt meni väärin. Komean ulkonäön takia jaksoi kuitenkin viihdyttää kestonsa ajan, joten siitä plussaa.
Migus
Käyttäjä
12.09.10 klo 22:29
Näyttävän näköinen, mutta se ei ihan riitä.
lakku
Käyttäjä
08.09.10 klo 06:23
Neljän tähden viihdettä. Taas huomattiin kuinka leffan aliarvioida sen kauhean hypetyksen takia. Pandoran maailma on järjettömän hieno ja musiikki on korkeanlaatuista. Elokuvan lopun voi kyllä jo arvata kun leffaa on katsonut jonkin aikaa. Onnellisen lopun sijaan, olisin toivonut traagista loppua. Visuaaliselta puoleltaan ansaitsi Oscarit!
MustiSotakoira
Käyttäjä
24.08.10 klo 23:13
Elokuvana hieman yli keskitason - visuaalisesti hieno, tarinallisesti niin perusperus kuin voi olla... Eli ihmiskunta lähtee vieraalle planeetalle harjoittamaan kaivaustoimintaa keinoja kaihtamatta - eli oma otetaan jos sitä ei saada. Puolivälissä oli hieman pitkäveteisyyttä. Loppukohtaukset oli tehty oikein hyvin ja se nostikin kiinnostuksen loppua kohden nousuun. Avatar ei kuitenkaan ole ensimmäisenä "katso uudelleen" listallani.
Kuitenkin hyvin ennalta-arvattavaa plättyä tuli, henkilöhahmot olivat välillä liiankin stereotypioita - mutta elokuvassa olikin kyse hyvän ja pahan taistelusta, joten siinämielessä ymmärtää hahmojen yksipuolisuuden. Toisaalta hieman harmittaa, että alkuosan "ihmemaa"-ote menetettiin elokuvan edetessä sotimiselle - olisi voinut olla jopa oikeutettua tässä elokuvassa saada ihmiskunnan huomaamaan tuon toisen planeetan ihmeellisyyden, eikä vain suoraan olisi marssittu isoon (ja niin tavalliseen) lopputaisteluun...
Pisteet: mietitytti kolmen ja neljän välillä, joten saapi kolme kokonaista ja puolikkaan vielä kompromissiksi.
Seonsiinä
Käyttäjä
22.08.10 klo 17:46
James Cameronin vuosia työstetty spektaakkeli Avatar on nyt sitten koettu. Henkeäsalpaavia tehosteita on yllin kyllin, vaikka välillä tuntui että katsoisi jotain animaatioleffaa. Juuri noista hienoista tehosteista tulee lisäpisteitä.
Tarina muistuttaa tai siis lähinnä matkii Costnerin Tanssii susien kanssa leffaa. Samankaltaisuutta tuskin huomaakaan sillä henkilöt ovat hienoja ja heihin panostetaan kunnolla. Enemmänkin pidän tätä kyllä toimintaviihteenä, vaikka onhan se draamakin toki hienoa katsottavaa. 155 minuuttia kestävä pituus ei haitannut yhtään. Itse asiassa kelloa ei tullut katsottua koko aikana kertaakaan. Tämän jaksaisi varmasti katsoa vielä monet monet kerrat ilman pitkästymistä.
Ihme ettei tämänkaltaiseen spektaakkeliin ole otettu pääosiin ketään Brad Pittejä tai Vin Dieseleitä. Pääosassa on itselleni tuiki tuntematon Sam Worthington, joka on ihan pätevä näyttelijä. Ainoa tuunettu nimi castissa taitaa olla teräsmimmi Sig Weaver. Hän ei ole sitten vanhentunut oikeastaan yhtään Alien 3 leffasta, vaikka melkein parikyt vuotta niillä on väliä.
zEvian
Käyttäjä
15.08.10 klo 18:55
Elokuva kokonaisuudessaan oli mahtava, mutta joissain kohdissa kävi ajatus joka sanoi: "Arvasin, että se tekee noin. Sen näki jo viisi minuuttia aiemmin."
Yksi parhaista elokuvista, jonka olen nähnyt.
arkistomies
Käyttäjä
15.08.10 klo 02:36
Sisältöltään semmoista kliseistä paskaa että huhhuh, mutta visuaalisesti yksi hienoimpia elokuvia ikinä.
Smithw
Käyttäjä
07.08.10 klo 17:13
Maailman yliarvostetuin elokuva.
lumitiikeri
Käyttäjä
05.08.10 klo 17:41
Mielettömän hyvä! Mielenkuvituksia hahmoja!!
Crank!
Käyttäjä
03.08.10 klo 19:32
yllätti hyvällä tavalla. luulin tätä samanlaiseksi paskaksi kuin TSH-trilogia mutta oli tämä hyvä
Jokuheemu
Käyttäjä
31.07.10 klo 17:30
Tosi kaunis ja hyvä leffa. Täytyy oikeen sanoa, että yks lemppareista.
TaoTao
Käyttäjä
27.07.10 klo 17:30
Parasta 3D:eetä mitä on toistaiseksi tullut, ei niin että 3D on ollut se mauste mukana, vaan se on ollut elokuvan toteutustavan edellytys. Äärimmäisen kaunis ja viihdyttävä, valitettavasti ei kotiteatterissa jaksa toistaiseksi viihdyttää jättämättä jotain pientä puuttumaan.
May_Force_Be_With_U
Käyttäjä
13.07.10 klo 01:36
Elokuvien budjetit ovat vain nousseet vuosien aikana, mutta laatu heikentynyt. Avatar on täydellinen esimerkki 2000-luvun elokuvista; paljon artikkeleita ja puhetta ja rahaa käytetään enemmän kuin Suomen puolustusvoimiin. Turha tekele, vaikka kohtuu viihdyttävä leffateatterissa. En toista kertaa katso, en siis en ikinä.
Spuge
Käyttäjä
12.07.10 klo 17:52
Avatar on kaunis ja hieno James Cameronin ohjaama pääasiassa Scifi elokuva, johon on lisätty toimintaa, fantasiaa, sekä seikkailua ja se on onnistunut kieltämättä todella hyvin. Tämä on hyvä esimerkki Cameronin taidoista elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana. Juoni on täydet pisteet ansaitseva ja elokuva on tietenkin katsomisen arvoinen. Ison budjetin taidetta, joka on kaunista katseltavaa.
lollero
Käyttäjä
11.07.10 klo 17:53
Oikein hyvä Sci-ifi seikkailu.
MaidenFani
Käyttäjä
11.07.10 klo 16:51
Kaunis ja viihdyttävä mutta liian ennalta-arvattava leffa. Efektit olivat niin upeita että ne toivat tunnelmaa tähän elokuvaan. Worthingtonille taas tuollainen keskiverto suoritus mutta se ei paljon haittaa.
Melchom
Käyttäjä
10.07.10 klo 19:26
Aion sulkea elokuvamaailmastani koko 3D hömpötyksen pois. En edes katso elokuvaa.
päänsärkijä
Käyttäjä
20.06.10 klo 12:51
Avatar sisälsi kaikki melkeinpä pahimmat kliseet ja asettelu oli niin mustavalkoinen ja juoni ennalta arvattava. Visuaalinen puoli oli todella vaihtelevaa. Välillä jälki oli kaunista ja uskottavaa ja välillä sitten täysin amatöörimaista. Ainoina positiivisina puolina löysin lähinnä musiikin ja osittain hahmosuunnittelun...Mutta kyllähän tuon nyt katsoi. Olin kyllä pettynyt.
ultrakiller95
Käyttäjä
18.06.10 klo 19:57
ihan surkeaa efektipelleilyä.
junik
Käyttäjä
16.06.10 klo 00:02
Maisema: uskomattoman kaunis.
Juoni: uskomattoman käytetty jo jossain muualla moneen kertaan.
Ilman mahtavia tehosteita olisi ollut ihan pelkkää kuraa.
motorzet0
Käyttäjä
11.06.10 klo 20:08
Pöpö
Käyttäjä
06.06.10 klo 22:02
Mitä ne kaikki tästä niin kovasti riehuu? Leffa oli kliseinen ja ylipitkä.
Moni kakku päältä kaunis...
sulo
Käyttäjä
26.05.10 klo 23:30
Avatar on kunnianhimoinen yritys yhdistää animaatiota ja normi ihmisiä. Siinä vaan on myös elokuvan suuri heikkous. Koskaan sellanen ei ole toiminut, eikä tälläkään kertaa. Animaatio ukot näyttää liikaa tietokoneella tehdyiltä. Avatar olisikin paljon parempi, jos olisi käytetty maskeerausta, sen sijaan että siniset cgi-smurffit hilluu viidakossa.
Juoni aika perus, eikä syyttä ole sanottu sen olevan Tanssii susien kanssa-elokuvaa matkiva. Ei siinä mitään, harva elokuva on niin omaperäinen, että ei mitään aikaisempaa elokuvaa matki.
Varsinkin nyt kun 60% elokuvasta on pelkkää animaatiota, niin miksi Avatar ei kilpaillut parhaan animaation Oscarista? Jos Up tunkee parhaan elokuvan ehdokkaaksi, niin kyllä Avatarinkin olisi pitänyt päästä animaatio pystiä havittelemaan.
JonzcuPotato
Käyttäjä
17.05.10 klo 11:43
Kliseinen ja epäuskottava tarina pilaa elokuvalta loistavuus leiman. Nyt se on ainoastaan visuaalisesti perhanan kaunis ja teknisesti loistava tekele. Elokuva on paikoin jopa korni ja katsoja miettii väkisinkin kuinka paljon parempi elokuva tämä olisi voinut olla, jos panostus olisi elokuvan kaikilla alueilla sama kuin visuaalisuudessa. Näyttelijöissä ei ole suurempaa vikaa, koska mahdolliset ongelmat joita hahmoissa on liittyvät enemmänkin käsikirjoitukseen. Elokuvan juoni kaipaisi aikuismaisuutta ja monivivahteisuutta, sillä nyt Avatar jää pitkälti vain upeaksi 3D demoksi. Mutta onhan elokuva viihdyttävä ja aivan stnan upean näköinen ja hyvän ruuan sekä jäätelön kanssa se jaksaa kiinnostaa koko kestonsa ajan. Siksi sille voikin antaa jopa
Organismi
Käyttäjä
13.05.10 klo 10:36
Piti katsoa ihan jotta tietäisin mistä puhutaan. Vallan mainio 3D-tekniikan sanansaattaja kokonaisuudessaan. Kiva sekoitus uusia ja vanhoja kasvoja. Pandoran luonto oli tehty oikeasti kekseliäästi. Vähän uudemmalla juonella, paikoitellen rauhallisemmalla tahdilla ja kaiken visuaalisuuden vähän pienemmällä annostelulla olisi saatu mestariteos. Aika usein käy niin, että kun on jokin tietty valttikortti käytössä - oli se sitten kova näyttelijäkaarti, tositarina tai vaikka uusi tekniikka - niin siihen keskitytään liikaa ja laiminlyödään muita osa-alueita. Kaikesta tästä mutinasta huolimatta selvästi keskivertoa parempi scifi-seikkailu. 4 / 5
Key
Käyttäjä
01.05.10 klo 22:10
Hieno yhdistelmä fantasiaa, toimintaa ja sci-fiä. Avatar on myös tunteita herättävä elokuva. Mestariteos.
Nietvart
Käyttäjä
20.04.10 klo 18:06
Huikean hienot tehosteet höystettynä hyvin kliseisellä ja ikävän ennalta-arvattavalla juonella, pahvisilla hahmoilla sekä karismaattomalla näyttelyllä, jota tälläiseen megaleffaan juuri tarvitseisi. Varmaan juuri tuo kliseinen juoni on rajannut näyttelijöiden tulkinnanmahdollisuuksia, ikävä niin. Avatar jää mittapuullani vain hieman keskitasoa paremmaksi toimintascifiksi. Edes hieman omaperäisemmällä juonella varustettuna olisi yltänyt korkelle TOP-listallani.
Viisas
Käyttäjä
20.04.10 klo 01:19
Avatar oli juuri sellainen, mitä osasin odottaa. Hirveän suitsutuksen saanut megaluokan leffa, joka ei juhli suurilla näyttelijäsuorituksilla. Käsikirjoituksen puolella on menty oikein urakalla mettään. Se on niin perinteinen ja kaavamainen, että oikein pahaa tekee. Näistäkin huolimatta kolme pojoa tippuu hienoista kuvista. Sinänsä sääli, että nykypäivänä ei näköjään tarvitse tekijöiden enään juoneen keskittyä.
Lassomies
Käyttäjä
11.04.10 klo 11:17
Minä rakastan Jurassic Parkia, yksi suosikkielokuvistani. Avatarin katsottuani kuitenki ymmärsin, miksi siitäkään jotku eivät pidä.
...sillä VAU. Mitä on tapahtunut James Cameronille sitten Aliensin ja Terminaattoreiden? Rehellisesti huolestutti jossain parin tunnin kohdalla.
Lyhyesti laitettuna Avatar on liian nähty. Joo, sanokaa vaan, ettei sillä tarinalla ole väliä, mutta ei tuosta nyt vaan pääse yli, kun sitä siivitetään jokaisessa teennäisessä sotaeepoksessa pidettävällä palopuheella (jonka jälkeen kuunneltavat hurraavat) + muilla kliseillä, kritiikillä jossa ei ole mitään hienovaraisuutta ja lievää myötähäpeää aiheuttavilla draamakohdilla.
Jurassic Parkin vedin mukaan ihan siitä syystä, että jotkut voivat senkin nähdä vain tekosyynä uraauurtavan tietokonetekniikan käyttöön. Kyllähän Avatar'kin näyttävä on. Pandora on huolellisesti luotu ekosysteemi, jossa on valoa ja on värejä, sekä na'veista on saatu ilmeikästä väkeä. Todelliseen Cameroniin päästään vasta viime hetkillä, kun Worthington ja Lang käyvät kaksintaisteluun, joka muistuttaa hetkittäin jopa vanhaa kunnon Aliensia.
Jos nyt haluaa vaikka siihen Dances with Wolvesiin verrata, niin Costnerin valitsen ennemmin anyday. Avatar ylittää edellä mainitun korkeintaan ulkokuoressa, ja täpärillä on sekin, sillä DwW on myös kuvakauneutta ja aitoa sellaista.
Backwoods
Käyttäjä
06.04.10 klo 23:34
Kolmiulotteiset animaatiot ovat käyneet läpi jo niin suuren evoluution että en melkein malta odottaa miltä 3D-elokuvat näyttävät 10 vuoden päästä. Siis jos (läpimurroista puhuttaessa) lähtökohta on esim. tämä. Huuuu.... Interaktiivisia 3D-leffoja odotellessa....
suklaanappi
Käyttäjä
02.04.10 klo 19:59
Tykkäsin
Ihana ku se juoksi ekan kerran avatarina!!! Annan 4 tähtee, mutta harmi vaan ei kyllä oo läheskää esim. Titanicin arvonen ja mmm hirveen surullinen lopusta! 
Mutta kannataa kattoo!
menota
Käyttäjä
29.03.10 klo 23:04
Äärettömän tylsä. Visuaalisesti hieno, mutta aivan liian tosissaan rautalangasta väännettyä hyvä vs paha, "intiaanit" vs armeija draamaa. Lähes tulkoin jäi koko leffan katsominen kesken, juonella kun ei ollut mitään annettavaa. Perinteisessä Aku Ankan taskarissakin on juonessa enemmän moniulotteisuutta. Voin vain mielessäni kuvitella että Cameron on luultavasti yksi huumorintajuttomimpia ihmisiä elukuvatekijöiden keskuudessa, eihän tällaista muuten voi ohjata. Ilman kauniisti toteutettua kuvaa varmasti olisinkin jättänyt kesken, pelkkä visuaalinen ilme nostaa arvion jopa kahteen tähteen.
Creeper234
Käyttäjä
22.03.10 klo 15:05
Tämä elokuva on hassu tapaus. Juoni pursuaa kliseitä eikä tarjoa tasan mitään uutta. Tiesin heti parin minuutin istumisen jälkeen miten elokuva päättyisi ja oikeassa olin. Muutenkin kaikki ns. juonenkäänteet olivat todella helposti ennakoitavissa ja hahmokaartikin oli kuin suoraan jostakin jokamiehen elokuvanteon käsikirjasta. Cameron olisi yhtä hyvin voinut antaa elokuvalleen nimeksi "Pocahontas in space", sillä sitä se pähkinänkuoressa on.
Yllätyinkin siitä, että kuitenkin pidin elokuvasta. Paljon antoi anteeksi sen upea visuaalisuuden ja yleisen viihdearvon vuoksi. Niin loppuun kaluttuja kuin juoni ja hahmot olivatkin, ne hoitivat tehtävänsä ja kuljettivat elokuvaa sujuvasti eteenpäin. Elokuva osoittaakin, että näistäkin heikkouksista huolimatta voidaan saada aikaiseksi nautittava elämys. Siltikin... jokapuolella vilisevät kliseet, äärimmäisen mustavalkoiset asetelmat ja raivostuttavan yksiulotteinen pahis (jota ei edes rakastanut vihata, vaan joka vain ja ainoastaan ärsytti) estävät antamasta täysiä pisteitä.
Tämä pitää ehdottomasti nähdä 3d:nä teatterissa. Arvosanani olisi varmasti huonompi mikäli olisin joutunut tihrustamaan elokuvan tv:n ruudulta enkä samasta syystä rainaa ikinä tule DVD hyllyyni hankkimaankaan. Tämä on 100% teatterileffa.
EnsioNietos
Käyttäjä
20.03.10 klo 18:33
Tämä uuden sukupolven Pocahontas katkaisi pitkän elokuvateatteritaukoni. 3D on mahtava keksintö ja uutuudenviehätyksen tähden meikäläinen jaksoikin koko pitkäksi venähtäneen smurffiseikkailun kokonaan katsoa.
Leffan juoni on kuitenkin mitä tavanomaisin: ihmiset on perseestä, -mitä nyt muutama perushippi poikkeaa tästä lajiominaisuudesta. Lisäksi on hieman luotaantyöntävää, että metsän siniset otukset ovat lettinsä avulla yhdynnässä niin puihin kuin eläimiin. Yöh. Eikö klassinen "henkinen yhteys" olisi riittänyt?
Kyllä minä tämän leffaan voisin mennä uudestaankin katsomaan (tosin ilman vieressä möliseviä pikkupoikia, kiitos), mutta ostaisinko dvd:nä kotiin ja katselisin pikkuruudulta pahviset 3D-lasit päässä? En.
Sehnsucht
Käyttäjä
14.03.10 klo 19:13
Visuaalisesti hieno ja juonellisestikkin ihan ok!
Green Day
Käyttäjä
12.03.10 klo 20:32
-
dcraig007
06.03.10 klo 02:05
Ekan kerran katsottuna, päältäpäin pirun loistavaa työtä. Mutta kun toisen kerran katsoi, huomaa selvästi katsovan Pocahontasta.... mutta muuten ihan laadukasta työtä...
Highest Limit
Käyttäjä
01.03.10 klo 19:24
Katsomisen arvoinen elokuva ehdottomasti 3D:eenä.
Matalahiilihappoinen
Käyttäjä
24.02.10 klo 21:28
Avatar on James Cameronin ohjaama sci-fiseikkailu, ja yksi ensimmäisistä laajan mittakaavan 3D-elokuvista. Elokuvan päätähti on Jake Sully, jonka tehtävänä on kerätä tietoja Pandoran na'vi-kansasta avatar-muodossaan, jonka kanssa hän näyttää aivan kuin na'vilta. Jake rakastuu na'vi-prinsessa Neytiriin, ja lopulta ihmisten ja na'vien välinen kiista etenee sodaksi. Elokuva on ensinäkemältä aivan mainio. Kunhan alkushokista on tosin selvitty, niin ei elokuva ole edes keskivertoa parempi. Visuaalisesti elokuva on kaunis ja budjetti suuri, mutta sillä ei oikein valitettavasti pärjää kokonaista kahta ja puolta tuntia. Kliseitä on runsaasti, juoni tylsä ja näyttelijät keskivertoja. Elokuvan parhaat puolet ovat visuaalisuus ja musiikki.
Koskinen
Käyttäjä
23.02.10 klo 22:33
Visuaalisesti täydellinen paketti. Juoni on taas aivan liian peruskamaa. Olethan huomannut yhteyden Pocahontasin juoneen?
voksKa
Käyttäjä
13.02.10 klo 23:15
Visuaallisesti törkeän hieno, mutta elokuvallisesti ei nyt mikään aivan tajunnanräjäyttävä
j1gsaw
Käyttäjä
13.02.10 klo 16:55
tosi hyvä leffaa (näin kolmedeen)
Xsamid
Käyttäjä
13.02.10 klo 00:02
Ihan ookoo,en nähnyt kyll 3deenä ;;;;;;;;;;;;;(
Zhipa
Käyttäjä
09.02.10 klo 19:46
Joo nenä tuli vähän kipeeks vaan,mutta muuten hyvä elokuva
kewanhammer
Käyttäjä
06.02.10 klo 14:59
hyvä pätkä 4/5
Rambätmän
Käyttäjä
01.02.10 klo 15:48
Kaiken kritisoinnin jälkeen tämä oli parempi kuin odotin. Avatar on todella erittäin kaunista katseltavaa upean 3D-jäljen ja ihanan värimaailman ansiosta. Juoni onkin se asia, joka tässä todella yllätti. Se on aikalailla tallottu kaikkialla, mutta ei se nyt niin heikko ollut. Ehkä tässä on nyt vain se ongelma, että juoni ei ole hienoudessaan samalla tasolla visuaalisen asun kanssa.
Oli positiivistä nähdä uusia näyttelijöitä ja yllättyä heidän vakuuttavista roolisuorituksistaan. Sam Worthington tullaan varmasti näkemään lähitulevaisuudessa useissa suurissa rooleissa.
shooting star
Käyttäjä
30.01.10 klo 13:02
Kaunis ja jännittävä elokuva, mutta tönkkö juoni. Olisi Cameronilta odottanut vähän enemmän
Arzgahhh
Käyttäjä
24.01.10 klo 01:41
Olihan toi James Cameronin käsialaaa kyllä. Mutta leffana ei oikein pudonnut.
Overmole
Käyttäjä
23.01.10 klo 17:41
Avatar on smurffien ja matrixin lapsi joka ihailee disneytä, erityisesti pocahontasta
DRUGS
Käyttäjä
23.01.10 klo 16:16
Valitettavasti on todettava että ei tämä nyt meikäläiseen uponnut. Ok, erikoistehosteet ovat ällistyttäviä mutta sisällöltään Avatar on varsin ontto. Plussaa tulee effekteistä ja ei-niiin-tunnetuista näyttelijöistä. Myös elokuvan jonkinlainen opetus ihmisten ahneudesta oli ihan näppärä mutta loppujen lopuksi Avatar ei jättänyt minulle mitään käteen vaikka olikin kaunista katsottavaa.
Boy From Shadows
Tykittäjä
21.01.10 klo 22:43
Avatar ja James Cameron. Vuoden mainostetuin ja kohutuin leffa... Lähdin itse katsomaan elokuvaa, mielessä kommentit "Visuaalisesti upea!, Pocahontas kopio, tavanomainen tarina, 3D-mullistaja" ym. ym.
Avatar ei kuitenkaan omin silmieni kautta ollut mitään noista. 3D-tekniikkaa ei oltu käytetty hyväksi kovin kummoisesti, eikä Pandoran planeetta ollut ulkoisilta ominaisuuksiltaan kovinkaan erikoinen. Aivan perusnäyttävä, sellainen jonka saa aikaan jättibudjetilla. Cameron oli luonut asiallisia uusia hahmoja, mutta vähän tuli mieleen kuin Jurakausi olisi käännetty 2000-luvulle.
Moni elokuvateatterissa käynyt ja 3D-tekniikkaa ylistänyt ei varmastikaan ole nähnyt kuin pari leffaa kyseisellä tekniikalla varusteltuna ja tämä saattaa sen vuoksi näyttää niin hienolta.
Pocahontaksen tavoin etenevä tarina tämä toki on, mutta en silti lähtisi siihen vertailemaan. Kun tarinan juoneen oltaisiin kehitelty jotain hieman peruskaavaa monimutkikkaampaa, olisi urputtajien suut varmasti tukittu, mutta nyt kävi näin.
SUURIN MIINUS, jonka Avatar omassa arviossani saa, on sen hahmojen välinen kehitys. Cameron ei osannut tuoda niitä asioita tarpeeksi hyvin esille, joilla perustein Jake alkoi kiintymään Pandoran ihmeelliseen maailmaan. Jotenkin tuntui että se oli yks sininen sekunti ja mies on myyty toiseen leiriin. Ei ollut todenmukainen, vaikka siihen saakka pidin leffasta todella paljon, ja kuinka se piti jalat maan pinnalla, mutta sen jälkeen kliseepommitus alkoi ja loppuikin niin.
Pidin leffasta kyllä hyvin paljon. Harva elokuva pystyy kannattelemaan 162-minuutin pituutta vastaavalla intensiteetillä, että pitkän keston kesti helposti. Toiminta on hienoa, sitä ei ole liikaa, juuri sopivasti. Osa kohtauksista on koskettavia ja sydän kääntyi Pandoralaisten puolelle, kuten tarkoitettua.
Eli siis: näyttävä scifieepos, muttei kannata odottaa mitään mullistavan kaunista maailmaa, saatat pettyä. Juoni ihan ok, mutta tarina kliseinen. Hahmojen kehitys ei toivottua. Viihdyttävä. Keskivertoa parempi leffa. Tarvitsee jossain vaiheessa uusintakatselun, mutta tulipa nyt ainakin koettua elokuvateatterissakin.
p000p
Käyttäjä
20.01.10 klo 21:13
Aivan yliarvostettu ja liikaa hehkutettu. Hienon näköinen kyllä ja muutenkin ihan ok leffa, mutta ei kaiken hehkutuksen arvoinen.
Tumppimies
Tykittäjä
18.01.10 klo 09:40
Lähes pelkkiä hyviä arvosteluja saanut Cameronin uutuus on kieltämättä kauniin näköinen. Se valitettavasti itsessään ei vain riitä. Juoni on aivan kamalaa huttua. Vertaukset Pocahontasiin ovat täysin oikeutettuja. Tuntuu kuin Cameron olisi siirtänyt tämän tarinan tulevaisuuteen ja toiselle planeetalle. Lisäksi paljon kehutut 3D-efektit jättivät ainakin minut kylmäksi. Eivät ne nyt niin ihmeellisiä olleet. Lasien pitäminenkin päässä tuotti jonkun verran hankaluuksia, joten en todellakaan näe, miten tämä elokuva muka mullistaa koko teollisuuden. Viimeistään DVD-levityksessä elokuva menettää potentiaalinsa. Vaikka 3D ei ollutkaan aivan niin mahtavaa mitä odottaisi, niin on se omalla tavallaan elokuvan kantavavoima. Ylipäätänsä ilman hyvin toimivia tietokonetehosteita Avatar olisi vain heikko yritys saada nuoret oppimaan Amerikan historiaa. Tämä kuulostaa kornilta, koska elokuva sijoittuu tulevaisuuteen, mutta näin on närhen munat. Plussaa siitä, että Sigourney Weaver sai polttaa tupakkaa suhteellisen vapaasti.
AAnyway
Käyttäjä
16.01.10 klo 21:23
Juoni ei kyllä ollu mikään kovin kummoinen, mutta hienoa kuvaa kyllä tuotiin silmien eteen. Taisi siinä elokuvaa katsoessa pari kyyneltäkin vierähtää
ThePhotographer
Käyttäjä
16.01.10 klo 20:12
Jos Avatarista miinustettaisiin tehosteet, olisi tulos kutakuinkin 0. Upean teknisen toteutuksen lisäksi en löytänyt elokuvasta mitään muita vahvuuksia. Mm. mielenkiinnottomat henkilöt, ennalta arvattavat juonen käänteet ja typerryttävä dialogi tuhosivat elokuvan sisältöä tehokkaasti.
Shotter
Käyttäjä
16.01.10 klo 19:01
Avatar oli ihan ok juoneltaan. Tehosteet ja hahmot hienosti tehty kelpo leffa.
kuperkeikka
Käyttäjä
15.01.10 klo 17:54
Noniin nyt on sitten yksi maailman kalleimmista elokuvista nähty. Ja kyllähän se lievä pettymys oli. Huono elokuva ei ole missään tapauksessa muttei se täydellinenkään ole. Pakko kyllä kehua vielä sitä elokuvan ulkonäköä vaikka sitä on kaikkialla paljon hehkutettu. Aivan mahtavan näköinen elokuva ja 3D tuo oman pikku lisäyksensä näyttävyyteen. Varsinkin Pandoran metsissä liikuskelu on yhtä visuaalista juhlaa. Tämä onkin sellaisia elokuvia jotka on pakko nähdä 3D:nä. 3D-kikkailu on erittäin onnistunutta, vaikka olisin toivonut sitä hieman ehkä lisääkin. Lopun taistelukohtaus oli myös todella näyttävä.
Sitten niihin huonoihin puoliin. Juoni on kuten ennalta odotinkin melko kliseinen. Ei se nyt niin huono ollut kuin luulin, mutta melko kehno silti. Välillä häiritsi sekin, että elokuvan on pakko yrittää olla koko ajan hyvin massiivinen kuoromusiikkeineen ja ihmisten karjahteluineen. Hahmot olivat myös monissa elokuvissa käytettyjä, kuten esimerkiksi tämä kovanaama pahis kenraali. Näistä seikoista huolimatta Avatar on silti erittäin suositeltava kokonaisuus ja todella komea pätkä.
Blaze
Käyttäjä
12.01.10 klo 23:43
Jokseenkin onnistunut toimintaseikkailu, joka on myös kriittinen, mutta vajoaa omaan eeppisyyteensä. Olisivat edes laittaneet sen My Heart Will Go Onin loppumusaksi.
Mansikkahillo
Käyttäjä
10.01.10 klo 01:15
Mahtava juoni, vaikkakin hieman vanha, todella mahtavat visuaaliset efektit, hyvä ohjaus ja hyvät näyttelijät. Tämä Cameronin elokuva nousee kyllä yhdeksi parhaimmaksi elokuvaksi ikinä!
Keräilijä
Käyttäjä
10.01.10 klo 00:49
Välillä vastaan tulee elokuva jonka jälkeen tulee "masennus" mihin kuuluu ajatus siitä että miksei tälläinen voisi olla totta.
Ja halu katsoa kyseinen elokuva toisen kerran on suuri.
En tiedä muiden kokemuksista mutta tämä oli sellainen elokuva.
Ja se tarkoittaa sitä että elokuva kuuluu todellakin historiamme suurimpiin "haikeimpiin" elokuviin.
3d PÄÄ kipeä-..... ja silmät..
itse en ihan heti perään kyseistä elokuvaa katsoisi.
hyvä oli. 4/5
Tilipitappi
Käyttäjä
10.01.10 klo 00:29
Ihan mukiinmenevä askel kohti 3d-elokuvia, vaikka tekniikka ontuikin vielä vähän ja oli osittain raskasta katsottavaa. Muuta tavallisesta fantasiaräimeestä erottuvaa elokuva ei tämän lisäksi sitten tarjonnutkaan ja suuri ongelma mielestäni on se, ettei tästä ole mitään iloa kotikäytössä, sillä tämä on täysin tuoleja tärisyttävien bassojen ja isolla valkokankaalla loistavan nykytekniikan varassa. Ihan mielenkiintoinen kokemus kuitenkin, josta olisi saanut leikata vaikkapa 30min pois.
Kaakeli
Käyttäjä
09.01.10 klo 10:19
Normaalisti yrittäisin kuullostaa edes joten kuten järkevältä kommentoidessani elokuvaa. Tällä kertaa tosin ei juuri ole muuta sanottavaa kuin: ihan hienon näkönen, kaikki muu paskaa.
NTX
Käyttäjä
07.01.10 klo 12:55
Visuaalinen riemuvoitto elokuvabisnekselle (varsinki 3D kakkulat päässä). Onton: "hei opettelen alkuperäiskansantavoille ja yhtäkkiä alankin kunnioittamaan heitä" / Tanssii susien kanssa -juonen myötä saa visuaalisuuden tason yltää stratosfääreihin, jotta tälle enintään kolme tähteä voi antaa... Ja siinä Avatar ylittikin itsensä. En odottanut yhtikäs mitään tältä "eeppiseltä toiminta/sci-fi" mätöltä, mutta se lunastikin enemmän mitä toivoin. Sam Worthingtonin näyttelytyö oli ihan kohtalaista uudelta näyttelijätoivolta, mutta raajarikkoisuutta ei tämä näyttelytyö heijastanut niin paljoa, mitä toivoa saattoi. Sigourney Weaver oli parempaa katsottavaa, mutta mielestäni turha lisäys tähän elokuvaan = ei kovin vaikea rooli. Alun vähäisen toivonkipinän synnyttämine toivoineen ja huikean visuaalisuuden voimin siunaan elokuvan kolmin ja puolin.
PS. Jos sinulla on silmälasit, en suosittele 3D-laseja. Nimimerkillä: ei niin mukava kokemus!
Hize
Käyttäjä
06.01.10 klo 23:06
Upea teoshan tämä on. Toisella katselukerralla oli mielestäni jopa parempi.
Visuaalisesti todella hieno. Juonellisesti...noh ehkä hieman joissakin kohdissa ennalta-arvattava, kliseinen, mutta silti jollain tapaa pidin. Mielestäni juonen huonoutta liioitellaan, itse en nähnyt sitä lähellekkään niin huonona, mitä jotkut sanovat. Mutta...jokaisella omat mielipiteensä tietenkin.
Ainakin elokuva jäi omalla kohdallani vielä mieleen pyörimään, sen verran hieno kokemus oli. Harva elokuva tekee tämän. Ja sen takia ehkä toisenkin kerran sen halusin nähdä.
Mr. Nobody
Käyttäjä
06.01.10 klo 22:35
Yksinkertaisesti erittäin paska leffa.
Elokuvassa ei ole muuta kuin hienoja efektejä.
En jaksanut katsoa edes loppuun, koska juoni vaikutti typerältä.
Nakittaja
Käyttäjä
06.01.10 klo 00:33
Olihan tämä silmän karkkia ja jotkut taistelut olivat hienoja mutta oli kyllä todella ennalta arvattava ja tässä oli paljon vähemmän 3D juttuja kuin luulin.. Ja tietysti tässä on sellaiset ennalta arvattavat perus amerikkalaiset(ohjaaja on tosin kanadalainen)taistelut sun muut... Mutta Pandora on kyllä todella hieno ja hyvin tehty paratiisi ja sen eläimet olivat myös jänniä.. Eversti Quaritchin kommentit olivat kyllä hauskoja ja tuli vähän arska mieleen: Lets get this done, Come to papa... Tuli tästä myös LOTR jotenkin mieleen... Aluksi ajattelin antaa 4 tähteä mutta liian ennalta arvattavuuden takia 3,5 ja onhan sekin hyvin.
Pikkupuera
Käyttäjä
05.01.10 klo 16:06
Upea elokuva mutta on mestariteos vain tuotteena, ei elokuvana. 4/5
G_N_G
Käyttäjä
04.01.10 klo 21:52
Elokuva joka todennäköisesti ei olisi toiminut läheskään samalla tavalla ilman 3Dtä. Loppujen lopuksi ehkä hieman turhan pitkä ja toisaalta ennalta arvattava juoni, joka ei loppupeleissä haittaa kaiken silmänruuan jälkeen. Jos tämä on nykyaikaa elokuvateollisuuden megabudjettien saralla voin vain kuvitella mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jotain mitä on pakko nähdä.
WGB
Käyttäjä
03.01.10 klo 01:38
Koska olen jo kirjoittanut mielipiteeni tästä pökäleestä sille tarkoitettuun foorumiketjuun, en aio kertailla mielipidettäni siitä sen tarkemmin. Nyt kuitenkin olen monissa arvosteluissa havainnut sen, että Avataria ylistetään audiovisuaalisuuden lisäksi yhteiskuntakritiikistä. Mikä tekee Avatarin harvinaisen liioitellun alleviivaavasta kritiikistä, jota on jo monissa elokuvissa, kirjoituksissa ja vähän kaikkialla nähty, jotenkin niin erityismaininnan arvoista?
Cameronin elokuvan ns. yhteiskuntakritiikki on enimmäkseen sitä, että stereotypiset militaristit tahtovat hävittää alkuasukkaiden kulttuurin olemalla ihan helvetin pahoja, paitsi sitten kiltit tiedemiehet, jotka ovat luonnollisesti kaunisteltuja Josef Mengelen vastakohtia, sekä vain muutama omatuntoaan kuunteleva sotilas. Kritiikki olisi ollut elokuvan ennalta-arvattavan hyvis vs. pahis -kliimaksin päätyttyä päinvastaisella tavalla paljonkin väkevämpää, mutta tuotantokoneisto halusi välttämättä mahdollisuuden kaikkien aikojen kalleimmalle jatko-osalle.
Tämä ei ole oikeasti mitään yhteiskuntakritiikkiä, vaan nyt katsojaa viilataan kunnolla silmiin. Toivoa sopii, että jatko-osassa Pandora pistetään päreiksi alkuasukkaineen, jos jotain merkittävää kritiikkiä Cameronilta toivottaisiin. Nyt vain tyydytään matkimaan Costnerin kaunista tanssahtelua susien kanssa ja vieläpä huonosti. On katsojaa aliarvioivaa väittää Avataria jotenkin tärkeällä tavalla kantaaottavaksi, kun se ei tarjoa oikeastaan mitään aihetta pohdiskella avuttomaksi jäävää kritiikkiä ihmiskunnan ahneudesta kaiken näyttäessä pelkältä viihteeltä.
Lyhyesti sanottuna: huonosti toteutettu yhteiskuntakritiikki ei ole mainitsemisen arvoista muuten kuin negatiivisena palautteena. Avatar jää pelkäksi korniksi kasaksi silmäkarkkia, eikä sen yksioikoisen sanoman keksiminen ei vaadi oikeastaan yhtään ponnisteluita. Saahan tästä tietysti olla eri mieltä, halusin kuitenkin yhtäkkiä kommentoida tätä häiritsevää piirrettä yleisissä mielipiteissä.
kärkimies
Käyttäjä
02.01.10 klo 22:07
erittäin hyvä oli 5/5, vähän ehkä liian jenkkityylinen mutta ei se menoa haitannut
suosittelen!
Tapza
Käyttäjä
02.01.10 klo 13:33
Kliseinen ja ennalta-arvattava tarina ei haittaa minkään vertaa, kun se on yhdistetty näin upeaan visuaaliseen loistoon, näyttäviin kohtauksiin ja elävään, hengittävään maailmaan, jonka oikeasti uskoo todelliseksi. Tarina on nähty aiemminkin, mutta sitä ei koskaan ole kerrottu yhtä hienosti tai pariutettu jonkin näin kauniin kanssa. Avatar on visuaalisesti upein elokuva jonka olen koskaan nähnyt, mutta sen hienous ei rajoitu vain näyttävään ulkokuoreen. Maailma on, kuten sanottu, aito, elävä ja hengittävä paikka jonne haluaisi jäädä pidemmäksikin aikaa kuin vain vajaaksi kolmeksi tunniksi. Näyttelijäsuoritukset ovat tasaisen vahvoja, toimintakohtaukset jopa James Cameron-mittapuulla huikean hienoa katsottavaa ja tunnelma läpi elokuvan jotain täysin selittämätöntä.
Elokuva on ennen kaikkea visuaalinen taidemuoto ja visuaalisena kokemuksena Avatar on hienompi kuin mikään aiemmin näkemäni. Tarina on moneen kertaan nähty, mutta se ei tee siitä huonoa. Kun hahmot ja maailma ovat näin käsinkosketeltavia, ei juonen kliseisyydestä enää edes kehtaa valittaa, varsinkin kun juoni loppujen lopuksi kuitenkin toimii ja palvelee hienosti muuta elokuvaa.
Nähtävä ehdottomasti 3D:nä elokuvateatterissa.
SilikoniKippari
Käyttäjä
01.01.10 klo 20:03
Hanno Möttölä smurffipuvussa ja zeepraraidalliset blue depa dee miehet saapuvat paikalle plug and play lohikärmeillä. Nyt lähti se viimeinenkin tähti.
Vänski
Käyttäjä
01.01.10 klo 14:28
Katsoin elokuvan 3D:ssä, ja tämä on ensimmäinen elokuva, minkä olen ikinä nähnyt 3D:ssä. Mielestäni 3D on perseestä(elokuvissa yleisesti ottaen), se ei tuonut mitään ihmeellistä omaan katsomiskokemukseeni ja kaikki näytti välillä häiritsevän tummalta.
Sitten itse elokuva. Niin kauan kuin James Cameron oli elokuvaa työstänyt, onko se tosiaan liikaa vaadittu, että perusasiat, kuten juoni, hahmot ja dialogi olisi edes vähän sitä keskitasoa parempaa? Elokuvaa häiritsee juuri nämä asiat, sama juoni on nähty miljoona kertaa, dialogi on kuultu miljoona kertaa ja hahmot ovat unohdettavia. Yleensä nämä kliseet ei häiritse minua, jos niihin saadaan jotain uutta twistiä, mutta elokuva ei siihen ryhdy. sillä koukkuna on elokuvan kieltämättä näyttävä ulkokuori. Olisi ollut myös mukavaa jos Cameron olisi tehnyt Na'veista vähemmän ihmisempiä, kuin mitä ne elokuvissa olivat.
Arvosana: 2.5/5 Uskomattoman kaunis ulkokuori joka on sisältä rikollisen tyhjä.
Von Liebermann
Käyttäjä
31.12.09 klo 11:28
Avatar on kliseiden ja kornien tilanteiden huipentuma, jonka tarina ei tarjoa yhtikäs mitään uutta ja on naurettavan ennalta arvattava.
Juonen olemattomuuden onneksi korvaavat ainakin osittain upeat erikoistehosteet. Raina on kaikkien ennen nähtyjen efektien ja tehosteiden huippu ja epäilemättä poikii tulevalla vuosikymmenellä monta plagioivaa perillistä. 3D sinänsä ei ollut yhtään jännittävää ja ennemminkin häiritsi elokuvan katselua.
Ehkäpä James Cameronin olisi kuitenkin ollut parempi lopettaa huipulla Titanicin suurusuosion jälkeen ja jättää scifispektaakkelit aloittelevien nörttiohjaajien hommiksi.
arska
Ylläpitäjä
30.12.09 klo 23:00
Jos elokuvan tarkoitus on tarjota elämys sekä hetkellinen irtaantuminen ajasta ja paikasta niin tämä onnistuu siinä täydellisesti. Varmasti yksi leffan etuja on että se saa myös olla suunnannäyttäjänä 3D:n uudessa nousussa.
Tertsi
Käyttäjä
30.12.09 klo 22:29
Juonellisesti ennalta-arvattava ja hieman kliseinen, mutta erittäin kaunista katseltavaa joka tapauksessa. Näyttelijät ovat myös ihan okei. Harmi, etten päässyt näkemään 3D:nä, kaupungin teatterit kun ovat mitä ovat.
jollu
Käyttäjä
30.12.09 klo 13:37
Visuaaliseti todella upea kokemus (3D)! Story sen sijaan jää ulkoisen ilmeen varjoon,eli tarina on todella ennalta-arvattavissa. Tekninen toteutus kuitenkin nostaa elokuvan arvoa.
Arziz
Käyttäjä
29.12.09 klo 17:42
Tarina rakenteeltaan tavallinen, mutta hienoa tässä oli se, että perjaattessa astumme ihmisiä vastaan toiselle puolelle, enkä voinut olla ajattellematta tässäkin vertauskuvana Irakin sotaa. Visuaalisesti aivan mahtava 3D:nä.
Petux
Käyttäjä
29.12.09 klo 08:37
Juonellisesti olisi voitu panostaa vähän enemmän, visuaalisuus huippu luokkaa! Mutta eräät tietyt kohtaukset ja Sam Worthington pelastivat paljon.
Tek-
Käyttäjä
28.12.09 klo 19:03
Pienehkö pettymys, vaikka en tältä paljoa odottanutkaan. Visuaalisesti ERITTÄIN hieno, mutta muuta hyvää leffassa ei juuri olekaan... Kliseinen juoni ja hieman liian pitkäkin tuppasi olemaan.
Hiisi
Käyttäjä
28.12.09 klo 18:49
Cameronin vahvuudeksi laskisin sen, että hän osaa vetää homman elokuvissaan sopivan överiksi. Vaikka Avataria haittaa kaavamainen juoni, siitä löytää myös paljon jänniä visioita. Lopun pitkät ja paisutellut taistelukohtaukset valitettavasti alkavat pitkästyttää ja tuntuvat tyhjänpäiväisiltä. Elokuva ei ole todellakaan mestariteos (paitsi teknisesti), mutta mukaan mahtuu silti muutama yllättävän kaunis ja nautittava kohtaus. 3D- tekniikka alkaa pienen totuttelun jälkeen toimia hyvin ja ylipituudestaan huolimatta tämä on teatterikokemuksena ihan ok.
claw
Käyttäjä
28.12.09 klo 10:36
Leffa oli viihdyttävä ja mukanaan vievä elämys, joka antoi sen mitä siltä odottikin. 3D tosin oli henkilökohtaisesti pettymys ja katsoisin elokuvan mieluummin ihan 2D:nä. Kuva oli hämyinen, epätarkka ja nopeissa kohtauksissa katsominen tuotti tuskaa. Seurauksena vuotavat silmät ja päänsärky. Tekniikka ei vielä tarpeeksi kehittynyt, että maksaisin enää extraa 3D:n takia.
Jorge
Käyttäjä
27.12.09 klo 13:10
harvoin on kyllä kulunu 3 tuntia näin nopeasti. silmänruokaa riitti hienojen maisemien ansiosta ja muutrenkin leffan ulkoasu hipoi täydellisyyttä. leffa kyllä vangitsi tunnelmallaan mukaan alusta loppuun ja henkiklöt saivat sympatiat puolelleen. ainoana miinuksena voisi mainita turhankin ennalta arvattavan juonen. se ei loppujen lopuksi kokonaisuutta kovin paljoa nakertanut. Odotukset kyllä lunasti tämä leffa ja 3D toimi loistavasti.
Susihukka
Käyttäjä
27.12.09 klo 00:32
Njooh. Uteliaisuus (lue:3D) vei voiton ja pakko se oli suunnata lähimpään teatteriin katselemaan Cameronin uusinta. En jaksa pahemmin alkaa toistelemaan toisten sanomisia, kun kaikki oleellinen on tullut jo ilmi. Lyhyesti; Ihan hyvä elokuva, joka esittelee mielenkiintoisen fantasiamaailman, mutta jonka tarina on hitusen korni ja tuo häiritsevästi mieleen erään Costnerin elokuvan. Potentiaalia olisi kuitenkin ollut paljon parempaan.
Cokada
Käyttäjä
25.12.09 klo 11:55
Tykkäsin kyllä leffasta, vaikka sai muutaman kerran oikein nauraa ääneen juonen kliseisyydelle.. Voi miten joku onnistuukin samaan yhteen leffaan NOIN paljon kliseitä? :-D
Enivei, leffa oli oikeasti hyvä. Erikoistehosteen ja 3D-lasit pelastivat toki paljon, ja olin todella onnellinen että elokuva ei näyttänyt miltään pikselimössöltä, vaan oikeasti hyvältä. Kauniilta.
miqqex
Käyttäjä
22.12.09 klo 19:31
hyvä elokuva. parempi 3d:nä
justi57
Käyttäjä
22.12.09 klo 02:35
Idea on mielenkiintoinen, mutta toteutus kaatuu taisteluiden ja kliseiden määrään, sekä pitkään kestoon. Pisteet tulevat lähes täysin teknisestä suorituksesta ja Hollywood-mittapuulla onnistuneesta leffasta.
Vaikka visuaalisuus hivelee silmiä, mielestäni Cameron olisi voinut revitellä uudella tekniikallaan enemmänkin: Navi-hahmot ovat liian ihmismäisiä eli toisinsanoen "tylsän normaaleja". Lisäksi Pandora-planeetasta olisi voinut tehdä vieläkin eksoottisemman paikan - tai ainakin esitellä sitä monipuolisemmin vaikkapa taistelujen sijaan.
Myös elokuvan pitkä suunnitteluprosessi on ilmeisesti syönyt lopputuotosta: kömpelöt robotit ja soltut tuovat mieleen lähinnä 80-luvun sci-fi-elokuvat.
Jonesi
Käyttäjä
20.12.09 klo 20:43
Hieno elokuvakokemus.
Pawe87
Käyttäjä
20.12.09 klo 15:51
Eipä tästä oikein voinut olla pitämättä. Juoni ei ollut sieltä omaperäisimmästä päästä eikä sen kummempia tunteita herättänyt suuntaan tai toiseen. Mutta se miten tämä keskinkertainen juoni oli tuotu sitten visuaalisesti esille, oli kauneinta ikinä. Huiman maailman on Cameron onnistunut luomaan ja saanut sen tallennettua. Paljon mielenkiitoista leffassa on ja tarina kulkee mukavasti oikeastaan alkua lukuunottamatta, joka tuntui hieman liian hätäiseltä. Vaikka elokuva olikin pitkä, niin olisi tätä kyllä mielellään katsellut pidempäänkin...
pekkiss-
Käyttäjä
20.12.09 klo 11:33
Visuaalisesti kaunis ja uskomattoman upea elokuva. Pidin tästä kovasti. Pikkusen ehkä kuitenkin jäi harmittamaan tuo juoni, joka oli niin ennaltaarvattava.. siitä tulee siis pari miinus pistettä, mutta muuten kokonaisuus on upea! Tämän voisi katsoa jopa useammankin kerran.
delorean
Käyttäjä
20.12.09 klo 10:53
Erikoinen kokemus.
Hieno elokuva aiheesta joka ei kiinnostanut pätkääkään.
MersuZ
Käyttäjä
20.12.09 klo 10:27
Kliseinen leffa muuten hyvä. Juoni oli kuraa. Mutta silti toimi -b
miskatheman
Käyttäjä
20.12.09 klo 03:10
olin pettynyt.huono elokuva.
forexperiences
Käyttäjä
19.12.09 klo 23:30
Elokuva tarjoaa upean elämyken, viimeisen päälle hiotun kokonaisen maailman melkein käsin kosketeltavaksi. Tarina on hieno, ehkä joiltain osin hieman kliseinen, mutta kokonaisuudessaan upea. Yllättävää ehkä, mutta elokuvan ihmishahmot jäävät hieman ontoiksi, kun taas na'veihin on hyvin helppo samastua ja heissä on syvyyttä ja luonnetta. Keinotekoinen fotorealistisuus ei voi tästä paljon enää parantua, missään vaiheessa ei mikään tökkinyt silmään keinotekoisen oloisena. Elokuva olisi helposti saanut olla paljon pitempikin, ja jäänkin innolla odottamaan jatkoa. Tämän katsoo varmasti uudestaan ja uudestaan.
QT
Käyttäjä
19.12.09 klo 15:43
3D tekniikka ei ollut mikään niin mullistava ja uskomaton, mitä on ennakkoon hypetetty (vaikea verrata aiempaan kun en ole aiemmin 3D teattereissa ollut). Mutta se sai kuitenkin elokuvasta enemmän käsinkosketeltavan, joka oli tässä tapauksessa todella jees. Koska minä suorastaan rakastuin elokuvan maailmaan, Pandoraan. Kaikki pienet yksityiskohdat kuten kasvit, eläimet, ötökät. Wou.. tänne haluan päästä useimminkin. Toiminta/seikkailu elokuvana myös loistava, mutta eniten pidin tästä rakkaustarinana. Samastuttava ja vavistuttava, kemiat pelaa. Näyttelijät oli mainioita, mutta mitään Oscar-suorituksia tuskin kukaan teki. Zoe Saldanan Neytiri hahmosta oli saatu todella inhimillinen ja kaunis josta oikeasti välittää. Erikoistehosteet olivat tietenkin (Cameronin tuntien) taivaasta, varmasti 2D:näkin näyttää hienolle. Eli kun kaiken tämän laitat yhteen niin melkein täydellinen pläjäyshän siitä tulee. 3D tekniikan "ei niin ihmeellisyys" ei jäänyt haittaamaan, koska sen periaatteessa voi kokea hyvänä asiana. Leffa ei ollutkaan pelkkää 3D tekniikkaa, vaan se tuntuu ihan oikeana 2D:näkin melkein yhtä hienolle, eli elokuvan mahtavuus ei ole tekniikassa vaan itse elokuvassa ja tarinassa. Olihan tämä hieman kliseinen, mutta sen en anna haittaavan yhtään itseäni. Sanalla sanoen aivan helvetin kaunis elokuva, elämys. I see you..
ussoj
Käyttäjä
19.12.09 klo 10:09
Todella hieno kokemus leffateatterissa 3D:nä katsottuna!
barros
Käyttäjä
18.12.09 klo 23:00
Äänimaailma petti noilla eliöillä siellä sademetsässä hitusen ja vaikka osittain tarina tuntuu tutulta, niin kyseessä on silti vahvimpia visuaalisia taidonnäytteitä tältä vuodelta. Naturalismi jyllää viidakon uumenissa poissa katseilta, kunnes uuden raaka-aineen perässä tuleva elämänmuoto alkaa uhata alkuperäistä ekosysteemia. Elokuvassa fantasiaelementit vain nivoutuvat hyvin yhteen ja teknisestä puolesta; melkein kuin hivelisi silmiä Avatarin intensiivisen ja kokonaisvaltaisen lumouksen otteessa.
Thalanian
Käyttäjä
18.12.09 klo 16:28
Visuaalisesti ehkä yksi hienoimmista koskaan tehdyistä elokuvista. Vaikkakin Avatarin juoni ajoittain kärsii kaavamaisuudesta ja kliseisyydestä, on kyseessä ehdottomasti yksi vuoden parhaimpia elokuvia. Miljöö on sanoinkuvaamattoman kaunis ja päästää mielikuvituksen valloilleen alusta alkaen. Päällimmäisenä roolisuorituksista loistavat Zoe Saldana ja Sam Worthington, joiden digitaalisesti terästetyt hahmot ovat liikuttavia ja kauniita. Ihmisen pahuus ja ahneus paistaa läpi kaiken aikaa; Avatar antaa tosikoillekin aihetta miettiä kuinka paha ihminen todellisuudessa voi olla. Vaikkakin ei aivan terminattorin mittoihin ylletä, on Avatar valtavan vaikuttava ja järisyttävä kokemus
Arzibaba
Käyttäjä
11.11.09 klo 18:49
3D:nä varmaan hieno, mutta siniset tietokone hahmot eivät tehneet minuun vaikutusta. Olivat jotnkin tönkköjä.
T-800
Käyttäjä
30.09.09 klo 17:12
Traileri näyttää hienolta, joten tätä odotellaan. Miltähän 3D:nä tämä sitten näyttääkään? Ja onko elokuvan tarina hyvä? Luulen, että on.
arska
Ylläpitäjä
24.07.09 klo 12:12
Menestyselokuva Titanicin ohjaajan James Cameronin odotettu 3D-elokuva Avatar saa ensi-iltansa joulukuussa 2009. Tämä uusi mullistava seikkailufantasia vie huikeisiin 3D-ulottuvuuksiin, jollaisia ei ole ennen nähty valkokankaalla.
Lähde: Filmikamari