Aguirre - Jumalan viha (1972)
- Alkuperäinen nimi:
- Aguirre, der Zorn Gottes
- Tuotantovuosi:
- 1972
- Ohjaajat:
- Werner Herzog
- Käsikirjoittajat:
- Werner Herzog
- Pääosissa:
- Cecilia Rivera, Del Negro, Helena Rojo, Klaus Kinski, Ruy Guerra
- Maat:
- Saksa, Peru, Meksiko
- Pituus:
- 91 min
- Genret:
- Draama, Seikkailu
Keskiarvo
Arvostelut (4): 
Pikatuomiot (57): 
Oma pikatuomio
Aguirre - Jumalan viha oli Werner Herzogin ja Klaus Kinskin ensimmäinen yhteinen elokuva. Elokuva tehtiin hyvin pienellä budjetilla ja elokuvan tapahtumapaikoilla Perun viidakoissa. Olosuhteet eivät olleet helppoja, eikä Klaus Kinskin tulinen temperamentti auttanut asiaa.
Elokuva perustuu osittain todellisiin tapahtumiin. Konkistadorit olivat juuri kukistaneet Inkavaltakunnan ja nyt he alkavat etsimään myyttistä kultaista kaupunkia, El Doradoa. Matka ei ole kuitenkaan helppo. Retkikuntaa uhkaavat taudit, ruuan ja puhtaan veden puute ja vihamieliset intiaanit. Retkikunnan tärkeäksi mieheksi nousee Klaus Kinskin näyttelemä Aguirre, joka päättää suorittaa retken loppuun vastoinkäymisistä huolimatta, ja on jopa valmis hylkäämään Espanjan hallinnon.
Aguirre - Jumalan viha on upea kuvaus matkasta ahneuden ja hulluuden syövereihin. Herzog on saanut hyvin kuvattua, kuinka yksi mies voi tuhota itsensä ja miehistönsä pelkän legendan takia. Herzog käyttää taitavasti vertauskuvia ahneuden vaikutuksista. Paljon jätetään katsojan mielikuvituksen varaan, mutta ohjaaja tekee selväksi sen, että ahneella on paska loppu. Sentään ei kuitenkaan missään vaiheessa sorruta saarnaamiseen, mikä on hyvä juttu.
Herzog on saanut erinomaisesti kuvattua myös viidakkoa. Viidakko on samanaikaisesti kaunis ja tappava. Maisemat ovat hienon näköisiä, mutta siellä vaanivat monet vaarat. Mutta joki ei ole sen turvallisempi. Elämä laudalla on yksinäistä ja elintarvikkeista on pulaa. Tämä kaikki asettaa retkikunnan jäsenten terveyden ja hengen ahtaalle. Jos henki ei lähde, niin motivaatio ainakin romahtaa ja ehkä jopa mielenterveys. kaikki joutuvat yhtäläisesti kärsimään Aguirren ahneudesta ja kivenlujasta päättäväisyydestä.
Aguirren rooliin on saatu täsmälleen oikea mies. Ketään muuta kuin tunnetusti kiivasluontoista Kinskiä olisi vaikea kuvitella maanisen Aguirren rooliin. Kinski tekeekin roolissaan mahtavaa työtä ja jättää muut näyttelijät, heitä yhtään vähättelemättä, varjoonsa.
Elokuva on todella upea teos ahneuden ja kunniahimon tuhoisista seurauksista. Tämä olisi kyllä voinut olla jopa hieman pitempi. Paljon enemmän olisi aiheesta saatu irti, mutta erinomainen teos näinkin.
Pisteet:
Arvosteltu: 25.07.2008
Katsottu: Kotona
Conquistadorien motiivi oli ahneus ja vallanhimo. Sen saa kokea Pizarro, jonka El Doradon etsintä kulkee läpi vuorien ja viidakon. Väsymys, nälkä ja epätoivo runtelee miehiä, jolloin hän päättää lähettää retkikuntia hakemaan apua ja tiedustelemaan maastoa. Yhteen näistä retkikunnista kuuluu Lope Aguirre (Kinski), jolla on omia suunnitelmia ja suuria aikeita. Luonnollisesti olosuhteet ovat tällaista maanikkoa vastaan ja kaikki menee niiden mukaisesti.
Werner Herzogin ja Klaus Kinskin ensimmäinen yhteinen elokuva on pienestä budjetistaan huolimatta erinomainen elokuva. Hankalan luonteensa takia legendaarinen Kinski on uskomaton roolissaan ja todellakin ansaitsee legendaarisuutensa. Kuvasto on kaunista ja samalla kuitenkin ylivertaisen murskaavaa vihreässä ja aurinkoisessa sävyssään.
Taidokas ja maltillinen kerronta seuraa retkikunnan epätoivoista retkeä joella tarkkaavaisuudella ja samaistuen kaikkiin kohteisiin. Ylpeät valloittajat eivät ole kovinkaan ylpeitä latkiessaan palavasta kylästä löytämäänsä suolaa ja ahmiessaan lautan parruihin kasvavaa levää. Tauti, nälkä ja vihamieliset intiaanit, joita ei koskaan nähdä tarkasti romuttavat retkikunnan haaveita ja maaninen Aguirre vaatii heitä jatkamaan tappioista piittaamatta. Todellisuuden romahtaessa harhamaailma kohoaa täyteen ja hirmuiseen loistoonsa ja Jumalan Viha saa arvoisensa kuulijakunnan apinoista.
Erinomainen elokuva, jonka moottorina toimii karski saksalainen blondi ja uskomattoman kaunis kuvasto. Suurta elokuvataidetta joka ei siltikään ole teennäistä.
nimimerkki: Jurpo
Pisteet:
Arvosteltu: 08.02.2006
Katsottu: DVD
1500-luvulla Amazonissa espanjalaisten valloitusretkillä kulkuvaikeuksien takia Gonzalo Pizarro lähettää pienen joukon omistaan jatkamaan matkaa. Don Pedro de Ursua (Ruy Guerra) johtaa joukkoa, mutta mukana on myös juonitteleva Don Lope de Aguirre (Klaus Kinski). Riesana ovat lisäksi vihamieliset intiaanit. Joukko aloittaa uskomattoman matkan läpi Perun sademetsien ja Amazonin jokisuistojen.
Tositapahtumiinkin perustuva Aguirre, der Zorn Gottes oli saksalaisten ohjaaja Werner Herzogin ja näyttelijä Klaus Kinskin ensimmäinen yhteinen elokuva. Heidän ensimmäinen aikaansaannoksensa onkin onnistunut loistavasti huolimatta lukuisista ongelmista ja vaikeuksista, joita he elokuvaa tehdessä kohtasivat. Niitä heillä olikin paljon: Elokuva nimittäin kuvattiin oikeasti Perun sademetsissä, eikä se helpottanut ollenkaan tekijäryhmän oloa. Riesana oli myös arvaamattomasti raivokohtauksia saava Kinski, jonka raivopuuskat olivat kohtalokkaita. Hänen sanotaan raivoissaan ampuneen kuvaustauon aikana statistien telttaan kolme kertaa. Erään kohtauksen aikana hän iski erästä näyttelijää miekallaan päähän. Miehellä oli kypärä, joka pelasti hänen henkensä, mutta Kinskin miekka jätti nuppiin muistoksi arven.
Elokuva on tehty erittäin pienellä budjetilla, mutta uskomattoman hyvin. Voi vain ihmetellä miten Herzog on noissa olosuhteissa, surkealla budjetilla ja räjähtävän Kinskin raivotessa, onnistunut luomaan yhden kaikkien aikojen hienoimmista elokuvista. Herzogin tunnollinen ohjaus on paikoin hellää ja paikoin myös ankaraa, mutta hänen luomansa tunnelma on niin kaunis, että elokuvan upeat maisemat tuntuvat aivan todellisilta. Kuvalaatukaan ei onnistu pilaamaan tuota uskomatonta tunnelmaa, johon Herzogin hovisäveltäjä Popol Vuhin kauniit ja eksoottiset taustamusiikit leijailevat mukaan ja luovat yhdessä sen julman, mutta kauniin maailman, jonka keskipisteenä loistava Klaus Kinski on.
Näyttelijöiden työ on loistavaa kaikilta, mutta Kinski nousee yli muiden mielipuolisella ja agressiivisella karismallaan. Herzog on oivaltanut ujuttaa elokuvaan Kinskin todellista mielipuolista luonnettaan sekä mestarillisita näyttelyään, joka tekeekin Kinskin roolisuorituksesta todella taiteellisen. Klaus Kinski kuuluukin harvoihin näyttelijöihin, jotka tekevät näyttelystä taidetta. Jumalan viha-nimike sopii täydellisesti Kinskille sillä se kuvastaa hänen roolihahmonsa lisäksi häntä itseään täydellisesti. Werner Herzog tunnetaan ohjaajana, joka teki yhteistyötä impulsiivisen ja egomaanisen näyttelijän Klaus Kinskin kanssa toistamiseen. Kinski oli tunnetusti erittäin temperamenttinen ja vaativa, eikä kukaan ohjaaja tehnyt hänen kanssaan yhtä paljon elokuvia kuin Herzog. Silkasta yhteensattumasta Herzog joutui lapsena saman katon alle nuoren ja raivokkaan Kinskin kanssa. Herzog oli nähnyt, kuinka Kinski oli raivokohtauksessaan hajottanut käytännössä koko asunnon ja toisin kuin muut ohjaajat Herzog tiesi mihin oli ryhtymässä, kun tarjosi Kinskille Aguirren roolia. Vaikka Kinskillä ja Herzogilla oli lukuisia riitoja heidän tehdessään elokuvia, on tuo mestarikaksikko aikaansaannut yhdessä todella hedelmällisen upeita ja kauniita taideteoksia. Heidän molempien hulluutensa ja nerokkuutensa loi jotain aivan uskomatonta elokuvien historiaan. Aguirre, der Zorn Gottes on taiteen syvimpiä olemuksia elokuvien historiassa ja se on tarkoitettu niille katsojille, jotka arvostavat elokuvaa taidelajina.
nimimerkki: Mr. Sixpack
Pisteet:
Arvosteltu: 02.01.2006
Katsottu: DVD
Arvostelija
Mr. Sixpack
Vieras
Tästä ei elokuva enää paljon eksoottisemmaksi muutu. Kyseessä on saksalaisohjaaja Werner Herzogin tunnetuin elokuva, ja samalla Herzogin ja tulisesta luonteestaan tunnetun Klaus Kinskin ensimmäinen yhteinen elokuva.
Juonesta en halua paljastaa sen enempää, kuin että kyseessä löyhästi tositapahtumiin perustuva tarina espanjalaisen Gonzalo Pizarron 1500-lukulaisesta ameriikanvalloitusretkestä. Päähenkilö ei tarinassa tosin ole Pizarro itse vaan Don Lope de Aguirre, joka lähetetään pienen joukon kanssa jatkamaan matkaa, kun muu joukko jättää matkan kesken.
Luvassa on huikea mystinen matka Perun sademetsiin, jossa elokuva on oikeasti kuvattu (pienellä budjetilla). Herzogin ohjaus etenee todella maltilliseen tahtiin, joten tarkkaavaisuusvaikeuksisille elokuvaa ei voi suositella. Sen sijaan jokainen, joka osaa arvostaa elokuvaa taidemuotona ja pystyy nauttimaan elokuvan sanoinkuvaamattoman kauniista maisemista ja käsinkosketeltavan tiheästä tunnelmasta löytänee elokuvan vähintään katsomisen arvoiseksi.
Tästä leffasta löytyy tunnelman lisäksi elokuvahistorian vaikuttavimpiin kuuluvat alku- ja loppukohtaukset. Syvämietteisempi elokuvankatsoja löytää elokuvasta lisäksi selkeää vertauskuvallisuutta.
Hattua täytyy nostaa Herzogin huikealle uskallukselle elokuvantekijänä. Yhtä vaikuttavia projekteja ei elokuvahistoriasta montaa löydy. DVD:ltä löytyvä ohjaajan kommenttiraita onkin elokuvan nähneille erittäin mielenkiintoista kuunneltavaa.
Jos tästä pitää kannattaa lähteä tutustumaan muihin Herzogin enemmän kuin omaperäisiin elokuviin. Seuraavaksi kannattaa etsiä käsiinsä toinen Kinskin tähdittämä viidakkoseikkailu Fitzcarraldo, joka ei ole ehkä elokuvana aivan yhtä musertavan mieleenpainuva, mutta mestariteos eittämättä kuitenkin, ja toteutettuna projektina vielä Aguirreakin vaikuttavampi.
Lopuksi täytyy vielä mainita, että kyseinen teos kuuluu omien suosikkileffojen kärkijoukkoon. Jostakin täysin ainutlaatuisesta on vaille jäänyt jos ei tätä ole nähnyt.
nimimerkki: Harmonica
Pisteet:
Arvosteltu: 27.10.2005
Katsottu: DVD
