Aguirre – Jumalan viha oli Werner Herzogin ja Klaus Kinskin ensimmäinen yhteinen elokuva. Elokuva tehtiin hyvin pienellä budjetilla ja elokuvan tapahtumapaikoilla Perun viidakoissa. Olosuhteet eivät olleet helppoja, eikä Klaus Kinskin tulinen temperamentti auttanut asiaa.
Elokuva perustuu osittain todellisiin tapahtumiin. Konkistadorit olivat juuri kukistaneet Inkavaltakunnan ja nyt he alkavat etsimään myyttistä kultaista kaupunkia, El Doradoa. Matka ei ole kuitenkaan helppo. Retkikuntaa uhkaavat taudit, ruuan ja puhtaan veden puute ja vihamieliset intiaanit. Retkikunnan tärkeäksi mieheksi nousee Klaus Kinskin näyttelemä Aguirre, joka päättää suorittaa retken loppuun vastoinkäymisistä huolimatta, ja on jopa valmis hylkäämään Espanjan hallinnon.
Aguirre – Jumalan viha on upea kuvaus matkasta ahneuden ja hulluuden syövereihin. Herzog on saanut hyvin kuvattua, kuinka yksi mies voi tuhota itsensä ja miehistönsä pelkän legendan takia. Herzog käyttää taitavasti vertauskuvia ahneuden vaikutuksista. Paljon jätetään katsojan mielikuvituksen varaan, mutta ohjaaja tekee selväksi sen, että ahneella on paska loppu. Sentään ei kuitenkaan missään vaiheessa sorruta saarnaamiseen, mikä on hyvä juttu.
Herzog on saanut erinomaisesti kuvattua myös viidakkoa. Viidakko on samanaikaisesti kaunis ja tappava. Maisemat ovat hienon näköisiä, mutta siellä vaanivat monet vaarat. Mutta joki ei ole sen turvallisempi. Elämä laudalla on yksinäistä ja elintarvikkeista on pulaa. Tämä kaikki asettaa retkikunnan jäsenten terveyden ja hengen ahtaalle. Jos henki ei lähde, niin motivaatio ainakin romahtaa ja ehkä jopa mielenterveys. kaikki joutuvat yhtäläisesti kärsimään Aguirren ahneudesta ja kivenlujasta päättäväisyydestä.
Aguirren rooliin on saatu täsmälleen oikea mies. Ketään muuta kuin tunnetusti kiivasluontoista Kinskiä olisi vaikea kuvitella maanisen Aguirren rooliin. Kinski tekeekin roolissaan mahtavaa työtä ja jättää muut näyttelijät, heitä yhtään vähättelemättä, varjoonsa.
Elokuva on todella upea teos ahneuden ja kunniahimon tuhoisista seurauksista. Tämä olisi kyllä voinut olla jopa hieman pitempi. Paljon enemmän olisi aiheesta saatu irti, mutta erinomainen teos näinkin.
