Tästä ei elokuva enää paljon eksoottisemmaksi muutu. Kyseessä on saksalaisohjaaja Werner Herzogin tunnetuin elokuva, ja samalla Herzogin ja tulisesta luonteestaan tunnetun Klaus Kinskin ensimmäinen yhteinen elokuva.
Juonesta en halua paljastaa sen enempää, kuin että kyseessä löyhästi tositapahtumiin perustuva tarina espanjalaisen Gonzalo Pizarron 1500-lukulaisesta ameriikanvalloitusretkestä. Päähenkilö ei tarinassa tosin ole Pizarro itse vaan Don Lope de Aguirre, joka lähetetään pienen joukon kanssa jatkamaan matkaa, kun muu joukko jättää matkan kesken.
Luvassa on huikea mystinen matka Perun sademetsiin, jossa elokuva on oikeasti kuvattu (pienellä budjetilla). Herzogin ohjaus etenee todella maltilliseen tahtiin, joten tarkkaavaisuusvaikeuksisille elokuvaa ei voi suositella. Sen sijaan jokainen, joka osaa arvostaa elokuvaa taidemuotona ja pystyy nauttimaan elokuvan sanoinkuvaamattoman kauniista maisemista ja käsinkosketeltavan tiheästä tunnelmasta löytänee elokuvan vähintään katsomisen arvoiseksi.
Tästä leffasta löytyy tunnelman lisäksi elokuvahistorian vaikuttavimpiin kuuluvat alku- ja loppukohtaukset. Syvämietteisempi elokuvankatsoja löytää elokuvasta lisäksi selkeää vertauskuvallisuutta.
Hattua täytyy nostaa Herzogin huikealle uskallukselle elokuvantekijänä. Yhtä vaikuttavia projekteja ei elokuvahistoriasta montaa löydy. DVD:ltä löytyvä ohjaajan kommenttiraita onkin elokuvan nähneille erittäin mielenkiintoista kuunneltavaa.
Jos tästä pitää kannattaa lähteä tutustumaan muihin Herzogin enemmän kuin omaperäisiin elokuviin. Seuraavaksi kannattaa etsiä käsiinsä toinen Kinskin tähdittämä viidakkoseikkailu Fitzcarraldo, joka ei ole ehkä elokuvana aivan yhtä musertavan mieleenpainuva, mutta mestariteos eittämättä kuitenkin, ja toteutettuna projektina vielä Aguirreakin vaikuttavampi.
Lopuksi täytyy vielä mainita, että kyseinen teos kuuluu omien suosikkileffojen kärkijoukkoon. Jostakin täysin ainutlaatuisesta on vaille jäänyt jos ei tätä ole nähnyt.
nimimerkki: Harmonica
