L'Atalante (1934)

Nuorena kuolleen suuren ohjaajalupauksen Jean Vigon ainoa pitkä elokuva on hivelevän kaunis rakkaustarina jokilaivan nuoresta kipparista ja hänen tyttöystävästään.
- Ohjaajat:
- Jean Vigo
- Käsikirjoittajat:
- Albert Riéra, Jean Dasté, Jean Guinée
- Pääosanäyttelijät:
- Dita Parlo, Gilles Margaritis, Jean Daste, Louis Lefebvre, Maurice Gilles, Michel Simon
- Maat:
- Ranska
- Kielet:
- ranska
Kommentit
Titan90
Käyttäjä
22.09.18 klo 16:08
L'Atalante. Nimen perusteella en oikein osannut sijoittaa elokuvaa mihinkään kastiin. Jotenkin ajattelin, että liittyisiköhän elokuva jollain tapaa Atlanttiin. Melko lähelle valistunut veikkaus osui, sillä kyseessä on Ranskan vesillä lipuva jokilaiva, jonka kyydissä kulkevat kapteenin lisäksi kokenut merikarhu Jules sekä tämän nuori oppipoika. Lisäksi purkki saa uuden matkaajan, kun kapteeni heti elokuvan aluksi pääsee avioliiton onnelliseen satamaan ja tuore vaimo lähtee mukaan matkalle, joskin hieman utopistisin odotuksin. Maalaistyttö pääsee kyllä poikkeamaan Pariisin suurkaupunkielämässä, mutta visiitti jää kovin lyhyeksi Jules-sedän vedettyä pää täyteen heti ensimmäisenä iltana. Matka jatkuu eteenpäin, mutta kaupunkien lumo on kova ja niin tuore vaimo lopulta päättää jättää jäyhähkön kapteenin laivaansa ja poiketa hieman viettämässä iltaa. Lopulta onnellisin päätöksin.
L'Atalanten alussa epäilykseni heräsivät heti sen suhteen, onko kyseessä todella niin vanha elokuva kuin mitä luulin tarkistelleeni. Kuvaus tuntuu olevan vastaavan ikäluokan elokuvia vuosikymmenen edellä, mutta niin vain olin oikein katsonut. Siinä mielessä siis todellinen mestariteos. Juoni itsessään ei tarjoa mitään kovinkaan kummoista. Perus työläisen arkea, mutta ei kuitenkaan niin monimuotoisesti kuvattuna kuin monessa vastaavassa. Tylsää ei kuitenkaan kerkeä tulemaan ja elokuvan pituus on melko sopiva aikakaudelle, jolta paljon pidempiäkin tuotoksia löytyy. Kokonaisuudessaan L'Atalante on nuorena kuolleelle ohjaajalle merkittävä sulka hattuun.
Jautsi
Käyttäjä
21.09.18 klo 09:38
Hieno, vanha elokuva, jolla on dokumentaaristakin arvoa. Paras jakso on nuoren rouvan vierailu vanhan merikarhun hytissä. Siitä tulee mieleen Blade Runner -elokuvan ehkä tärkein jakso, vierailu pieniä liikkuvia hahmoja seurakseen suunnitelleen robotiikkamiehen luona. L'Atalanten vanha Jules on ikään kuin hänen edeltäjänsä elokuvissa.
Annan erityisesti arvoa sille, että elokuvan kerronta etenee nopeasti ja silti siitä välittyy elävän todellisuuden tuntu.
Leffa Timppa
Käyttäjä
18.09.18 klo 14:26
animaatiohullu
Käyttäjä
30.07.11 klo 09:13
tämä draama ei ole hyvä
Matalahiilihappoinen
Käyttäjä
12.09.10 klo 14:14
Sympaattinen, pienen tunteen draama, joka ei sinällään kauheasti kosketa, mutta joka kuitenkin tempaa mukaansa. Juoni on samanlainen kuin esimerkiksi La Stradassa: se kulkee eteenpäin, mutta sen voi halkaista pätkiksi eri tapahtumia. Tälläinen juonenkulku on aina kuulunut suosikkitapoihini. Näyttelijätkin ovat hyviä ja tukevat juonta, vaikkei kukaan näyttelijöistä olekaan mitenkään erityinen. Kaiken kaikkiaan L'atalante on aikojen kuluessa syrjään jäänyt klassikko, joka pitää jokaisen katsoa.
Edellinen sivu | 1 2 | Seuraava sivu